Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
"onpa iso lapsi" En tokikaan loukkaantunut kommentista, mutta huvitti. Ultrassa oltiin katsottu, että vauva on pieni ja sektiota perusteltiin minulle vauvan koolla ja mahdollisilla istukan ongelmilla. Sektio meni hyvin ja vauva oli terve (ja pieni). Pääsimme kotiin ja mummo ja pappa saapuivat heti katsomaan vauvaa todeten "onpa se iso!!" Jep. Oli pakko korjata, että nykyään vauvat syntyvät hieman isompina kuin 40 vuotta sitten ja tämä meidän on normaalia pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vaan haluaa. Oma anoppini hankittu yökyläilystä ihan esikoisen syntymästä asti ja sitten oli sellaista 'senjasen lapsenlapsi on ollut yökylässä jo 3kk ikäisenä' jnejne. No joo, ollutta ja mennyttä. Tsemppiä vaan alkuperäiselle!
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Kun luetun ymmärtäminen on heikkoa, syntyy tällainen paasaus viesti.
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Oletko eksynyt ET-keskustelupalstalta vai mitä on tämä tajunnanvirta😀Todella vaikea saada selkoa tuosta tajunnanvirrasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Kun luetun ymmärtäminen on heikkoa, syntyy tällainen paasaus viesti.
Enkä lähtis kyllä tuota ulosantiakaan kehumaan🤦🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Oletko eksynyt ET-keskustelupalstalta vai mitä on tämä tajunnanvirta😀Todella vaikea saada selkoa tuosta tajunnanvirrasta
Tuo teksti on aivan varmasti hirviömummon kirjoittama. Ei kukaan 5 vuotiaan äiti suolla vastaavia mielipiteitä. 🤮🤮🤮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Kun luetun ymmärtäminen on heikkoa, syntyy tällainen paasaus viesti.
Enkä lähtis kyllä tuota ulosantiakaan kehumaan🤦🏻
Sekomummo on ollut kiihtyneessä mielentilassa! Silloin seuraa omituista tajunnanvirtaa. Onhan tuo tullut koettu ennenkin, monta kertaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
T
"meillä taas.." 🤣😱Ihan älyvapaa juorukerho tämä palsta. Ymmärrän tuoreen äidin tuen tarpeen, mutta että jaksetaan jauhaa täällä vielä vuosikymmenet tapahtuneesta. Useaan kertaan. Joku raja näille miniöiden uhriutumisajoille.
Olen vierestä nähnyt prinsessatyylisten naisten käytöstä anoppejaan kohtaan, kun heistä tullut äitejä. Ottavat joka asiasta herneen nenään ja valmiita uhriutumaan. Moni heistä on ollut sellainen että parisuhteet ja erot retosteltu facessa, haukuttu eksät. Itsessä ei ikinä vikaa. Se kertoo ihmisestä hyvin paljon. Yllättäen samaisella ihmisellä "hirveä anoppi".
Säälittää äärimmäisen minäminäminä/ itsekeskeisen instaäidin anoppi, tämä koulukaveri kertoo somessa kuinka kyykyttää vanhaa ihmistä ja laittaa paikalleen ettei tule ongelmia.
Jännää ettei ilmiötä tunnisteta. On vain kamalia anoppeja mutta miniöissä ei vikaa.
Nauratti lukea kuinka joku anoppi tokaissut että "onpas iso lapsi" - tökeröä joo mutta että pitäisi välit katkoa, ja vielä loppuelämäksi. Ahhaha. Hormonihuurut puhuu.
Äitini kanssa näistä jutellut ja sanoi että useista hänen ystävistään jotka nuorena oli "prinsessaäitejä", tuli juurikin niitä hirveimpiä anoppeja.
Olivat mustasukkaisia äitejä, haukkuivat anoppeja ja ripustautuivat kotiäiteinä itse siihen omaan lapseen vuosikausiksi ja "kiintymyssuhteeseen" eikä sille tullut vaan loppua. Ei päästetty lasta itsenäistymään tai valitsemaan itse. Jatkui sitten lapsenlapsiin. Eli tarttuu silmiin kommentit missä "Miniä" valitsee lapsen puolesta että ei kiinnytä mummoon ja pappaan. Täällä potentiaalisia hirviöanoppeja tulilla näemmä aika monta.
