Haluaisin muuttaa metsään

Samoin minäkin.

Ei muuta kuin suunnitelmaa laatimaan.

Milla olisi sinulle mökkikin valmiina. Just juteltiin, että voi kun löytyisi Joku, joka pitäisi tuosta 100 vuotta vanhasta torpasta huolta meidän jälkeemme.

Meillä mökki on ollut 40 vuotta ja ikä tulee vastaan.

Metsä ja meri, kaksi lempiympäristöäni.

Vierailija kirjoitti:

Metsässä ja meren äärellä olo on riemukas ja vapaa.Siellä olen kotonani.Haluaisin jättää kaiken taakseni,ei kiinnosta ihmiset ja maallisuus tippakaan.Haluan pois oravanpyörästä.

Pieni mökki metsässä riittäisi minulle.Tunteeko kukaan muu näin?

Haluat pois oravanpyörästä ja tiedät, mitä haluat sen tilalle. Miksi et toimi halujesi mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Metsässä ja meren äärellä olo on riemukas ja vapaa.Siellä olen kotonani.Haluaisin jättää kaiken taakseni,ei kiinnosta ihmiset ja maallisuus tippakaan.Haluan pois oravanpyörästä.

Pieni mökki metsässä riittäisi minulle.Tunteeko kukaan muu näin?

Mistä saat puhdasta vettä?

Mistä saat ruokaa? Entäs talvella?

Miten lämmität mökin? Entä jos tulee erittäin pitkä ja kylmä talvi?

Miten hoidat jätteet ja ulosteet?

Mitä jos katkaiset jalkasi tai hampaasi tulehtuu?

Menetkö nukkumaan kun tulee pimeää, vai valmistatko omia kynttilöitä tai soihtuja?

siis haluat miehen jolla on mökki valmiina ja tuo sinne kaupasta tavaroita?  Vai keräätkö juuria ja hiiriä syötäväksi?

Nii mäkin. Muut johkin lämpimämpään maahan missä metsässä eläminen olisi realistinen vaihtoehto.

Millä sä eläisit siellä metsämökissäsi?

Metoo.

Metsään tai tuntureille. Lapissa ei olisi puhdas juomavesi ongelmana, sitä riittäisi.

Ja voidan jossain pöpelikkötuvassa elää niin, että sieltä kömyää sinne terveyskeskukseen jos se jalka tulehtuu ja tavii lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Nii mäkin. Muut johkin lämpimämpään maahan missä metsässä eläminen olisi realistinen vaihtoehto.

Missään maassa ei ole metsässä yksin eläminen realistinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Metoo.

Metsään tai tuntureille. Lapissa ei olisi puhdas juomavesi ongelmana, sitä riittäisi.

Ja voidan jossain pöpelikkötuvassa elää niin, että sieltä kömyää sinne terveyskeskukseen jos se jalka tulehtuu ja tavii lääkitystä.

Niin että ihmiset ja maallisuus ja oravanpyörä ei kiinnosta tippaakaan, paitsi heti sitten kun oikeasti tarvitseekin jotain?

Kuulostaa varsin... tekopyhältä.

Mieheni lähtee mukaani.on samoilla linjoilla.Pelottaa vaan mitä siitä tulee.Entäs jos kadun.on vakituiset työpaikat ja kiva omakotitalo.Mutta en ole onnellinen.Olen onnellinen vain metsässä ja merellä.

En pidä maailman pinnallisuudesta ja ihmisistä.Haluan olla vapaa!t.ap

Minä olen syntynyt ja kasvanut pienessä mökissä käytännössä keskellä metsää.

Ja voi pojat, kuinka nautin, kun näin kuusikymppisenä saan elää kaupungissa kerrostalossa, jonka lämmittää ja huoltaa joku muu, ja josta on lyhyt matka kauppaan, apteekkiin, terveyskeskukseen, kuntosalille, kahvilaan ja teatteriin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt ja kasvanut pienessä mökissä käytännössä keskellä metsää.

