Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia vaatimuksia isoäideillä.. Jotkut eivät vain pysty käsittämään, että lapsensa ovat aikuisia ja heillä on omat ydinperheet, joiden elämään anopilla ei ole sananvaltaa. Minulla oli anoppiin hyvät välit ennen lapsia. Mutta heti esikoisen synnyttyä anoppi yritti alkaa jyräämään, vaatimaan ja määräämään. Jatkuvaa painostusta, kuinka minun tulisi keksiä jotain tekemistä - ilman lasta, kuinkas muuten. Yrittää määräillä lasten hoitoon liittyviä asioita. Hän on mielestään ainoa mahdollinen hoitaja. Olen monesti sanonut että hoidan lapseni itse, ja pyydän hoitajaa monien vaihtoehtojen joukosta sitten jos tilanne vaatii. Saan aina kuulla olevani itsepäinen ja itsekäs kun en toimi hänen tahtomallaan tavalla. Hän kantaa meille tavaraa kielloista huolimatta, ei ymmärrä että meillä on jo leluja ja vaatteita enemmän kuin tarpeeksi. Ei huvittaisi enää nykyään olla missään tekemisissä, mutta miehen ja lasten takia yritän hammasta purren pitää kohteliaat välit.
Mä yritin sietää anopin rajattomuutta, kun kyseessä on puolison äiti ja lasten mummu. Romahdin henkisesti.
En siis suosittele sietämistä, jossain vaiheessa katkeaa pinna. Pidä nainen puolesi. Kaikkea ei tarvitse edes miehen ja lasten takia sietää.
Niin yritin minäkin, ei kestänyt kauan kun olin jo niin loppu että pinna katkesi, siihen taisi mennä 4-5kk vauvan syntymästä. Joku varmaan nyt kysyy että miksi en antanut mummon hoitaa kun kerran olin niin väsynyt, mutta kun mummo ei hoitanut, ei vaihtanut yhtäkään vaippaa, ei syöttänyt ei nukuttanut, ei tehnyt mitään vauvan hyväksi kuten aloittajan anoppikin. Anoppi halusi vain pitää vauvaa sylissä, rutistaa ja leikkiä hänellä kuten nukella, heilutti mm vauvan jalkoja ja käsiä, pomputti polvella, tällaista siis tuntikausia eikä antanut millään takaisin jotta olisin saanut oikeasti hoitaa vauvaa. Hän muuttui vihamieliseksi kun otin vauvani häneltä pois ja selitin että nyt on pakko antaa ruokaa tai laittaa nukkumaan hän seurasi minua ja yritti ottaa takaisin, en olisi saanut vauvaa laittaa sänkyyn jne...vauvan itkukin johtui anopin mukaan kipeästä vatsasta, ei mistään muusta. Sen 5kk jälkeen tuo sylittely loppui kokonaan, en enää antanut, sitten loppui myös pitemmät vierailut kun en saanut rauhassa hoitaa vauvaa. Tunti tai pari on ihan riittävästi aikaa anopin seurassa kahvitellen, sitten alkaa jo häiritsemään niin että lapsikin siitä kärsii.
Olisikohan markkinoita söpölle nukelle, jokaa osaa sulkea ja avata silmät, ja sanoa "mummu" :-) Meinaan itsellänikin oli tuollainen anoppi. Vauva oli mummulle kuin lelu. Mummu oli kuin uhmaikäinen pikkulapsi, jonka oli PAKKO saada haluamansa lelu, tai.... Kaikki mummun läheiset oli tottuneet toimimaan kuten mummu halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia vaatimuksia isoäideillä.. Jotkut eivät vain pysty käsittämään, että lapsensa ovat aikuisia ja heillä on omat ydinperheet, joiden elämään anopilla ei ole sananvaltaa. Minulla oli anoppiin hyvät välit ennen lapsia. Mutta heti esikoisen synnyttyä anoppi yritti alkaa jyräämään, vaatimaan ja määräämään. Jatkuvaa painostusta, kuinka minun tulisi keksiä jotain tekemistä - ilman lasta, kuinkas muuten. Yrittää määräillä lasten hoitoon liittyviä asioita. Hän on mielestään ainoa mahdollinen hoitaja. Olen monesti sanonut että hoidan lapseni itse, ja pyydän hoitajaa monien vaihtoehtojen joukosta sitten jos tilanne vaatii. Saan aina kuulla olevani itsepäinen ja itsekäs kun en toimi hänen tahtomallaan tavalla. Hän kantaa meille tavaraa kielloista huolimatta, ei ymmärrä että meillä on jo leluja ja vaatteita enemmän kuin tarpeeksi. Ei huvittaisi enää nykyään olla missään tekemisissä, mutta miehen ja lasten takia yritän hammasta purren pitää kohteliaat välit.
