Millainen keskinäinen testamentti kannattaa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskinäinen omistusoikeustestamentti on järkevin. Siinä tosin leski voi joutua maksamaan perintöveroa, jos perintö on suuri, mutta näin saa kuitenkin itsenäisesti hallita omaisuutta toisin kuin hallintaoikeustestamentin toimeenpidon jälkeen.

No me ei haluttu tätä, koska toi verotus on kova. Ja omaisuutta on paljon enemmän kuin tuo 90.000.

Lisäksi molemmat olemme perineet isämme ja heillä testamentissa lause, ettei aviopuolisoilla ole avio-oikeutta heiltä perittyyn omaisuuteen..

Päädyttiin tässä vaiheessa hallintaoikeustestamenttiin, kuten vanhemmillammekin on. Jos äitimme elävät kovin vanhaksi, mikä toivottavaa on, niin luultavasti hyppäytämme perinnön sukupolven yli lapsillemme. Sitten voi miettiä omaakin testamenttia uudestaan - testamentissahan on se hyvä puoli, että sitä voi myös muuttaa olosuhteiden muuttuessa.

Miten ajattelitte lastenne maksavan perintöverot?

Miksi niitä ei voisi maksaa pesän varoista? Omistusoikeushan siirtyy nille lapsille tuossa vaiheessa. Kun isäni kuoli, perintöverot maksettiin isän rahaomaisuudesta kaikkien osakkaiden suostumuksella.

Eivät lapset omistusoikeudestaan huolimatta voi maksaa pesän varoista yhtään mitään, ellei hallintaoikeuden omaava leski anna lupaa. Ja sitten jos leski ei olekaan täysissä voimissa, vaan jo edunvalvonnassa, ei hän pysty tällaista lupaa antamaan.

1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskinäinen omistusoikeustestamentti on järkevin. Siinä tosin leski voi joutua maksamaan perintöveroa, jos perintö on suuri, mutta näin saa kuitenkin itsenäisesti hallita omaisuutta toisin kuin hallintaoikeustestamentin toimeenpidon jälkeen.

No me ei haluttu tätä, koska toi verotus on kova. Ja omaisuutta on paljon enemmän kuin tuo 90.000.

Lisäksi molemmat olemme perineet isämme ja heillä testamentissa lause, ettei aviopuolisoilla ole avio-oikeutta heiltä perittyyn omaisuuteen..

Päädyttiin tässä vaiheessa hallintaoikeustestamenttiin, kuten vanhemmillammekin on. Jos äitimme elävät kovin vanhaksi, mikä toivottavaa on, niin luultavasti hyppäytämme perinnön sukupolven yli lapsillemme. Sitten voi miettiä omaakin testamenttia uudestaan - testamentissahan on se hyvä puoli, että sitä voi myös muuttaa olosuhteiden muuttuessa.

Miten ajattelitte lastenne maksavan perintöverot?

Miksi niitä ei voisi maksaa pesän varoista? Omistusoikeushan siirtyy nille lapsille tuossa vaiheessa. Kun isäni kuoli, perintöverot maksettiin isän rahaomaisuudesta kaikkien osakkaiden suostumuksella.

Eivät lapset omistusoikeudestaan huolimatta voi maksaa pesän varoista yhtään mitään, ellei hallintaoikeuden omaava leski anna lupaa. Ja sitten jos leski ei olekaan täysissä voimissa, vaan jo edunvalvonnassa, ei hän pysty tällaista lupaa antamaan.

1

Tämä on totta ja se on tietenkin riski.

Mutta on hassu kuvitelma, että nyt perintöä jättävillä olisi yleisesti vain joku asunto-osake, kälyinen mökki ja vähän säästöjä. Suurista ikäluokista todella moni on vaurastunut aivan valtavasti, suuri osa heistä on jopa omilta vanhemmiltaan ehtinyt perimään hyvän omaisuuden. Esim. isäni peri isältään aikoinaan ostetun merenrantatontin, jonka vaari osti hintaan muutama tuhat markkaa ja jos möisimme (mitä emme tee) arvo olisi pelkälle tontille reippaasti yli 200.000 €. Sotien jälkeen monen sijoitus juuri maahan oli pikkusummia ja nyt esim. juuri tässä Helsingin lähistöllä niiden arvo on räjähtänyt käsiin.

Oma isäni on ns. optiomiljonääri - tosin markka-aikaan. Rahaa on siis todellakin kiinni ihan muuallakin kuin siinä kerrostalokolmiossa jossain lähiössä.

