Lue keskustelun säännöt.
Lapsen kaverin kodin rajattomuus
19.10.2018 |
En halua liian yksityiskohtaisesti kertoa etten tule tunnistetuksi. Lapsi sanotaanko vaikka 6-7 v tyttö on nyt syksyn mittaan tutustunu yhteen toiseen tyttöön jonka kanssa tuntuu menevän leikit hyvin yhteen ja viihtyy toisensa seurassa. Lapsi on todella onnellisen oloinen tästä kaverista.
Ongelma on nyt sitten se että on ilmennyt että kaverin kotona kukaan ei tunnu seuraavan mitä siellä tehdään tai oikein edes välittävän. Lapsen perustarpeista pidetään kyllä huolta ja lapsista välitetään mutta siellä tuntuu olevan valloillaan semmonen Peppi Pitkätossu meno että edes potentiaalisesti vaaralliseen ei puututa eikä edes oikein tiedetä mitä lapset puuhaa. Kerran kun haettiin oli just tekemässä jotain mikä meillä todellakin olis kiellettyä ja vaarallista enkä puhu mistään puuhun kiipeämistä tai muuta "normaalia" mitä tämän ikäiset touhuaa. Nyt tuntuu ettei oikein tiedä miten suhtautua tähän, lapsella on kiva kaveri jonka kanssa viihtyy mutta jonka luona ei oo minkään näköisiä sääntöjä. Pitääkö sitten vain kieltää menevästä sinne? Ei ainakaan tunnu kovin turvalliselta olo päästää sinne enää...
Kommentit (106)
Laita nyt ainakin joku vastaava esimerkki. Onko kyse nuotion tekemisestä keittiön lattialle vai kiitos-sanan unohtamisesta? Vai minkä tyyppisestä asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, miten ap on kasvattanut lapsensa, jos eskari/ekaluokkalainen on ilman valvontaa niin vallaton, ettei itse tajua tekevänsä jotain väärää. Tarvitseeko lapsi koko ajan aikuisen sanomaan, mitä saa tehdä ja mitä ei?
Minä olin todella fiksu, tolkku ja itsenäinen pikkutyttö. Niin vaan kuitenkin tokaluokalla poltettiin tupakkaa kaverin luona kun hän vakuutti että hänellä on lupa ja hän aina polttaa kotona. Olin että oho, mutta kyseessä oli juuri sellainen huvikumpukoti että kai ajattelin että maassa maan tavalla sitten.
Minulla taas tällaisen huvikumpukodin äitinä on toisenlaisia kokemuksia.
Tässä ranskalaisilla viikoilla muutamia kokemuksia ns. hyvistä ja rajoja pitävistä perheistä
-10 vuotias tyttö katsoi pornoa, kun vanhemmat oli vielä töissä
-12 vuotias tyttö harrasti seksiä isomman pojan kanssa vanhempien ollessa töissä. Tupakointi kuului myös asiaan
-7 vuotias poika pelasi GTA.ta
-8 vuotiaat pojat selaisi pornolehtiä ja vei niitä leikkipuistoon ja levitteli sivuja leikkipaikkoihin
-11v tyttö varasti kotoa rahaa ja kylässä tupakkaa yms.
Paljon muitakin esimerkkejä olisi. Nämä kaikki on tapahtunut perheissä, missä vanhemmat vanhempainilloissa paasasi, että heillä on rajat ja vapaa kasvatus ei ole heidän tyylinsä ja kuinka hyviä heidän lapsensa ovatkaan.
Paras juttu oli, kun yksi näistä äideistä kävi ovella riehumassa erään toisen tytön kotona ja haukkui rosvoksi ja levitti kaikkien tiedoksi, että "tämän työttömän perheen kakara varasti meiltä rahaa". Lopulta paljastui, että se olikin heidän oma tyttönsä.
Ihan pelkästään siitä että aloittaja puhuu useaan kertaan rajattomuudesta ja rajattomasta kodista kertoo sen että joko tarina on keksitty tai sitten suuresti liioiteltu. Kas kun se, että on erilaisia rajoja ja sääntöjä kuin teillä ei tarkoita etteikö niitä rajoja olisi ollenkaan.