Mä yritin sietää anopin rajattomuutta, kun kyseessä on puolison äiti ja lasten mummu. Romahdin henkisesti.
En siis suosittele sietämistä, jossain vaiheessa katkeaa pinna. Pidä nainen puolesi. Kaikkea ei tarvitse edes miehen ja lasten takia sietää.
Niin yritin minäkin, ei kestänyt kauan kun olin jo niin loppu että pinna katkesi, siihen taisi mennä 4-5kk vauvan syntymästä. Joku varmaan nyt kysyy että miksi en antanut mummon hoitaa kun kerran olin niin väsynyt, mutta kun mummo ei hoitanut, ei vaihtanut yhtäkään vaippaa, ei syöttänyt ei nukuttanut, ei tehnyt mitään vauvan hyväksi kuten aloittajan anoppikin. Anoppi halusi vain pitää vauvaa sylissä, rutistaa ja leikkiä hänellä kuten nukella, heilutti mm vauvan jalkoja ja käsiä, pomputti polvella, tällaista siis tuntikausia eikä antanut millään takaisin jotta olisin saanut oikeasti hoitaa vauvaa. Hän muuttui vihamieliseksi kun otin vauvani häneltä pois ja selitin että nyt on pakko antaa ruokaa tai laittaa nukkumaan hän seurasi minua ja yritti ottaa takaisin, en olisi saanut vauvaa laittaa sänkyyn jne...vauvan itkukin johtui anopin mukaan kipeästä vatsasta, ei mistään muusta. Sen 5kk jälkeen tuo sylittely loppui kokonaan, en enää antanut, sitten loppui myös pitemmät vierailut kun en saanut rauhassa hoitaa vauvaa. Tunti tai pari on ihan riittävästi aikaa anopin seurassa kahvitellen, sitten alkaa jo häiritsemään niin että lapsikin siitä kärsii.
Olisikohan markkinoita söpölle nukelle, jokaa osaa sulkea ja avata silmät, ja sanoa "mummu" :-) Meinaan itsellänikin oli tuollainen anoppi. Vauva oli mummulle kuin lelu. Mummu oli kuin uhmaikäinen pikkulapsi, jonka oli PAKKO saada haluamansa lelu, tai.... Kaikki mummun läheiset oli tottuneet toimimaan kuten mummu halusi.
No just tuo, että anoppi on omalla päätöksellään koko suvun matriarkka. Kaikki hänen lapsensa hyvin pitkälle tottelevat äitinsä käskyjä, kun mieluummin juoksevat päätään seinään kuin uhmaavat äitiään. Jos ei tottele, kosto on ylimitoitettu, välitön ja julma.
Ja sitten kun yksi pojista ottaakin puolison, joka ei hyväksykään tätä kuviota, vaan päättää itse kodista. Varmasti ottaa päähän, kun ei saakaan päättää poikansa elämässä kaikkea, mukaan lukien lasten lukumäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattomia vaatimuksia isoäideillä.. Jotkut eivät vain pysty käsittämään, että lapsensa ovat aikuisia ja heillä on omat ydinperheet, joiden elämään anopilla ei ole sananvaltaa. Minulla oli anoppiin hyvät välit ennen lapsia. Mutta heti esikoisen synnyttyä anoppi yritti alkaa jyräämään, vaatimaan ja määräämään. Jatkuvaa painostusta, kuinka minun tulisi keksiä jotain tekemistä - ilman lasta, kuinkas muuten. Yrittää määräillä lasten hoitoon liittyviä asioita. Hän on mielestään ainoa mahdollinen hoitaja. Olen monesti sanonut että hoidan lapseni itse, ja pyydän hoitajaa monien vaihtoehtojen joukosta sitten jos tilanne vaatii. Saan aina kuulla olevani itsepäinen ja itsekäs kun en toimi hänen tahtomallaan tavalla. Hän kantaa meille tavaraa kielloista huolimatta, ei ymmärrä että meillä on jo leluja ja vaatteita enemmän kuin tarpeeksi. Ei huvittaisi enää nykyään olla missään tekemisissä, mutta miehen ja lasten takia yritän hammasta purren pitää kohteliaat välit.
