Lue keskustelun säännöt.
Kuinka yleistä/harvinaista ruumillinen kuritus oli vielä 90-luvulla ns. normaaleissa perheissä?
19.10.2018 |
Itse olen 80-luvun puolivälin kieppeillä syntynyt ja ruumillista kuritusta sain tuonne jonnekin ala-asteen lopulle / yläasteen alkupuolelle asti. Perheemme oli mielestäni kuitenkin ihan kunnollinen ja normaali ja muutoin perhe-elämä ei juuri poikennut nykyajan perheistä. Kuritus oli käytännössä siis sellaisella vanhalla nahkavyöllä pepulle kurittamista. Ei se ihan älyttömästi sattunut, mutta kuitenkin niin, että vielä isonakin tyttönä itku tuli. Olin aika kiltti lapsi ja aika pieniä ne syyt kuritukseen taisi olla, huonoa käytöstä, tottelemattomuutta tai vastaavaa. Onko kohtalotovereita tai muuten tuon ajan kasvatuskeinoja muistavia?
Kommentit (58)
Luulen että ei ollut kovin yleistä, mutta tuskin täysin harvinaistakaan. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta luulisi, että suurin osa kuitenkin noudattaa lakia (eikös tuo kurittaminen kielletty lailla jo paljon aiemmin?).
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli meilläkin, tukkapöllyä ja muutakin. Naapurissa oli isän vyö seinällä ja sillä kuritettiin niiden lasta. Aika kamalaahan se oli, mutta ei siihen kukaan puuttunut, kaikki siitä kyllä tiesi. Syyksi kelpasi niin meillä kun naapurissa tottelemattomuus, vastaanväittäminen... En minäkään mielestäni paha lapsi ollut, en tapellut,en kiusannut, olin kiltisti koulussa ja kyläpaikoissa, hyvät numerot koulussa. Mummi sanoi vasta kun olin aikuinen, että hän on sitä mieltä ettei lasta saa lyödä ja että se oli väärin, mutta lapsena ei niin sanonut mulle kukaan. Yläasteella vasta loppui, kun uhkasin lyödä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
No en tiedä, oliko sillä kokonaisuudessaan vaikutusta käytökseen. Joissain yksittäisissa asioissa varmaan olikin, ainakin vähäksi aikaa... Ainakin muistan sen, kun tulin myöhässä vasta kotiintuloajan jälkeen kotiin, enkä ollut ilmoittanut myöhästyväni ja sain siitä kuritusta rangaistukseksi, niin kyllä seuraavat päivät aika tarkkaan kelloa seurasin!
Kuritettiin meilläkin antamalla tukkapöllyä ja lyömällä sormille, mutta kurittajana oli äiti. Suurinta osaa kavereistakin kuritettiin, mutta ei mitenkään erityisen julmasti. Oltiin ylempää keskiluokkaa, että ihan varakkaat ja koulutetut vanhemmat. Taisi kurittaminen olla ysärillä vielä ihan normaali käytäntö.
Tukkapöllyä sain äidiltä muutamat kerrat, isäni ei tehnyt noin ikinä. Tuo oli yleinen kuritusmuoto perheissä vielä 90-luvulla.
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samanikäinen kuin ap. Meillä kuritettiin ruumiillisesti, mutta en kokenut perheeni olleen normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
No en tiedä, oliko sillä kokonaisuudessaan vaikutusta käytökseen. Joissain yksittäisissa asioissa varmaan olikin, ainakin vähäksi aikaa... Ainakin muistan sen, kun tulin myöhässä vasta kotiintuloajan jälkeen kotiin, enkä ollut ilmoittanut myöhästyväni ja sain siitä kuritusta rangaistukseksi, niin kyllä seuraavat päivät aika tarkkaan kelloa seurasin!
Osaako joku selittää, mikä tuollaisen remmikurituksen kasvatuksellinen idea varsinaisesti oli? Oliko kyseessä ihan vaan pelotevaikutus, että lapsi ei tekisi jotain kiellettyä, koska pelkää remmiä, vai oliko idea, että se kurittaminen opettaa oikeasti lasta ajattelemaan asiaa eri tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ei ollut kovin yleistä, mutta tuskin täysin harvinaistakaan. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta luulisi, että suurin osa kuitenkin noudattaa lakia (eikös tuo kurittaminen kielletty lailla jo paljon aiemmin?).
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
Lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin lailla vuonna 1984.
Itse en ainakaan oppinut siitä yhtään mitään, kun vanhemmat saattoivat aivan yllättäen käydä käsiksi missä tahansa tilanteessa.
Itselläni tuollainen kuritus teetti sen että kunnioitus vanhempia kohtaan väheni ja vieraannuin heistä. Oisin ymmärtänyt asioita paljon paremmin juttelemalla. En ollut mikään "hankala" lapsi. Vieläkin ihmettelen että mikä sai tarttumaan remmiin?
Omille lapsilleni en todellakaan ole halunnut jatkaa moista käytäntöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ainakaan onneksi koskaan kajottu fyysisesti lapsiin, normaaliudesta en tiedä. 80-luvun alussa syntynyt.