Ja voi pojat, kuinka nautin, kun näin kuusikymppisenä saan elää kaupungissa kerrostalossa, jonka lämmittää ja huoltaa joku muu, ja josta on lyhyt matka kauppaan, apteekkiin, terveyskeskukseen, kuntosalille, kahvilaan ja teatteriin.

Olen kokenut myös tämän.Olen syntynyt ja asunut Helsingissä.Ei ikinä enää.Nyt asumme pienellä paikkakunnalla.Ja lopullinen muutto syrjään muista on mielessä kokoajan.

Muutaman vuode kuluttua muuta oikeasti metsään, no järven rannalle Kainuuseen, mistä lähimpään kauppaan 52 km kuin myös muihin palveluihin. Naapureita n. 5 km päässä ainakin kesällä.

Monta kesää ja talvilomaa olen siellä viihtynyt. On sähkö ja se minulle edellytys, vesi tulee ja menee kun jaksan kantaa. Olen jo suunnitellut että kerran kahdessa viikossa kauppareissu, muuten sitten päivät kuluvat paljolti niitä arkisia askareita vääntäen. Keväästä syksyyn tietysti kotitarveviljely vie aikaa. Kanoja aion laittaa ja koirani tulee mukaan.

Tosin aion säilyttää myös kaupunkiasunnon ja varmaan mieheni viettää siellä enemmän aikaa.

Siitä sitten vaan metsämökkiin, jos kerran vain siellä voit olla vapaa.

Saatat vapautua myös kylläisestä vatsasta ja kuivasta, lämpimästä asunnosta, mutta se ei varmaan onneasi haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman vuode kuluttua muuta oikeasti metsään, no järven rannalle Kainuuseen, mistä lähimpään kauppaan 52 km kuin myös muihin palveluihin. Naapureita n. 5 km päässä ainakin kesällä.

Monta kesää ja talvilomaa olen siellä viihtynyt. On sähkö ja se minulle edellytys, vesi tulee ja menee kun jaksan kantaa. Olen jo suunnitellut että kerran kahdessa viikossa kauppareissu, muuten sitten päivät kuluvat paljolti niitä arkisia askareita vääntäen. Keväästä syksyyn tietysti kotitarveviljely vie aikaa. Kanoja aion laittaa ja koirani tulee mukaan.

Tosin aion säilyttää myös kaupunkiasunnon ja varmaan mieheni viettää siellä enemmän aikaa.

Juuri tämä!Tämä on unelmani.t.ap

Mä asuin 7v metsämökissä Pohjois pohjanmaalla. Pelottava kokemus. Eräs mies kävi öisin koputtelemassa ikkunaan, toi pornolehtiä postilaatikkoon yms eikä poliisit tehneet mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syntynyt ja kasvanut pienessä mökissä käytännössä keskellä metsää.

Ja voi pojat, kuinka nautin, kun näin kuusikymppisenä saan elää kaupungissa kerrostalossa, jonka lämmittää ja huoltaa joku muu, ja josta on lyhyt matka kauppaan, apteekkiin, terveyskeskukseen, kuntosalille, kahvilaan ja teatteriin.

Olen kokenut myös tämän.Olen syntynyt ja asunut Helsingissä.Ei ikinä enää.Nyt asumme pienellä paikkakunnalla.Ja lopullinen muutto syrjään muista on mielessä kokoajan.

Tämä. Olemme mieheni kanssa Helsingistä/Espoosta ja siellä lapsuutemme/nuoruutemme asuneet. Nelikymppisinä muutimme pienemmälle paikkakunnalle ja tuntuu kuin olisimme vihdoinkun tulleet kotiin. Tätä kokemusta rikkaampana voisin jopa harkita muuttavani vielä pienemmälle paikkakunnalle. Lämmitämme nykyään puulla 80/20 sähkö ja nautimme. Mikä sen mukavampaa kuin loimottava liekki olohuoneessa? En kaipaa kaukolämpöä.

Oven pieleen ripustan kynttilälyhdyn ja sen valossa en näe juuri mitään. Sopii mulle.