Mä yritin sietää anopin rajattomuutta, kun kyseessä on puolison äiti ja lasten mummu. Romahdin henkisesti.
En siis suosittele sietämistä, jossain vaiheessa katkeaa pinna. Pidä nainen puolesi. Kaikkea ei tarvitse edes miehen ja lasten takia sietää.
Niin yritin minäkin, ei kestänyt kauan kun olin jo niin loppu että pinna katkesi, siihen taisi mennä 4-5kk vauvan syntymästä. Joku varmaan nyt kysyy että miksi en antanut mummon hoitaa kun kerran olin niin väsynyt, mutta kun mummo ei hoitanut, ei vaihtanut yhtäkään vaippaa, ei syöttänyt ei nukuttanut, ei tehnyt mitään vauvan hyväksi kuten aloittajan anoppikin. Anoppi halusi vain pitää vauvaa sylissä, rutistaa ja leikkiä hänellä kuten nukella, heilutti mm vauvan jalkoja ja käsiä, pomputti polvella, tällaista siis tuntikausia eikä antanut millään takaisin jotta olisin saanut oikeasti hoitaa vauvaa. Hän muuttui vihamieliseksi kun otin vauvani häneltä pois ja selitin että nyt on pakko antaa ruokaa tai laittaa nukkumaan hän seurasi minua ja yritti ottaa takaisin, en olisi saanut vauvaa laittaa sänkyyn jne...vauvan itkukin johtui anopin mukaan kipeästä vatsasta, ei mistään muusta. Sen 5kk jälkeen tuo sylittely loppui kokonaan, en enää antanut, sitten loppui myös pitemmät vierailut kun en saanut rauhassa hoitaa vauvaa. Tunti tai pari on ihan riittävästi aikaa anopin seurassa kahvitellen, sitten alkaa jo häiritsemään niin että lapsikin siitä kärsii.
Olisikohan markkinoita söpölle nukelle, jokaa osaa sulkea ja avata silmät, ja sanoa "mummu" :-) Meinaan itsellänikin oli tuollainen anoppi. Vauva oli mummulle kuin lelu. Mummu oli kuin uhmaikäinen pikkulapsi, jonka oli PAKKO saada haluamansa lelu, tai.... Kaikki mummun läheiset oli tottuneet toimimaan kuten mummu halusi.
Olisin heti ostanut hänelle sellaisen. Jos se vielä sanoisi "mummu on rakkain" niin se olisi täydellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vauvat eivät osaa hoitaa.
Tavallaan vauvat ovat sen päästään vialla olevan mummunsa terapialeluna, eli hoitavat olemalla olemassa. Sairasta, mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on hyvin tämänkaltainen isoäiti. En toki omaa vauvaikääni muista, mutta hän on koko elämäni yrittänyt toimia äitini sijaisena. Muun muassa juuri mainostanut, että olen hänelle ja papalle kuin oma tytär. Täällä monet ovat sanoneet, että kyseessä ei ole aito välittäminen, vaan itsensä hoivaaminen ja omien tarpeiden täyttäminen muiden tarpeista välittämättä. Myös tämä on minulle tuttua: vanhetessani olen saanut kuulla mummolta monesti, kuinka olin pienenä paljon kivempi (koska olen itsenäistynyt niin kuin elämässä kuuluu).
Näin lapsenlapsen asemassa suosittelisin myös lapsen mielenterveyden kannalta pistämään pelin poikki. En nyt osaa sanoa kuinka suuri nimen omaan mummon vaikutus on ollut, mutta käsitykseni normaaleista ihmisten välisistä suhteista on ollut hyvin vääristynyt ja korjaan asiaa edelleen terapiassa.
N31
Yhy yhyyy. Oikeasti 😅. Missä ne hirviöminiöiden kokoontumisajot? Ainiin, ei ole persoonallisuushäiriöisiä miniöiyä. Vain anoppeja. Huhhuh. Huvittavimpua nää 56v "minullakin oli karmeaa anoppi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhyyy. Oikeasti 😅. Missä ne hirviöminiöiden kokoontumisajot? Ainiin, ei ole persoonallisuushäiriöisiä miniöiyä. Vain anoppeja. Huhhuh. Huvittavimpua nää 56v "minullakin oli karmeaa anoppi".
No "😅😅" vain sinullekin.