Varaudu ap siihen että koululaisenakin lapsesi tulee joka käänteessä pyrkimään siihen että "unohtaa" pukea ulkohousut vaikka sinä olit käskenyt laittamaan, pipo unohtuu ja hanskat vilahtaa reppuun samantein kun äidin silmä välttää. Koska sellaisia lapset ovat. Omasta mielestä tuollainen ilman ulkovaatteita ulkoilu on juuri sellaista turvallista rajojen rikkomista ja lapsen oman vastuun korostamista joka tekee jokaiselle ihan hyvää. Lapsi huomaa että no nyt tulee kylmä ja joko hakee vaatteita tai menee sisälle. Ihan ilman että sen äitykäisen tarvitsee asia sille kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä tuo pahalta kuulosta.
Taitaa olla nyt niin, että ap on yliduojeleva "sääntöäiti", jota nyt ahdistaa, kun pieni lapsensa ei 24/7 muista äidin asettamia sääntöjä ja rajoituksia.Lapsi saa siis mennä ja tulla ja tehdä just niin kuin haluaa vailla mitään rajoja ja tehdä myös vaarallisia asioita?
Edelleen olen sitä mieltä että rajat järkevissä määrin on turvallisuutta lapselle.Ja kyllä, en voi enkä halua puuttua toisten kodin sääntöihin tai niitten olemattomuuten mutta olen silti lievästi hämmästynyt ettei siellä edes pidetty outona asiana että lapset pihalla melkein talviolosuhteissa sisävaatteissa.
Ap
Huvikumpuäitinä vastaan vielä tähänkin. Kun lapsi itsepäisesti halusi lähteä vähillä vaatteilla ulos, kylmän tullessa halusikin itse toppahousut jalkaan. Kummasti oppii, kun itse kokee, miksi niitä vaatteita pitää panna päälle. Ei äidin käskystä, vaan siksi, että tulee kylmä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että oikeastaan ongelma on se sinun lapsesi rajaton käytös jos heitä kyläpaikassakin täytyy vahdata. :D Ei meidän ole tarvinnut tuon ikäisiä enää kytätä, eikä kauheasti säännöistä tarvi muistutella. Vaikuttaa ehkä rajattomalta, mutta luotan lähtökohtaisesti lapsiin, kun he tietävät mitä saa tehdä ja mitä ei. En aina tiedä missä meidän 7v kaksoset menevät, mutta paikat joista heitä voi etsiä (tai soittaa puhelimeen ja kysyä missä lienevät), ovat viereinen puisto, viereinen metsä tai pihan lähistöt. Ihanan vapaasti saavat siis kasvaa aivan kuten minäkin lapsena, mutta rakkautta oli ja rajat oli selvät jo omassakin päässä tuon ikäisenä.
Asianmukaiset vaatteet toki päällä (kun sen nyt mainitsit), mutta on välillä lähdetty liian vähissä vaatteissakin ulos, ja tultu heti takaisin ihan itse ilmoittamaan, että nyt tarvii lisää päälle kun huomaa jo pihalla vilun. Kuka 7v ei itse jo tajua, mitä pukea päälle? Aika outoa sanoisinko ja varmaan lähtöisin juuri siitä avuttomuudesta, mikä lapsille syntyy kun vanhemmat passaavat liikaa. Kyttään vaatetusta ainoastaan silloin, jos lähdemme pidemmälle pilkkireisulle, koska sieltä ei noin vain tulla kotiin pukemaan lisää vaatetta jos menee aliarvioimaan vaatteensa vahingossa. Opeta lapsillesi jo tuollaisia yksinkertaisia asioita, jotka edesauttavat omatoimisuuteen. Rajat pitäis jo olla ihan sillä lapsella itsellään tiedossa.
Tämä! Jos ei olla omaa pihaa kauempana, niin kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Siitähän se lapsi oppii ajattelemaan omaa pukeutumista, kun tulee vilu ja pitää hakea lisää vaatteita siitä aivan vieressä olevasta kodista. Eri asia sitten, jos ollaan menossa pidemmälle reissulle mistä ei niin vain palatakaan hakemaan lisää vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kuten huomaat, valtaosa vanhemmista (tällä palstalla) kannattaa vapaata kasvatusta, eivätkä ymmärrä, että rajoitta lapset voivat joutua pahoihinkin onnettomuuksiin.
