Sinä,joka uskot, oletko joskus ollut katkera Jumalalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala ei hylkää. Vaikka tilanne on kuinka paha niin Jumala on siinä kokoajan. Jotkin asiat täytyy vain mennä läpi. Taivaassa ei sitten ole enää kärsimystä ja se on ikuinen elämä ja rauha! Yritetään muistaa se. Tämä on hetkellistä kuin painajaisuni, ei ikuista.

Miksi pahoille ja ilkeille ihmisille ei koskaan tapahdu mitään pahaa? Mistä tiedän onko taivasta? Entä jos hyvä ja uskova ihminen tekee itsemurhan, meneekö hän sitten suoraan helvettin? Joskus ei vaan jaksa.

Jo psalmissa ihminen ihmettelee miksi jumalattomat menestyvät. Käsittääkseni Raamatussa ei sanota että itsemurhasta joutuisi helvettiin. Ei se aina tahdo auttaa jaksamaan mutta kaikesta huolimatta uskon että kaikki päättyy oikein, ne pahantekijät Jumala näkee ja tuntee ja tietää miksi he tekevät mitä tekevät ja samoin Jumala todella näkee ja tuntee ne jotka Häneen uskovat, ovat he sitten kuinka vahvoja tai heikkoja tahansa.

Pahinta minusta on ohittaa ja tuomita tuskissaan oleva ihminen vaikka sen verhoaisi kuinka hurskauteen, sitähän esiintyy jo tässäkin ketjussa.

Sielun vihollinen on tullut tappamaan ja tuhoamaan, Kristus on tullut jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.

Itsemurha johtaa kadotukseen.

Sanotaanko siellä todellakin noin vai onko se alunperin katolisen kirkon opetus?

En todellakaan halua että kukaan tekisi itsemurhan enkä yllytä sellaiseen mutta on ihmisiä joiden läheinen on tehnyt itsemurhan kun ei kertakaikkiaan enää ole jaksanut, onko meillä oikeus tai velvollisuus ilmoittaa näille surijoille että heidän rakkaansa on sitten automaattisesti helvetissä koska riisti oman henkensä?

Ja kyllä, uskovatkin ovat tehneet itsemurhia.

"Sanotaanko siellä todellakin noin"

Saatana paratiisissa jo kyseenalaisti samaan tapaan Jumalan Sanan "onko Jumala todella sanonut..."

Juudas itki ja katui, että kavalsi Jeesuksen, jonka jälkeen Juudas hirttäytyi ja meni pimeyteen.

Itsemurha on katkeruutta, anteeksi antamattomuutta, pelkuruutta ja ennen kaikkea epäuskoa.

Ja Kirjoitusten mukaan nämä on asioita mitkä johtaa kadotukseen, mikäli ihminen ei sydämestään luovu synneistään.

Lisäksi kymmenessä käskyssä on kohta "älä tapa" se koskee myös tottakai ihmistä itseään.

Olet tyypillinen uskovainen. Ei mitään empatiaa kärsivää kohtaan, aivan kuten äitini. Minäkin uskon Jumalaa, mutta tiedän että joskus tämä maailma on niin hirveä ja epäoikeuden mukainen paikka,etten yhtään ihmettele jos joku haluaa poistua täältä oman käden kautta

Jos empatia on sitä, että valehdellaan ihmisille, niin silloin olen mielelläni kyvytön empatiaan.

Jos ihminen on valmis tappamaan itsensä, miksi hän ei ole kuitenkaan valmis antamaan koko elämäänsä Kristukselle?

Kuolemaan itselleen ja elämään Hänelle?

Raamattu ei jätä sitä epäselväksi mihin itsemurha johtaa, tätäkö ei saisi ääneen sanoa?

Pitäisi korvasyyhyyn puhua suloisia makeita valheita, jotta kellään ei tulisi paha mieli?

Jumala antaa yliluonnollisen Voiman, niille jotka Hänen puoleensa kääntyy, jolloin mikään ei ole ylitse pääsemätöntä, ihmisen ylpeys ja epäusko pistävät vain esteen tämän vastaan ottamiselle.

Luitko sen korinttilaiskirjeen kohdan?

On muuten monta muutakin asiaa joiden sanotaan olevan este taivaaseen pääsyyn. Oletko niidenkin suhteen yhtä tarkka?

Täytätkö koko lain vai vain osan?

Pelastutko armosta vai omien tekojesi kautta?