Ketjun aiheena on "Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä", ja tapetilla on isoäitien toiminta. Täten jokainen isoäiti on myös anoppi, mutta ketjussa ei kylläkään puhuta vain naisten anopeista - vaan myös heidän omista äideistään.
Ketjua lukeneena sanoisin, että osa asioista lienee väärinkäsityksistä, hormoneista ja väsymyksen sumeuttamista aivoista johtuvia kiistakapuloita. Kun taas osa isoäitien kuvaillusta toiminnasta ei todellakaan ole ok.
Persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä löytynee ihan kaikista ihmisryhmistä.
On hyvä, että näistä puhutaan. Puhutaanhan sitä toisaalla hirveistä miniöistä, appiksista ja molempien suvuistakin. Jos asia ei kosketa sinua, ei liene syytä loukkaantua tai ryhtyä moralisoimaan. Ja voithan aina perustaa oman ketjun hirviöminiöille :)
Ketju hirviöminiöille. Aivan huikea idea :) Oma anoppini pääsisi valittamaan kuinka kastejuhlissa oli kermakakun lisäksi "outo kakku" eli lime-valkosuklaajuustokakku. Pulla puuttui ja ihan turhaan oli suolaista tarjottavaa, kuulemma pulla ja kermakakku on tarpeeksi ja kaikki tykkää niistä.
Sitten tietysti kaikki perus "en saa hoitaa vauvaa joka päivä, en saa mennä miniän vaatekaapille, miniä ei tykkää kun käyn siivoamassa salaa... Kaiken teen hyvää hyvyyttäni kun miniä ei osaa mitään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhyyy. Oikeasti 😅. Missä ne hirviöminiöiden kokoontumisajot? Ainiin, ei ole persoonallisuushäiriöisiä miniöiyä. Vain anoppeja. Huhhuh. Huvittavimpua nää 56v "minullakin oli karmeaa anoppi".
Näitä kyllä muistetaan, olen yli 70v naisten kanssa puhunut ja kyllä hekin muistelevat miten heillä oli julma anoppi. Lehdissäkin ollut juttuja naisia jotka ovat kertoneet miten olivat anopille kuin orjia, anoppi hakkasi ja haukkui ja teetätti töitä aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhyyy. Oikeasti 😅. Missä ne hirviöminiöiden kokoontumisajot? Ainiin, ei ole persoonallisuushäiriöisiä miniöiyä. Vain anoppeja. Huhhuh. Huvittavimpua nää 56v "minullakin oli karmeaa anoppi".
Eikö se, että 56 v kokee tarpeelliseksi purkaa tuntojaan aiheesta kerro siitä, että kuinka syvät haavat se anoppi epäasiallisella käytöksellään on aiheuttanut?
Surullista, että olet niin kieroutunut, että saat siitä huvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketju hirviöminiöille. Aivan huikea idea :) Oma anoppini pääsisi valittamaan kuinka kastejuhlissa oli kermakakun lisäksi "outo kakku" eli lime-valkosuklaajuustokakku. Pulla puuttui ja ihan turhaan oli suolaista tarjottavaa, kuulemma pulla ja kermakakku on tarpeeksi ja kaikki tykkää niistä.
Sitten tietysti kaikki perus "en saa hoitaa vauvaa joka päivä, en saa mennä miniän vaatekaapille, miniä ei tykkää kun käyn siivoamassa salaa... Kaiken teen hyvää hyvyyttäni kun miniä ei osaa mitään".
Miniä kiusaa 3 kk vauvaa, kun ei anna appelsiinimehua tuttipullosta!
Poikakin mennyt tähän kilpavarusteluun mukaan. Pitää olla kaukalo autoon ja ei kelvannut nuorelle parille vuonna 1976 mun esikoiselle ostetut vaunut, vaikka ihan hyvät olivat vielä. Varta vasten hillottu 40 vuotta ulkovarastossa lapsenlapsia varten.
Ei kelvannut pojalle nimeksi Kustaa (isäni nimi), ei mitään kunnioitusta sukua kohtaan!