He eivät ymmärrä, millaisia riskejä joissakin asioissa on, he eivät ymmärrä, mitä seurauksia hölmöilyillä voi olla. Ja sanovat että "kantavat vastuun", no vastuun kantaminen jälkikäteen voi olla hyvinkin raskasta ja peruuttamatonta. Mutta se ei ole heidän vikansa, jos hissi ei ihan yläkerroksiin asti jaksa mennä.
Meillä riskit tiedostavilla vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa omien lasten olemista heidän lastensa kanssa. Omien lasteni osalta oli muutama perhe, joihin en heitä pienenä päästänyt. Yksi oli sellainen fantasiaperhe, jossa elettiin täysin vapaata kasvatusta, ei rajoja, ei sääntöjä, ei mitään tolkkua missään tekemisissä. Valtavat määrät erilaisia koristeita joka puolella, lapset heittelevät tavaroita ympäriinsä ja talo täynnä kynttilöitä ja muita tulia. Ihme ettei se torppa ole palanut kokonaan.
Lapsillaan aina ties mitä vammoja, hengissä tiettävästi kyllä ovat. Koulu menee huonosti kaikilla lapsillaan, pahoinvointia, ei kavereita, lapsilla(kaan) ei mitään sosiaalisia kykyjä.
Vanhemmat ihmettelivät kun säännönmukaisesti kielsin lapselta kyläilyt siellä, meille sai tulla, mutta heille en päästänyt. Muistaakseni 8-vuotiaana päästin sinne yökylään, silloin lapsella jo hieman omaakin arviointikykyä.
Älä päästä jos et luota. Kyseessä on kuitenkin omat lapsesi, joiden hengestä ja turvallisuudesta olet vastuussa. "Peppipitkätossut hipit" voivat kyläillä toistensa luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, miten ap on kasvattanut lapsensa, jos eskari/ekaluokkalainen on ilman valvontaa niin vallaton, ettei itse tajua tekevänsä jotain väärää. Tarvitseeko lapsi koko ajan aikuisen sanomaan, mitä saa tehdä ja mitä ei?
Minä olin todella fiksu, tolkku ja itsenäinen pikkutyttö. Niin vaan kuitenkin tokaluokalla poltettiin tupakkaa kaverin luona kun hän vakuutti että hänellä on lupa ja hän aina polttaa kotona. Olin että oho, mutta kyseessä oli juuri sellainen huvikumpukoti että kai ajattelin että maassa maan tavalla sitten.
Minulla taas tällaisen huvikumpukodin äitinä on toisenlaisia kokemuksia.
Tässä ranskalaisilla viikoilla muutamia kokemuksia ns. hyvistä ja rajoja pitävistä perheistä
-10 vuotias tyttö katsoi pornoa, kun vanhemmat oli vielä töissä
-12 vuotias tyttö harrasti seksiä isomman pojan kanssa vanhempien ollessa töissä. Tupakointi kuului myös asiaan
-7 vuotias poika pelasi GTA.ta
-8 vuotiaat pojat selaisi pornolehtiä ja vei niitä leikkipuistoon ja levitteli sivuja leikkipaikkoihin
-11v tyttö varasti kotoa rahaa ja kylässä tupakkaa yms.
Paljon muitakin esimerkkejä olisi. Nämä kaikki on tapahtunut perheissä, missä vanhemmat vanhempainilloissa paasasi, että heillä on rajat ja vapaa kasvatus ei ole heidän tyylinsä ja kuinka hyviä heidän lapsensa ovatkaan.
Paras juttu oli, kun yksi näistä äideistä kävi ovella riehumassa erään toisen tytön kotona ja haukkui rosvoksi ja levitti kaikkien tiedoksi, että "tämän työttömän perheen kakara varasti meiltä rahaa". Lopulta paljastui, että se olikin heidän oma tyttönsä.
Yksittäistapauksia varmasti on laidasta laitaan, tietysti voin kertoa nyt että naapurin rajattomat varasti meidän lasten rahat ja kävi ostamassa karkkia kioskilta. Turha kai näitä on listata.
