Mitä mieltä olette opiskeluissa keplottelusta? Eli saa kohtuullista tulosta näkemättä vaivaa

Missä tuossa on keplottelu? Opiskelussa olennaista on oppia ja jos sinulle riittää mahdollisimman vähäinen osaaminen töissä selviämiseksi, niin ihan OK.

Mutta osaatko sinä sitten töihin mennessäsi riittävästi vai ainoastaan välttävästi.

Vierailija kirjoitti:

Missä tuossa on keplottelu? Opiskelussa olennaista on oppia ja jos sinulle riittää mahdollisimman vähäinen osaaminen töissä selviämiseksi, niin ihan OK.

Mutta osaatko sinä sitten töihin mennessäsi riittävästi vai ainoastaan välttävästi.

No jos olet ikinä korkea-koulussa opiskellut ja tehnyt myös useita töitä niin ymmärrät että mitään TYÖTÄ siellä koulussa ei opeteta, vain joitakin hyödyllisiä työkaluja, mutta koulusta tarttuva osaaminen on ehkä noin 1/1000 työelämässä karttuvasta osaamisesta.. Ap

Minusta tuo on järkevää niin kauan, kuin se ei huononna oppimistuloksiasi. Tehtävissä on paljon turhaa, hyödytöntä liibalaabaa ja jos niiden osalta säästää aikaansa ja menee siitä, missä aita on matalin, siinä ei ole mitään väärää. Mutta jos antaisit esimerkiksi tekoälyn laskea matikan tehtäviä tai korjata kielellisesti huono teksti oikeaksi, niin se ei olisi järkevää. Ellei sitten tutkinto ole tavoitteena, eikä asioiden oppiminen varsinaisesti.

Pitäisin ap:n menetelmää laiskuuden hyödyntämisenä.

Miten käytetään samoja esseitä eri aineissa? Eihän niissä ole sitten mitään oikeaa asiaa, vaan liirumlaarumia.  Vaikka tekoäly etsisikin asiat ja tietoa niin pakkohan ne on kuitenkin tarkistaa ja lähteet ym merkittävä.

Tenteissä osaaminen sitten näkyy. 

Mielestäni kuvauksen perusteella täysin ok. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä tuossa on keplottelu? Opiskelussa olennaista on oppia ja jos sinulle riittää mahdollisimman vähäinen osaaminen töissä selviämiseksi, niin ihan OK.

Mutta osaatko sinä sitten töihin mennessäsi riittävästi vai ainoastaan välttävästi.

No jos olet ikinä korkea-koulussa opiskellut ja tehnyt myös useita töitä niin ymmärrät että mitään TYÖTÄ siellä koulussa ei opeteta, vain joitakin hyödyllisiä työkaluja, mutta koulusta tarttuva osaaminen on ehkä noin 1/1000 työelämässä karttuvasta osaamisesta.. Ap

Opiskelin yliopistossa, en korkea-koulussa (et kai tosissasi kirjoittanut tuollaista virhettä, ethän?). Me opiskelimme saadaksemme mahdollisimman laajan osaamisen, jonka pohjalta tehdä töitä, kaiken lisäksi hyvin monipuolisia työtehtäviä. Yliopistossa opittiin asioita, joista on työelämässä huomattavasti enemmän hyötyä kuin jonkin yksittäisen työtehtävän suorittamisesta - mikä ei tarkoita sitä, etteikö esim. aivoleikkauksen tekeminen olisi tärkeä yksittäinen työtehtävä, mutta sitä suorittaessaan pitää ymmärtää muustakin kuin leikkaamisesta.

Jos teet jokaisen esseesi samasta asiasta hieman muutellen, jää sinulta perehtymättä tusinaan muuhun työsi (kai sinä joskus ajattelit töihin mennä?) kannalta tärkeään asiaan.

Olen sitä mieltä, että ap ei tiedä, mitä sana keplottelu tarkoittaa. 

Oletin, että opiskeluaikana oli tarkoitus oppia muutakin kuin lusmuilemaan. Todennäköisesti et tule menestymään kovin hyvin työelämässä.

Jos hyödyt jotain, anna mennä vaan. 

mulla oli liikaa aikaa ja kävin joitain kursseja uaeasti, jotta sain paremman opin.

Itse en osannut koskaan opiskella noin, ja siksi olenkin dropout. Jätin vastaamatta tentteihin, koska en ollut lukenut. Moni muu oli lukenut ihan yhtä vähän, mutta kirjoitti liibalaabaa ja pääsi läpi. Suomi on sairaalloisen koulutususkovainen maa, ja monella alalla riittäisi paljon vähempikin opiskelu. Joten kannattaa vaan jatkaa keplottelua, jos tutkinnon haluat. Työelämässä pintaraapaisu riittää aivan hyvin. Toki joillakin aloilla pakko oikeasti muistaa vaikkapa joku lakipykälä tai ruumiinosan latinankielinen nimi. 