Täällä puhuttu duunariäideistä mutta ei kotiäideistä/kotirouvista mitään. Sellaisia oli paljon 1950-luvulla Suomessakin. Eikä kaikissa perheissä ole ihme rapajuoppoja. Olen ruotsinkieliseltä alueelta, siellä enemmänkin konservatiivista uskonnollisuutta ja absolutismia.
Jännä että aina anopeissa vain vikaa. (Ne omat äidit on täällä hyvin harvinainen aihe, toki täällä mässätään ihan kaikesta Ja huokaillaan jopa että "onneksi kuoli niin vapauduin". Aika raakaa tekstiä. Joo - ei tarvitse vastata tähän mitään selviytymistarinaa.)
Jotkut pointeista on tosi hyviä, mutta sen sijaan että haluttaisiin toimia rakentavasti, toimitaan tunnekuohuissa eikä päästetä millään hormonihuuruista irti. Ei vuosienkaan jälkeen.
Ja paksua kuulla että esikoisen mt-ongelmatkin "mummon" syytä. Mitään vikaa ei kasvuperheessä. Vau🤯 missä itsereflektio?
Huhhuh. Tässä ketjussa on paaaaljon epätervettä mässäilyä pikkukylistä. Juorumuijien kokous, huivit päässä kauhistellaan, mässäillään ja kilistetään kahvikuppia.
Oma lapsi on 5v ja tämän ketjun sisältö suurin syy miksi ei ole koskaan kestänyt leikkipuistomenoa saati minkäänlaista "ryhmäytymistä muiden äitien kanssa".
Herätkää jo ja jättäkää ketju vaikka vertaistuelle heille jolla oikea tarve eikä vanhojen kaunojen ylläpitoon. Ja te Prinsessaäidit - Olette itse vastuussa omista tunteistanne 😅
Älkääkä hyvät ihmiset kannustako hormonihuuruista äitiä avioeroon. Biologisesti pienen vauvan äiti on amatsoni joka valmiina tuhoamaan kaiken mikä tulee vauvan ja äidin väliin, mukaanlukien lapsen isän. Terapia on parempi vaihtoehto.
Joku täällä painelee aina myös vain "up" kun meinaa unohtua aihe. Tervettä? Not.
Nonni. Eikä muuta kun painelemaan sitä alapeukkua.
Mä en osannut bongata leikkipuistossa muiden äitien kanssa, kun puheenaiheena oli lasten merkkivaatteet ja ilkeämielinen juoruilu pois olevista. Harvoin kukaan omista tai puolison vanhemmista avautui.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää anoppien ja äitien haukkumista täällä. Tuntuu, että useimmissa teksteissä on sitä kuuluisaa "lapinlisää". Luin mielenkiintoisen artikkelin aikuisten lasten jatkuvasta uhriutumisesta ja vanhempien syyttelystä. Hyvin näkyy tulevan toteen tässäkin ketjussa.
"Törrönen tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta."
Ja ennenkuin joku vetää täällä herneen nenäänsä, en ole itse isoäiti, olen nelikymppinen vela, jolla ei ole jatkuvaa tarvetta mollata vanhempiaan tai appivanhempiaan.
No jos kerta vela olet, niin eipä sulla sitten ole kokemusta siitä, millaiseksi äiti tai anoppi voi lastenlasten myötä muuttua. Helppohan se on esittää yleviä mielipiteitä, kun ei asiasta kokemusta ole. Omalle äidille tärkeintä lapsenlapsissa on ollut, että saa kehuskella muille mummoille. Valitettavasti muuten lastenlasten asiat eivät kiinnosta. Naapureidenkin asiat puhuttavat ja kiinnostavat enemmän. Aatamin aikuisia neuvoja on kyllä riittänyt asenteella kyllä minä tiedän ja muut ei tiedä mitään. Monet kerrat on kyseenalaistanut minun ja mieheni osaamisen vanhempina. Valitettavasti äitini tekemiset ja sanomiset ovat olleet sellaisia, että tästä on herttainen äiti ja mummo kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää anoppien ja äitien haukkumista täällä. Tuntuu, että useimmissa teksteissä on sitä kuuluisaa "lapinlisää". Luin mielenkiintoisen artikkelin aikuisten lasten jatkuvasta uhriutumisesta ja vanhempien syyttelystä. Hyvin näkyy tulevan toteen tässäkin ketjussa.