Niin se on että lika barn leka bäst. Meillä on huomattavasti tiukempaa kuin muissa perheissä esim. pelaamisen ja puhelimien raplaamisen suhteen. Lapset leikkivät (ja huom. leikkivät oikeasti ulkonakin) sitten sellaisten lasten kanssa joiden perheessä on samanlaiset periaatteet. Jos kovin on erilaiset säännöt niin totta kai tulee tilanteita joissa periaatteet menee ristiin. Siksi on parasta etsiä samanhenkistä leikkiseuraa jos toisten säännöt tuntuvat liian erilaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta tuo ylihuolehtiva ja paranoidi suhtautuminen.
Tää tilanne nyt on ihan uusi meille kun ei aiemmin kenenkään muun leikkikaverin kanssa ollut tällaista ja tässäkin näköjään oppii lisää lapsesta ja itsestä taas...
Noh...jos lapset leikkii pihaan pysäköidyssä autossa lapset yksin keskenään, onko se ok vai ylisuojelemista sekin kun mun mielestä se ei todellakaan ok monestakin syystä..siinä yks esimerkki. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa se, miten ap on kasvattanut lapsensa, jos eskari/ekaluokkalainen on ilman valvontaa niin vallaton, ettei itse tajua tekevänsä jotain väärää. Tarvitseeko lapsi koko ajan aikuisen sanomaan, mitä saa tehdä ja mitä ei?
Minä olin todella fiksu, tolkku ja itsenäinen pikkutyttö. Niin vaan kuitenkin tokaluokalla poltettiin tupakkaa kaverin luona kun hän vakuutti että hänellä on lupa ja hän aina polttaa kotona. Olin että oho, mutta kyseessä oli juuri sellainen huvikumpukoti että kai ajattelin että maassa maan tavalla sitten.
Minulla taas tällaisen huvikumpukodin äitinä on toisenlaisia kokemuksia.
Tässä ranskalaisilla viikoilla muutamia kokemuksia ns. hyvistä ja rajoja pitävistä perheistä
-10 vuotias tyttö katsoi pornoa, kun vanhemmat oli vielä töissä
-12 vuotias tyttö harrasti seksiä isomman pojan kanssa vanhempien ollessa töissä. Tupakointi kuului myös asiaan
-7 vuotias poika pelasi GTA.ta
-8 vuotiaat pojat selaisi pornolehtiä ja vei niitä leikkipuistoon ja levitteli sivuja leikkipaikkoihin
-11v tyttö varasti kotoa rahaa ja kylässä tupakkaa yms.
Paljon muitakin esimerkkejä olisi. Nämä kaikki on tapahtunut perheissä, missä vanhemmat vanhempainilloissa paasasi, että heillä on rajat ja vapaa kasvatus ei ole heidän tyylinsä ja kuinka hyviä heidän lapsensa ovatkaan.
Paras juttu oli, kun yksi näistä äideistä kävi ovella riehumassa erään toisen tytön kotona ja haukkui rosvoksi ja levitti kaikkien tiedoksi, että "tämän työttömän perheen kakara varasti meiltä rahaa". Lopulta paljastui, että se olikin heidän oma tyttönsä.
Yksittäistapauksia varmasti on laidasta laitaan, tietysti voin kertoa nyt että naapurin rajattomat varasti meidän lasten rahat ja kävi ostamassa karkkia kioskilta. Turha kai näitä on listata.
Niin se on että lika barn leka bäst. Meillä on huomattavasti tiukempaa kuin muissa perheissä esim. pelaamisen ja puhelimien raplaamisen suhteen. Lapset leikkivät (ja huom. leikkivät oikeasti ulkonakin) sitten sellaisten lasten kanssa joiden perheessä on samanlaiset periaatteet. Jos kovin on erilaiset säännöt niin totta kai tulee tilanteita joissa periaatteet menee ristiin. Siksi on parasta etsiä samanhenkistä leikkiseuraa jos toisten säännöt tuntuvat liian erilaisilta.
Näinhän se menee. Omat lapset eivät sitten viihtyneetkään näiden hyvien perheiden lasten kanssa. Ja onneksi eivät viihtyneet, koska murrosiässä pakka repesikin käsistä heidän kohdallaan täysin. Siinä ei sitten enää ne rajatkaan auttaneet, kun nuoret eivät olleet koskaan oppineet ottamaan vastuuta teoistaan, vaan oppineet sen, että silmälumeella ja valehtelulla pärjää paremmin.