Meillä hallintaoikeustestamentti lähinnä juuri molempien perityn omaisuuden vuoksi. Ne pitäisi sitten taas erikseen sulkea omistusoikeustestamentin ulkopuolelle jne. Ihan perheemme asioita vuosikausia hoitaneella lakimiehellä tehtiin testamentti muutama vuosi sitten ja hän tätä tässä vaiheessa suositteli.

Jos tilanne muuttuu, niin sitten mietitään uusiksi.

Jos leski perii puolisonsa kokonaan, eivätkä rintaperilliset vaadi lakiosiaan (alaikäisen rintaperillisen lakiosan muuten edunvalvoja joutuu vaatiman tämän nimissä), niin leski tosiaan maksaa perintöveroa nykylainmukaan 110 000 euroa suuremmasta perinnöstä, mutta saa sen jälkeen käyttää perimäänsä aivan kuten tahtoo, vaikka käyttää kaiken. Perilliset jäävät silloin ilman molempien vanhempiensa perintöä.

Jos leski avioituu uudestaan, hänen on syytä tehdä avioehto, koska jos hän itse kuolee ennen uutta puolisoaan, joka sillä hetkellä on paljon vähävaraisempi tai varaton, on tällä uudella leskellä avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen eli jopa puoleen.

Läheskään kaikissa kuolinpesissä ei ole riittävästi käteistä tai helposti myytävää, ei hallintaoikeuden alaista omaisuutta, joten olisi tosiaan hyvä suunnitella, miten (tulevan!) vainajan viimeiset laskut ja hautauskulut maksetaan, millä perilliset maksavat verot elleivät vielä saa perintöä hallintaansa, entä kuin mitä tehdä, että leski tulee toimeen ehkä yllättävänkin kuolemantapauksen jälkeen ja sitten myöhemmin. Järkevien tilinkäyttöoikeuksien ja säästämisen lisäksi esim. sopiva vakuutus voisi olla hyvä, varsinkin jos lapset ovat vielä pieniä/nuoria.

Minusta ei ole kuvitelmaa vaan hyvinkin yleistä,että perinnönjättäjällä ei ole kuin kiinteää omaisuutta .Jollain 10 000 eurolla ei perintöveroa ainakaan pääkaupunki seudulla makseta.

Minä ainakin olin aikamoisissa vaikeuksissa toisen vanhempani jälkeen eikä kyseessä ollut kuin normi kolmio Helsingissä.Onneksi sain pankista lainan vaikksa olinkin työttömänä, 30 000 repiminen valtiolle ei olisi muuten mitenkään onnistunut.

Tietysti vaurastuin tuon kolmion verran ja sain sen halvalla n.10% käyvästä hinnasta eikä vero tullut yllätyksenä,mutta aika epätoivoista oli miettiä millä sen maksan ja nyt sitten maksan päälle 70:ksi.

Ja kun joku kuitenkin ihmettelee,sen myyminen ei ollut mahdollista ja muutakaan myytävää ei ollut.

Hallintaoikeus on lesken kannalta sikäli ongelmallinen, että hän ei pysty tekemään hallintaoikeuden alaiselle omaisuudelle yhtään mitään ilman kaikkien perillisten suostumusta. Jos esim. hallintaoikeuden alaisella tilillä on 100 000 euroa rahaa lähes nollakorolla, niitä ei voida vaihtaa tuottavampiin sijoituksiin, jos yksikin perillisistä vastustaa. Leski ei myöskään käyttää senttiäkään tilillä olevista rahoista. Hänellä on oikeus vain korkoihin.

Toisaalta on ihan totta sekin, että jos leski on saanut omistusoikeustestamentin perusteella koko omaisuuden (eivätkä perilliset ole saaneet lakiosaansa), leskellä on myös mahdollisuus hävittää koko omaisuus puolison kuoltua.

Pitää siis miettiä tarkkaan, mitä oikeasti haluaa, ja kaikki erilaiset mahdollisuudet esim. se, että leski onkin jo dementoitunut siinä vaiheessa, kun toinen vanhemmista kuolee. Olemme oman puolisoni kanssa päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että lapset saavat ensimmäisen vanhemman kuoltua lakiosansa, mutta leskelle jää omistusoikeus loppuun omaisuuteen. Näin leskelle jää esim. täysi omistusoikeus yhteiseen asuntoonme, ja hän voi sen kanssa toimia niin kuin haluaa kysymättä lasten lupaa. Toisaalta lapset saavat rahaa tai helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta, joten heidän on helppo maksaa perintöverot.