"Törrönen tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta."
Ja ennenkuin joku vetää täällä herneen nenäänsä, en ole itse isoäiti, olen nelikymppinen vela, jolla ei ole jatkuvaa tarvetta mollata vanhempiaan tai appivanhempiaan.
No jos kerta vela olet, niin eipä sulla sitten ole kokemusta siitä, millaiseksi äiti tai anoppi voi lastenlasten myötä muuttua. Helppohan se on esittää yleviä mielipiteitä, kun ei asiasta kokemusta ole. Omalle äidille tärkeintä lapsenlapsissa on ollut, että saa kehuskella muille mummoille. Valitettavasti muuten lastenlasten asiat eivät kiinnosta. Naapureidenkin asiat puhuttavat ja kiinnostavat enemmän. Aatamin aikuisia neuvoja on kyllä riittänyt asenteella kyllä minä tiedän ja muut ei tiedä mitään. Monet kerrat on kyseenalaistanut minun ja mieheni osaamisen vanhempina. Valitettavasti äitini tekemiset ja sanomiset ovat olleet sellaisia, että tästä on herttainen äiti ja mummo kaukana.
No just näin. Anoppi oli etäinen, kun aloin seurustella mieheni kanssa. Kun kerrottiin vauvasta, niin anoppi alkoi suunnitella, että muuttaa meille "auttamaan" vauvan kanssa. Aikamoinen muutos.
Ps. Ei muuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää anoppien ja äitien haukkumista täällä. Tuntuu, että useimmissa teksteissä on sitä kuuluisaa "lapinlisää". Luin mielenkiintoisen artikkelin aikuisten lasten jatkuvasta uhriutumisesta ja vanhempien syyttelystä. Hyvin näkyy tulevan toteen tässäkin ketjussa.
"Törrönen tunteekin empatiaa jatkuvien syytösten kohteeksi joutuneita vanhempia kohtaan. Moni syyttelijä tuntuu unohtavan, että olemme kaikki aikamme lapsia. Syytöksissä on paljon historiattomuutta."
Ja ennenkuin joku vetää täällä herneen nenäänsä, en ole itse isoäiti, olen nelikymppinen vela, jolla ei ole jatkuvaa tarvetta mollata vanhempiaan tai appivanhempiaan.
No jos kerta vela olet, niin eipä sulla sitten ole kokemusta siitä, millaiseksi äiti tai anoppi voi lastenlasten myötä muuttua. Helppohan se on esittää yleviä mielipiteitä, kun ei asiasta kokemusta ole. Omalle äidille tärkeintä lapsenlapsissa on ollut, että saa kehuskella muille mummoille. Valitettavasti muuten lastenlasten asiat eivät kiinnosta. Naapureidenkin asiat puhuttavat ja kiinnostavat enemmän. Aatamin aikuisia neuvoja on kyllä riittänyt asenteella kyllä minä tiedän ja muut ei tiedä mitään. Monet kerrat on kyseenalaistanut minun ja mieheni osaamisen vanhempina. Valitettavasti äitini tekemiset ja sanomiset ovat olleet sellaisia, että tästä on herttainen äiti ja mummo kaukana.
No just näin. Anoppi oli etäinen, kun aloin seurustella mieheni kanssa. Kun kerrottiin vauvasta, niin anoppi alkoi suunnitella, että muuttaa meille "auttamaan" vauvan kanssa. Aikamoinen muutos.
Ps. Ei muuttanut.