Onneksi nuo ajat ovat jo takana. Omat lapset löysivät kavereita, joilla oli samankaltaiset periaatteet, kuin meilläkin ja kasvoivat vastuullisiksi aikuisiksi
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuten huomaat, valtaosa vanhemmista (tällä palstalla) kannattaa vapaata kasvatusta, eivätkä ymmärrä, että rajoitta lapset voivat joutua pahoihinkin onnettomuuksiin.
He eivät ymmärrä, millaisia riskejä joissakin asioissa on, he eivät ymmärrä, mitä seurauksia hölmöilyillä voi olla. Ja sanovat että "kantavat vastuun", no vastuun kantaminen jälkikäteen voi olla hyvinkin raskasta ja peruuttamatonta. Mutta se ei ole heidän vikansa, jos hissi ei ihan yläkerroksiin asti jaksa mennä.
Meillä riskit tiedostavilla vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa omien lasten olemista heidän lastensa kanssa. Omien lasteni osalta oli muutama perhe, joihin en heitä pienenä päästänyt. Yksi oli sellainen fantasiaperhe, jossa elettiin täysin vapaata kasvatusta, ei rajoja, ei sääntöjä, ei mitään tolkkua missään tekemisissä. Valtavat määrät erilaisia koristeita joka puolella, lapset heittelevät tavaroita ympäriinsä ja talo täynnä kynttilöitä ja muita tulia. Ihme ettei se torppa ole palanut kokonaan.
Lapsillaan aina ties mitä vammoja, hengissä tiettävästi kyllä ovat. Koulu menee huonosti kaikilla lapsillaan, pahoinvointia, ei kavereita, lapsilla(kaan) ei mitään sosiaalisia kykyjä.
Vanhemmat ihmettelivät kun säännönmukaisesti kielsin lapselta kyläilyt siellä, meille sai tulla, mutta heille en päästänyt. Muistaakseni 8-vuotiaana päästin sinne yökylään, silloin lapsella jo hieman omaakin arviointikykyä.Älä päästä jos et luota. Kyseessä on kuitenkin omat lapsesi, joiden hengestä ja turvallisuudesta olet vastuussa. "Peppipitkätossut hipit" voivat kyläillä toistensa luona.
Ihanaa että täällä on niitä jotka ymmärtää. Tämä ja muutama muu viesti siis...
Alkaa jo tässä miettiä että onko omassa päässä ongelmia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää tilanne nyt on ihan uusi meille kun ei aiemmin kenenkään muun leikkikaverin kanssa ollut tällaista ja tässäkin näköjään oppii lisää lapsesta ja itsestä taas...
Noh...jos lapset leikkii pihaan pysäköidyssä autossa lapset yksin keskenään, onko se ok vai ylisuojelemista sekin kun mun mielestä se ei todellakaan ok monestakin syystä..siinä yks esimerkki. ap
Mitä pahaa tuossa on jos auto on sammutettuna eikä heillä ole avaimia? Meidän kolme vuotiaan lempileikki on istua autossa ja ”ajaa” enpä ajatellut että ollaan rappioperhe...
En minäkään varmaan päästäisi lastani kylään ap.n kotiin. Jos ekaluokkalaista pitää vielä pukea ulos ja vahtia, mitä tekee pihalla, niin jotain on kovasti lapsessa vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuten huomaat, valtaosa vanhemmista (tällä palstalla) kannattaa vapaata kasvatusta, eivätkä ymmärrä, että rajoitta lapset voivat joutua pahoihinkin onnettomuuksiin.
He eivät ymmärrä, millaisia riskejä joissakin asioissa on, he eivät ymmärrä, mitä seurauksia hölmöilyillä voi olla. Ja sanovat että "kantavat vastuun", no vastuun kantaminen jälkikäteen voi olla hyvinkin raskasta ja peruuttamatonta. Mutta se ei ole heidän vikansa, jos hissi ei ihan yläkerroksiin asti jaksa mennä.