Kumpaakin tarvitaan,ei voi lakia unohtaa vetoamalla armoon - eri-

Totta. Mutta tuomiovalta on Jumalalla. En minä uskaltaisi mennä sanomaan kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei. En ainakaan sen perusteella että on riistänyt itseltään hengen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumala ei hylkää. Vaikka tilanne on kuinka paha niin Jumala on siinä kokoajan. Jotkin asiat täytyy vain mennä läpi. Taivaassa ei sitten ole enää kärsimystä ja se on ikuinen elämä ja rauha! Yritetään muistaa se. Tämä on hetkellistä kuin painajaisuni, ei ikuista.

Miksi pahoille ja ilkeille ihmisille ei koskaan tapahdu mitään pahaa? Mistä tiedän onko taivasta? Entä jos hyvä ja uskova ihminen tekee itsemurhan, meneekö hän sitten suoraan helvettin? Joskus ei vaan jaksa.

Jo psalmissa ihminen ihmettelee miksi jumalattomat menestyvät. Käsittääkseni Raamatussa ei sanota että itsemurhasta joutuisi helvettiin. Ei se aina tahdo auttaa jaksamaan mutta kaikesta huolimatta uskon että kaikki päättyy oikein, ne pahantekijät Jumala näkee ja tuntee ja tietää miksi he tekevät mitä tekevät ja samoin Jumala todella näkee ja tuntee ne jotka Häneen uskovat, ovat he sitten kuinka vahvoja tai heikkoja tahansa.

Pahinta minusta on ohittaa ja tuomita tuskissaan oleva ihminen vaikka sen verhoaisi kuinka hurskauteen, sitähän esiintyy jo tässäkin ketjussa.

Sielun vihollinen on tullut tappamaan ja tuhoamaan, Kristus on tullut jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.

Itsemurha johtaa kadotukseen.

Sanotaanko siellä todellakin noin vai onko se alunperin katolisen kirkon opetus?

En todellakaan halua että kukaan tekisi itsemurhan enkä yllytä sellaiseen mutta on ihmisiä joiden läheinen on tehnyt itsemurhan kun ei kertakaikkiaan enää ole jaksanut, onko meillä oikeus tai velvollisuus ilmoittaa näille surijoille että heidän rakkaansa on sitten automaattisesti helvetissä koska riisti oman henkensä?

Ja kyllä, uskovatkin ovat tehneet itsemurhia.

"Sanotaanko siellä todellakin noin"

Saatana paratiisissa jo kyseenalaisti samaan tapaan Jumalan Sanan "onko Jumala todella sanonut..."

Juudas itki ja katui, että kavalsi Jeesuksen, jonka jälkeen Juudas hirttäytyi ja meni pimeyteen.

Itsemurha on katkeruutta, anteeksi antamattomuutta, pelkuruutta ja ennen kaikkea epäuskoa.

Ja Kirjoitusten mukaan nämä on asioita mitkä johtaa kadotukseen, mikäli ihminen ei sydämestään luovu synneistään.

Lisäksi kymmenessä käskyssä on kohta "älä tapa" se koskee myös tottakai ihmistä itseään.

Olet tyypillinen uskovainen. Ei mitään empatiaa kärsivää kohtaan, aivan kuten äitini. Minäkin uskon Jumalaa, mutta tiedän että joskus tämä maailma on niin hirveä ja epäoikeuden mukainen paikka,etten yhtään ihmettele jos joku haluaa poistua täältä oman käden kautta

Jos empatia on sitä, että valehdellaan ihmisille, niin silloin olen mielelläni kyvytön empatiaan.

Jos ihminen on valmis tappamaan itsensä, miksi hän ei ole kuitenkaan valmis antamaan koko elämäänsä Kristukselle?

Kuolemaan itselleen ja elämään Hänelle?

Raamattu ei jätä sitä epäselväksi mihin itsemurha johtaa, tätäkö ei saisi ääneen sanoa?

Pitäisi korvasyyhyyn puhua suloisia makeita valheita, jotta kellään ei tulisi paha mieli?

Jumala antaa yliluonnollisen Voiman, niille jotka Hänen puoleensa kääntyy, jolloin mikään ei ole ylitse pääsemätöntä, ihmisen ylpeys ja epäusko pistävät vain esteen tämän vastaan ottamiselle.

Täyttä asiaa:)

Oletteko te kuolleet itsellenne, miten se näkyy elämässänne?

Kuinka Kristus on saanut teissä enemmän ja enemmän sijaa niin että lopulta elääkin Hän eikä te itse, miten se näkyy muille?