Tämä. Meillä anoppi ei tullut ikinä kutsumatta kylään, ei puuttunut mihinkään. Mutta kun odotin vauvaa hän ilmoitti, että vauvan kanssa pysytään sitten kotona, että jos joku sukulaiseni tai ystäväni tahtoo tavata, niin tulee kylään, minä en saa lähteä mihinkään. Ja tämä ei koskenut vastasyntynyttä vaan ihan koko loppuelämääni äitinä. Vasta oli kälyn kanssa puhetta, että kaikki ystäväni saavat lapsen nyt samana vuonna, he ensimmäisen minä toisen. Käly tähän, no joo, te tapaattekin sitten seuraavan kerran eläkkeellä. Ei kuulemma ehditä enää tapaamaan ennen kuin lapset on aikuisia. Yritä näiden kanssa sitten olla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jestas mikä ketju! Kuulunko onnekkaaseen vähemmistöön, kun en tunnista näistä hirviömummoista anoppiani, äitiäni, äitipuoltani, enkä mummoani? Kiitänpä onneani 😄 ja uskon kyllä, en vähättele teidän kokemusta joilla näitä huonosti käyttäytyviä vanhempia naisua on lähipiirissä. Haluan vain sanoa täällä miniöitä haukkuneille anopeille, ettei kaikki miniät anoppejaan vihaa. En minä ainakaan. Hän on hyvä tyyppi, eikä ikinä ole kaapannut vauvojani saati väheksynyt minua vanhempana. Minä arvostan häntä. Tämä ketju nyt vaan houkuttelee tänne kaikki ne, joilla ei yhtä auvoisa suhde ole. Eli tämä ketju ei ole mikään koko totuus nykyisistä tuoreista äideistä :)
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas mikä ketju! Kuulunko onnekkaaseen vähemmistöön, kun en tunnista näistä hirviömummoista anoppiani, äitiäni, äitipuoltani, enkä mummoani? Kiitänpä onneani 😄 ja uskon kyllä, en vähättele teidän kokemusta joilla näitä huonosti käyttäytyviä vanhempia naisua on lähipiirissä. Haluan vain sanoa täällä miniöitä haukkuneille anopeille, ettei kaikki miniät anoppejaan vihaa. En minä ainakaan. Hän on hyvä tyyppi, eikä ikinä ole kaapannut vauvojani saati väheksynyt minua vanhempana. Minä arvostan häntä. Tämä ketju nyt vaan houkuttelee tänne kaikki ne, joilla ei yhtä auvoisa suhde ole. Eli tämä ketju ei ole mikään koko totuus nykyisistä tuoreista äideistä :)
Trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas mikä ketju! Kuulunko onnekkaaseen vähemmistöön, kun en tunnista näistä hirviömummoista anoppiani, äitiäni, äitipuoltani, enkä mummoani? Kiitänpä onneani 😄 ja uskon kyllä, en vähättele teidän kokemusta joilla näitä huonosti käyttäytyviä vanhempia naisua on lähipiirissä. Haluan vain sanoa täällä miniöitä haukkuneille anopeille, ettei kaikki miniät anoppejaan vihaa. En minä ainakaan. Hän on hyvä tyyppi, eikä ikinä ole kaapannut vauvojani saati väheksynyt minua vanhempana. Minä arvostan häntä. Tämä ketju nyt vaan houkuttelee tänne kaikki ne, joilla ei yhtä auvoisa suhde ole. Eli tämä ketju ei ole mikään koko totuus nykyisistä tuoreista äideistä :)
En usko, että olet vähemmistöä, vaan nuo hullut anopit ovat vähemmistön riesa. Suurin osa anopeista lienee ihan normaaleja ihmisiä.
Kyllä mummi taas niin mielensä pahoitti, kun en hänen käskystään suostunut poistumaan kotoa ja tyttäreni luota, hänen kun on PAKKO saada olla lapsenlapsen kanssa aivan kahden kesken! Hän aikanaan halusi tyttären, sai vain poikia. Oli pettynyt, kun emme antaneet hänen tahtomaansa nimeä meidän lapsellemme. Vauvasta lähtien kiikuttanut lapsemme erilleen meistä, toiseen huoneeseen tai ulos. Toisinaan sain mulkoiluja, toisinaan olin pelkkää ilmaa, kun hain lastani pois hänen puristuksestaan. Heidän lapsensa ovat olleet aikanaan todella paljon muiden sukulaisten hoidettavana. Ja nyt hänen olisi saatava hoitaa meidän lapsemme. Ja eihän se hänen mielestään ole normaalia, että lapsen vanhemmat hoitavat oman lapsensa vaan "koko kylä kasvattaa". Aaargh.