Meillä riskit tiedostavilla vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa omien lasten olemista heidän lastensa kanssa. Omien lasteni osalta oli muutama perhe, joihin en heitä pienenä päästänyt. Yksi oli sellainen fantasiaperhe, jossa elettiin täysin vapaata kasvatusta, ei rajoja, ei sääntöjä, ei mitään tolkkua missään tekemisissä. Valtavat määrät erilaisia koristeita joka puolella, lapset heittelevät tavaroita ympäriinsä ja talo täynnä kynttilöitä ja muita tulia. Ihme ettei se torppa ole palanut kokonaan.
Lapsillaan aina ties mitä vammoja, hengissä tiettävästi kyllä ovat. Koulu menee huonosti kaikilla lapsillaan, pahoinvointia, ei kavereita, lapsilla(kaan) ei mitään sosiaalisia kykyjä.
Vanhemmat ihmettelivät kun säännönmukaisesti kielsin lapselta kyläilyt siellä, meille sai tulla, mutta heille en päästänyt. Muistaakseni 8-vuotiaana päästin sinne yökylään, silloin lapsella jo hieman omaakin arviointikykyä.Älä päästä jos et luota. Kyseessä on kuitenkin omat lapsesi, joiden hengestä ja turvallisuudesta olet vastuussa. "Peppipitkätossut hipit" voivat kyläillä toistensa luona.
Ihanaa että täällä on niitä jotka ymmärtää. Tämä ja muutama muu viesti siis...
Alkaa jo tässä miettiä että onko omassa päässä ongelmia..
Kyllä meitä järkeviä ja vastuullisiakin vanhempia on. Tosin vähemmistö, siihen saa tottua. Tällä palstalla noin 90% niitä peppipitkätossuja, 10% vastuullisia aikuisia.
Meillä ei kyllä ole lähellekään vapaa kasvatus, ja juuri siksi lapsiin voikin jo luottaa. 7v tajuaa itse pukea vaatteet päälle eikä häntä tarvitse kyläpaikassa vahdata, hän tietää ettei tulipaloja sytytellä tai autoilla leikitä, katoille ei kiivetä kuolemaan jne. Täydellinen ei hänkään ole, mutta eipä ole vauhkoojienkaan lapset, tuntuvat olevan paljon avuttomampia ja rajattomampia, kun vastuuta ei ole koskaan tarvinnut itse ottaa mistään. Mamma vahtaa jatkuvalla syötöllä kuin vauvaa vieläkin. :D
Ärsyttää oikein sellaiset kellottajamammat lasten koulukavereissa, onneksi voidaan antaa rennompien ja lapsensa hyvin kasvattaneiden kanssa enempi olla yhteydessä, lapset saavat liikkua vapaasti ja voimme luottaa heihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää tilanne nyt on ihan uusi meille kun ei aiemmin kenenkään muun leikkikaverin kanssa ollut tällaista ja tässäkin näköjään oppii lisää lapsesta ja itsestä taas...
Noh...jos lapset leikkii pihaan pysäköidyssä autossa lapset yksin keskenään, onko se ok vai ylisuojelemista sekin kun mun mielestä se ei todellakaan ok monestakin syystä..siinä yks esimerkki. apMitä pahaa tuossa on jos auto on sammutettuna eikä heillä ole avaimia? Meidän kolme vuotiaan lempileikki on istua autossa ja ”ajaa” enpä ajatellut että ollaan rappioperhe...
Jos lapset valvomatta leikkii autossa tulee mieleen kyllä muutamia vaaranpaikkoka, mielestäni nyt ei vaan oo mikään leikkipaikka. Ihan eri tilanne jos pienempi lapsi aikuisen valvonnan alla leikisti ajaa autoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuten huomaat, valtaosa vanhemmista (tällä palstalla) kannattaa vapaata kasvatusta, eivätkä ymmärrä, että rajoitta lapset voivat joutua pahoihinkin onnettomuuksiin.
He eivät ymmärrä, millaisia riskejä joissakin asioissa on, he eivät ymmärrä, mitä seurauksia hölmöilyillä voi olla. Ja sanovat että "kantavat vastuun", no vastuun kantaminen jälkikäteen voi olla hyvinkin raskasta ja peruuttamatonta. Mutta se ei ole heidän vikansa, jos hissi ei ihan yläkerroksiin asti jaksa mennä.