Ajatuksena ei pääasiallisesti ollut opettaa ajattelemaan vaan rangaista lasta hänen tekemästään vääryydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ei ollut kovin yleistä, mutta tuskin täysin harvinaistakaan. Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta luulisi, että suurin osa kuitenkin noudattaa lakia (eikös tuo kurittaminen kielletty lailla jo paljon aiemmin?).
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
Lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin lailla vuonna 1984.
Itse en ainakaan oppinut siitä yhtään mitään, kun vanhemmat saattoivat aivan yllättäen käydä käsiksi missä tahansa tilanteessa.
Korjaan: opinhan minä siitä jotakin, kun minusta tuli yksinäinen ja pelokas ahdistuneisuushäiriöinen.
No itse olen ollut päiväkoti-ikäinen 2000-luvun alussa ja silloin vielä äiti antoi luunappeja tai tukisti vähän, mutta kymmenen vuotta vanhempi isäni taas ei ikimaailmassa olisi kajonnut lapsiinsa fyysisesti, eikä myöskään käyttänyt henkistä väkivaltaa tai kiristystä ja uhkailua niinkuin äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itse koit sen? Tehosiko kuritus eli käyttäydyitkö paremmin?
No en tiedä, oliko sillä kokonaisuudessaan vaikutusta käytökseen. Joissain yksittäisissa asioissa varmaan olikin, ainakin vähäksi aikaa... Ainakin muistan sen, kun tulin myöhässä vasta kotiintuloajan jälkeen kotiin, enkä ollut ilmoittanut myöhästyväni ja sain siitä kuritusta rangaistukseksi, niin kyllä seuraavat päivät aika tarkkaan kelloa seurasin!
Osaako joku selittää, mikä tuollaisen remmikurituksen kasvatuksellinen idea varsinaisesti oli? Oliko kyseessä ihan vaan pelotevaikutus, että lapsi ei tekisi jotain kiellettyä, koska pelkää remmiä, vai oliko idea, että se kurittaminen opettaa oikeasti lasta ajattelemaan asiaa eri tavalla?
Tämä oli tarkoitettu vastaukseksi mitta tulikin erilleen koska olen uusi täällä enkä osaa kommentoida 😁
"Ajatuksena ei mun käsittääkseni kyllä todellakaan ollut opettaa ajattelemaan vaan rangaista lasta hänen tekemästään vääryydestä. "
Mutta siis joo, näin se ainakin meillä oli. Rikoksesta seuraa rangaistus.- tyyppinen ajattelu. Ei ollut mitenkään tervettä toimintaa eikä sitä opettamisella voi puolustella.
Olen syntynyt -95 ja sain tukkapöllyä ja luunappeja. Ei jäänyt traumoja tai muuta vastaavaa ja käyttäydyin sen jälkeen paremmin, vaikka pienistä syistä noita tulikin.
Tukkapöllyä, munille lyömistä, pään lyöminen pöytään, kovalla lelumiekalla hakkaaminen, korvasta repiminen etc. Ihmisenä olen syrjäytynyt, mielialat vaihtelee, väsynyt aina, mikään ei kiinnosta, mikään ei tunnu miltään.
T: Nuori mies
Joskus kun katsoin Mummo-sarjaa dvd:ltä tuntu aika hoopolta, kun siinä isä uhkasi tytärtä, että teetkö nyt näin vai otetaanko remmi esiin! Tyttö oli siinä kai jotain reilu 10v.
90-luvulla minulla oli jo kaksi lasta. Olin nuorena vakaasti päättänyt, että jos joskus hankin omia lapsia, en ikinä lyö heitä ja päätökseni piti.
Mutta minua kasvatettiin 60-luvulla varmaan tyypilliseen ajan tapaan. Äiti löi joka päivä (mummulta perityllä) pyykkikartulla. Perustelu oli se, että jos en ollut juuri sinä päivänä mitään pahaa tehnyt, niin kuitenkin olin tehnyt jotain, josta en vaan ollut jäänyt kiinni.
Syntymäpäivänä äiti kuitenkin löi pullapitkolla, joka kuivattiin juuri tätä tarkoitusta varten. Se pitko sitten syötiin seuraavana sunnuntaina jälkiruuaksi, eli tehtiin ns. pullamaitoa. Kuivan pullaviipaleen päälle kaadettiin kuumaa maitoa ja annos koristeltiin mansikkahillolla. Se oli reilua sentään ja pullamaito erinomainen jälkiruoka.
Enpä oikein muista. Oli hyvä lapsuus. Korvista vedettiin ja nokkosella uhattiin. Vyö oli kovassa käytössä. Ehkä rankempaa oli isompana kun tuli minä kuolen puheet kun päätin lähteä katsastamaan maailmaa.
Ei traumoja ei mitään. Enemmän seisoin nurkassa kun koin kipua. Usein pelkkä pelote riitti.
Olin ehkä aika kuriton. Olen vieläkin. Eli ei vaikutusta.
80 luvun lopun lapsi
Ite en oo koskaan saanut remmiä tms.
En muista uhkailiks joku joskus (vitsillä?).. mut en oo saanu ja oon ollu pieni lapsi 90-luvulla.
------