Valtaosa ihmisistä on typeryksiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mummi taas niin mielensä pahoitti, kun en hänen käskystään suostunut poistumaan kotoa ja tyttäreni luota, hänen kun on PAKKO saada olla lapsenlapsen kanssa aivan kahden kesken! Hän aikanaan halusi tyttären, sai vain poikia. Oli pettynyt, kun emme antaneet hänen tahtomaansa nimeä meidän lapsellemme. Vauvasta lähtien kiikuttanut lapsemme erilleen meistä, toiseen huoneeseen tai ulos. Toisinaan sain mulkoiluja, toisinaan olin pelkkää ilmaa, kun hain lastani pois hänen puristuksestaan. Heidän lapsensa ovat olleet aikanaan todella paljon muiden sukulaisten hoidettavana. Ja nyt hänen olisi saatava hoitaa meidän lapsemme. Ja eihän se hänen mielestään ole normaalia, että lapsen vanhemmat hoitavat oman lapsensa vaan "koko kylä kasvattaa". Aaargh.
Tää on vaan jotenkin niin älytöntä, kuka normaali ihminen tekee näin? Tai esim kuten oma anoppi teki, kutsui kylään ja käski miltei ovella jo lähtemään muualle (lenkille, kauppaan, päiväunille) ja HÄN voi olla vauvan kanssa. Ööööhhh..tultiin koko perhe kahvittelee kun ite kutsuit, ei me olla nyt menossa lenkille tästä ja kaupassa ollaan jo käyty...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mummi taas niin mielensä pahoitti, kun en hänen käskystään suostunut poistumaan kotoa ja tyttäreni luota, hänen kun on PAKKO saada olla lapsenlapsen kanssa aivan kahden kesken! Hän aikanaan halusi tyttären, sai vain poikia. Oli pettynyt, kun emme antaneet hänen tahtomaansa nimeä meidän lapsellemme. Vauvasta lähtien kiikuttanut lapsemme erilleen meistä, toiseen huoneeseen tai ulos. Toisinaan sain mulkoiluja, toisinaan olin pelkkää ilmaa, kun hain lastani pois hänen puristuksestaan. Heidän lapsensa ovat olleet aikanaan todella paljon muiden sukulaisten hoidettavana. Ja nyt hänen olisi saatava hoitaa meidän lapsemme. Ja eihän se hänen mielestään ole normaalia, että lapsen vanhemmat hoitavat oman lapsensa vaan "koko kylä kasvattaa". Aaargh.
Tää on vaan jotenkin niin älytöntä, kuka normaali ihminen tekee näin? Tai esim kuten oma anoppi teki, kutsui kylään ja käski miltei ovella jo lähtemään muualle (lenkille, kauppaan, päiväunille) ja HÄN voi olla vauvan kanssa. Ööööhhh..tultiin koko perhe kahvittelee kun ite kutsuit, ei me olla nyt menossa lenkille tästä ja kaupassa ollaan jo käyty...
Niin ja tätä samaa siis tapahtui myös kun käytiin äitienpäivänä siellä, halusi et me vanhemmat lähetään saunomaan. Ei siin nyt mitään, mukavaahan se on, mut ei me oltu varauduttu saunomiseen millään lailla ja sitä paitsi oli tarkoitus tuoda kukkia ja kahvitella, ei saunoa.
Me käytiin anoppilassa eilen. Vietiin äitienpäiväkukka. Anoppi suuttui, kun 9-vuotias ei halunnut simaa, vaikka sitä aktiivisesti tyrkytettiin. Jotain "samanlainen nirppanokka kuin äitinsä" jupisi anoppi miehelleni. Sitten mies lähti hyvästejä sanomatta saapastelemaan ulko-ovelle, komensi nuoremman lapsen mukaansa. Mä ja vanhempi lapsi seurattiin perässä.
Vuosia jatkunut vi####lu siis jatkuu, näköjään laajentanut myös tämän kriittisen kielen koskemaan myös mun lapsia. Harvoin nähdään, eikä ole aikomustakaan tiivistää tahtia. Mulle sopisi lopullinen välien katkaisu.
Mikähän se juorurinki äitisi kanssa on ollut mitään muuta kuin pahantahtoinen juorurinki?
Tai muukaan toimintasi? Pahantahtoista väärin ymmärtämistä, selän takana haukkumista ja itsensä ylentämistä?