Meillä riskit tiedostavilla vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa omien lasten olemista heidän lastensa kanssa. Omien lasteni osalta oli muutama perhe, joihin en heitä pienenä päästänyt. Yksi oli sellainen fantasiaperhe, jossa elettiin täysin vapaata kasvatusta, ei rajoja, ei sääntöjä, ei mitään tolkkua missään tekemisissä. Valtavat määrät erilaisia koristeita joka puolella, lapset heittelevät tavaroita ympäriinsä ja talo täynnä kynttilöitä ja muita tulia. Ihme ettei se torppa ole palanut kokonaan.
Lapsillaan aina ties mitä vammoja, hengissä tiettävästi kyllä ovat. Koulu menee huonosti kaikilla lapsillaan, pahoinvointia, ei kavereita, lapsilla(kaan) ei mitään sosiaalisia kykyjä.
Vanhemmat ihmettelivät kun säännönmukaisesti kielsin lapselta kyläilyt siellä, meille sai tulla, mutta heille en päästänyt. Muistaakseni 8-vuotiaana päästin sinne yökylään, silloin lapsella jo hieman omaakin arviointikykyä.Älä päästä jos et luota. Kyseessä on kuitenkin omat lapsesi, joiden hengestä ja turvallisuudesta olet vastuussa. "Peppipitkätossut hipit" voivat kyläillä toistensa luona.
Ihanaa että täällä on niitä jotka ymmärtää. Tämä ja muutama muu viesti siis...
Alkaa jo tässä miettiä että onko omassa päässä ongelmia..Kyllä meitä järkeviä ja vastuullisiakin vanhempia on. Tosin vähemmistö, siihen saa tottua. Tällä palstalla noin 90% niitä peppipitkätossuja, 10% vastuullisia aikuisia.
Niin, ja me 90% pudistetaan päätämme tuollaisille, jotka opettavat lapsensa niin avuttomiksi j vastuuttomiksi. Minulla on lämpimät muistot omasta lapsuudesta, kun sai mennä vapaasti, mutta äiti oli opettanut hyvät, rakastavat ja turvalliset elämänohjeet. Ei mitään turhaa nipostusta ihan kaikesta, sääntöjä mahdollisimman vähän, mutta oikeasti tärkeät asiat olivat ehdoton asia ja niitä kunnioitettiin. Sai rämpiä mudassa ja todeta itse, että ilman lapasia ei kannata ulos lähteä. Välipalaksikin osasi tehdä itse kaapista ruokaa kavereille ja itselleen. Ei tullut sitten aikuisenakaan vastuutonta vätystä, mitä voi nyt nähdä tuollaisten pumpuleiden jo aikuisiksi kasvaneissa lapsissa... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää tilanne nyt on ihan uusi meille kun ei aiemmin kenenkään muun leikkikaverin kanssa ollut tällaista ja tässäkin näköjään oppii lisää lapsesta ja itsestä taas...
Noh...jos lapset leikkii pihaan pysäköidyssä autossa lapset yksin keskenään, onko se ok vai ylisuojelemista sekin kun mun mielestä se ei todellakaan ok monestakin syystä..siinä yks esimerkki. apMitä pahaa tuossa on jos auto on sammutettuna eikä heillä ole avaimia? Meidän kolme vuotiaan lempileikki on istua autossa ja ”ajaa” enpä ajatellut että ollaan rappioperhe...
Jos lapset valvomatta leikkii autossa tulee mieleen kyllä muutamia vaaranpaikkoka, mielestäni nyt ei vaan oo mikään leikkipaikka. Ihan eri tilanne jos pienempi lapsi aikuisen valvonnan alla leikisti ajaa autoa.
Ap
No sinä taidat niitä vaaranpaikkoja keksiä ihan joka asiasta. Kuuntele sitä lastasi joka sanoi ”oli niin hauskaa” niin, kerrankin oli hauskaa. Kotona ei saa mitään tehdä ja äiti naputtaa Seläntakana.
Ja ei, meillä ei edes 4 vuotiasta tarvitse kuin auttaa vaatteet päälle eli ei todellakaan pueta tän ikäisiä ja pihalla saa leikkiä mutta kyllä nyt vähän pidän silmällä touhuja. Ap
TÄMÄ!