Ihan ymmärrettävää tietyissä tilanteissa. Jos tavoitteena ei ole päätyä opiskelemaan biologiaa, miksi nähdä isosti vaivaa biologian esseen eteen? Tai jos on kuten minä eli 25v työelämässä ja yhtäkkiä tarvitseekin tradenomin tutkinnon voidakseen jatkaa omissa töissään, miksi nähdä isosti vaivaa opintojen eteen? 

Yliopistossa opetellaan ajattelun taitoja. Kykyä ajatella ITSE tarvitaan luovuuteen, innovaatioihin ja kehittämiseen. Asiantuntijatyössä ja johdossa tarvitaan näitä taitoja.

Jos kopioit muiden ajatuksia tai toimintatapoja, et tuo uutta omalle alallesi. 

Vierailija kirjoitti:

Oletin, että opiskeluaikana oli tarkoitus oppia muutakin kuin lusmuilemaan. Todennäköisesti et tule menestymään kovin hyvin työelämässä.

Tietyillä aloilla on vain eduksi, jos osaa lusmuilla ja käyttää mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa hommien tekemiseen. 

Teen samaa ja käyn opintojen ohella töissä tienaten koko elantoni. Helppohan se näiden pappa betalar ja kelarottien on hinkata jokaista kotitehtävää illat ja viikonloput kun joku muu elättää.

Vierailija kirjoitti:

Miten käytetään samoja esseitä eri aineissa? Eihän niissä ole sitten mitään oikeaa asiaa, vaan liirumlaarumia.  Vaikka tekoäly etsisikin asiat ja tietoa niin pakkohan ne on kuitenkin tarkistaa ja lähteet ym merkittävä.

Tenteissä osaaminen sitten näkyy. 

Eri opettajilla, ei eri aineissa. Tarkkuutta!

Omalla alallani tuo johtaa vain huonoihin ammattilaisiin, koska vaikka tekoälyllä voi saada aikaiseksi vastauksen jolla pääsee tehtävästä läpi, niitä asioita ei vain opi jos työtä ei tee itse. Ja tämä näkyy jo nuoremman sukupolven ammattilaisissa. Kyllä sen huomaa heti, kuka on oikeasti nähnyt vaivaa opintojensa eteen ja tehnyt tehtävät itse ja kuka "keplotellut" ne läpi. Tekoälyä hyödynnetään toki käytännön työssäkin paljon, mutta siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä, jos oma substanssiosaaminen on heikkoa.

Toisaalta ahkerimmilla on paremmat mahdolisuudet edetä urallaan, mutta toisaalta virherekrytointeja vastavalmistuneiden osalta sattuu tämän takia myös paljon. Lisäksi henkilön itsensä kannalta työelämän todellisuus voi olla raju isku, jos se tutkinto on rämmitty joten kuten läpi eikä sitäkään täysin "rehellisesti" omilla aivoilla, silloin ei yksinkertaisti pärjää työelämässä.

Uskoisin, että alastakin riippuu paljonko tällainen on haitaksi, mutta näin lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyllä se perustyö pitäisi aina tehdä itse, joskaan en näe huonona asiana, jos siinä vaikka sitä tekoälyä fiksussa määrin hyödyntää. Sen ei kuitenkaan koskaan pitäisi olla pääroolissa missään työssä, jotta se ihminen siellä taustalla oikeasti oppii ne asiat.

Eikö kaikki muka tee niin, että itselle turhilla kursseilla mennään sieltä missä aita on matalin ja itselle hyödyllisiin sitten panostetaan kunnolla? Minusta se on vain järjen käyttöä, että toimii niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletin, että opiskeluaikana oli tarkoitus oppia muutakin kuin lusmuilemaan. Todennäköisesti et tule menestymään kovin hyvin työelämässä.

Tietyillä aloilla on vain eduksi, jos osaa lusmuilla ja käyttää mahdollisimman vähän aikaa ja energiaa hommien tekemiseen. 

Ja ne alat ovat:

Opetuksesta ja tehtävistä riippuen saattaa olla täysin ok ja järkevää. Oma yliopistotutkintoni oli ns. ammattikoulu, eikä opinnoissa voinut luistaa yhtään, myöskään turhuuksia ei mielestäni opetuksesta ollut kuin minimaalinen määrä. Kun sitten jatko-opinnoissa (myöhemmin työelämässä ollessani) jouduin tekemään johtajakoulutusta 30 opintopistettä, niin voi luoja, miten hyödytöntä näennäistehtävää ja itsereflektointia siellä oli. Sen koulutuksen läpikäymiseksi opettelin juuri tuon ap:n tekniikan ja sen oppiminen olikin koulutuksen tärkein anti minulle.