Miksi miehen viestittely vähenee dramaattisesti kun suhde vakiintuu?
Mikä siinä on että ensin viestejä tulee ovista ja ikkunoista 24/7 niin että itseä lähes ärsyttää ja sitte ku juttu vakiintuu ja omat tunteet herää ja olisi oikeesti kiva kuulla kuulumiset ja pitää paljon yhteyttä niin jannua tuntuu kiinnostavan enää se futistuloksista jauhaminen kaverien kanssa ja tyttöystävä saa tyyliin enää muutaman kaavoihin kangistuneen "rakastan rakastan" viestin päivässä. Etäillään tässä vielä jonkun aikaa ja nyt vasta itellä se fiilinki että koko ajan haluais tietää mitä toinen tekee. Tavatessa on ihanaa joten tunteiden hiipumisesta ei pitäis olla kyse.
Kommentit (28)
Eihän sitä tutun ihmisen kanssa ole samalla tavalla uutta asiaa jaettavana = vähemmän viestejä.
Mä jotenkin näkisin niin että mitä paremmin tuntee ja tykkää niin sitä enenpi on jaettavaa asiaa.
Yksinkertaista: Ihastusksen ensihuuma alkaa hälvenemään ja järki alkaa voittamaan. Ei tule enää lätistyä mitään tui tui muru juttuja.
En ymmärrä tuota viestittelyn tarvetta. Kun me asuimme erillään niin soitimme toisillemme iltaisin. Ei kumpikaan kesken töiden tai harrastusten mitään viestejä olisi alkanut näpytellä, mutta meille muodostui ihan luonnostaan tietty kellonaika jolloin soiteltiin ellei toinen ollut jossain ulkona, matkoilla tms.
Vierailija kirjoitti:
Mä jotenkin näkisin niin että mitä paremmin tuntee ja tykkää niin sitä enenpi on jaettavaa asiaa.
Joo, mutta mekin jaetaan nuo asiat ihan kasvotusten. Ei tarvitse viestejä näpytellä, ellei ole jotain järkevää asiaa tyyliin "mitä tuon kaupasta", vaikka senkin voi hoitaa nopeasti soittamalla. Tosin me ollaan asuttu 2 vuotta saman katon alla, mutta ennen yhteen muuttamistakin tuo alkuvaiheen viestittelyinnostus laantui.
Vierailija kirjoitti:
Koska olet koukussa ja silloin ei tarvise enää tehdä niin paljon töitä.
Seuraavaksi: miksi naiset antavat itsensä rupsahtaa kun menevät naimisiin?
Eivät vain naiset.
Ei ole väärin provosoida. Provosoitua ei kuitenkaan pidä.
Nosto