Eikö tätä itsekästä vanhempien naisten kaiken käytöksen mollaavaa ketjua voisi jo poistaa? Jos uskoisi edes osaa näistä todeksi, niin Suomessa ei olisi yhtään tervettä anoppia tai äitiä. Jotain tolkkua näihin houreisiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa ei sentään yleistetä, että joku määrätty ikäluokka on läpeensä mätä niinkuin siinä pahoista äideistä kertovassa ketjussa. Ja auta armias jos joku väärän ikäinen sanoo jotain!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhy yhyyy. Oikeasti 😅. Missä ne hirviöminiöiden kokoontumisajot? Ainiin, ei ole persoonallisuushäiriöisiä miniöiyä. Vain anoppeja. Huhhuh. Huvittavimpua nää 56v "minullakin oli karmeaa anoppi".
Eikö se, että 56 v kokee tarpeelliseksi purkaa tuntojaan aiheesta kerro siitä, että kuinka syvät haavat se anoppi epäasiallisella käytöksellään on aiheuttanut?
Surullista, että olet niin kieroutunut, että saat siitä huvia.
Minun anoppini oli 52, kun hän selitti minulle, miten kaamea anoppi hänellä oli ollut ja miksi hänellä siksi on oikeus olla minua kohtaan kaamea.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tätä itsekästä vanhempien naisten kaiken käytöksen mollaavaa ketjua voisi jo poistaa? Jos uskoisi edes osaa näistä todeksi, niin Suomessa ei olisi yhtään tervettä anoppia tai äitiä. Jotain tolkkua näihin houreisiin!
Koska SINÄ et näihin usko niin koko ketju pitää poistaa? Sensurointia siis kannatat koska eihän isoäiti voi olla mitenkään muuta kuin ihana?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ei sentään yleistetä, että joku määrätty ikäluokka on läpeensä mätä niinkuin siinä pahoista äideistä kertovassa ketjussa. Ja auta armias jos joku väärän ikäinen sanoo jotain!
Mikä pakko on mennä jonnekin sanomaan yhtään mitään, jos se asia ei itseä kosketa ollenkaan? Ihan voin käsi sydämellä kertoa sulle nyt tiedon, että sun ei tarvitse edes lukea ketjuja jotka ei kosketa sinua!
Vierailija kirjoitti:
Eikö tätä itsekästä vanhempien naisten kaiken käytöksen mollaavaa ketjua voisi jo poistaa? Jos uskoisi edes osaa näistä todeksi, niin Suomessa ei olisi yhtään tervettä anoppia tai äitiä. Jotain tolkkua näihin houreisiin!
Kannattaa sinunkin miettiä miksi tämä ketju häiritsee sinua noinkin paljon. Istuuko pyhä mummomyytti niin syvällä että et pysty hyväksymään mitään muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tätä itsekästä vanhempien naisten kaiken käytöksen mollaavaa ketjua voisi jo poistaa? Jos uskoisi edes osaa näistä todeksi, niin Suomessa ei olisi yhtään tervettä anoppia tai äitiä. Jotain tolkkua näihin houreisiin!
Kannattaa sinunkin miettiä miksi tämä ketju häiritsee sinua noinkin paljon. Istuuko pyhä mummomyytti niin syvällä että et pysty hyväksymään mitään muuta?
Osat vaihtuu ja setviminen jatkuu, ei se tähän lopu!
Esim äiti puhui aina kännykkäänsä, tai netissä surffailu oli tärkeämpää kuin mun kaa oleminen.........
Alue: Aihe vapaa
[/quote]
No suurin motivaatio taisi anopilla olla ne kuvat ja sädekehän kiillotus. Kun hän taas hoitaa ihan hyvää hyvyyttään, kun ei poika ja miniä pärjää vauvan kanssa. En tiedä että uskoiko hän ihan tosissaan itse, että olemme pulassa vauvan kanssa. Itse koin olevani pulassa anopin rajattomuuden kanssa, vauvan kanssa meni oikein hyvin.[/quote]
Hyvkn sanottu. Itselläni oli samanlaiset tunteet, mutta ikävä kyllä en osannut tätä jollekin itselleni vieraalle rouvalle kaupan kassajonossa muotoilla. Eli joku anopin ystävä tuli puhumaan kuinka ihana se mummo on kun auttaa kun minulla on niin rankkaa. Olin todella hämmentynyt tilanteesta koska en tuntenut tätä rouvaa, mutta hän sitten vielä varmisti, että olenhan x:n vaimo ja "Mirja" kertoi, että olet niin kovilla ja on se hyvä kun mummo auttaa. Meinasin sanoa, että mitään muuta rankkaa ei ole kuin anoppi joka ei ymmärrä puhetta, mutta en kehdannut. Nykyään kehtaisin.