Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on tullut jonkun sairaan miniän purkukanava :(
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Ei täällä ole yhtään huonosti käyttäytyvää miniää.
Ja ongelmahan poistuu heti, kun se häiriköivä isovanhempi ryhdistäytyy tai menee hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on tullut jonkun sairaan miniän purkukanava :(
Toimii siis juuri niin kuin pitääkin. Vertaistukena ja paikkana johon voi vuodattaa ja muut ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Kerrotko vinkkejä? Voisin tehdä niistä powerpoint-esityksen miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä me ihan itse tehtiin lapsemme. Ei tulleet Taivaista. Vain hölmöt jauhaa noita satujumalajuttuja.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Mikäs yhteysupseeri se miniä on? En minä ole ikinä miehen sukuun mitään yhteyksiä hoitanut. Minä hoidan oman sukuni. Mies hoitaa oman sukunsa. Hyvin vähiin on jäänyt hänen halunsa heitä tavata. Velvollisuussoiton soittaa kerran pari vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me ihan itse tehtiin lapsemme. Ei tulleet Taivaista. Vain hölmöt jauhaa noita satujumalajuttuja.
Mäkään en saanut lapsia Jumalalta. Harrastin suojaamatonta seksiä vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa. Ihan tietoisena, että parin minuutin hurmasta voi olla seurauksena uusi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Miksi minä hoitaisi yhteyksiä anoppiin, kun ei sieltä tule kuin kuraa niskaan takaisin? Mies hoitakoon yhteydet sinnepäin kuten tahtoo. Eikä hänkään halua niihin yhteyksiin panostaa. Hyvä niin. Mikä vamma muuten hankalien anoppien miniöillä on? Sopimattomuus kynnysmatoksi? Tottelemattomuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin on kyllä merkillinen asia että nimenomaan miniän pitäisi ne yhteydet hoitaa.
Ja aina yksipuolisesti.
Minäkin sain kalenterin johon oli merkitty kaikki mahdolliset merkkipäivän anopin ja apen suvuista. Oli toisen nimen nimipäivät, hääpäivät, lasten ja lastenlasten tiedot jne.
Itse eivät ikinä edes kysyneet syntymävuottani edes. Ei tullut joulukorttia, ei nimipäivätekstaria.
Silri minun olisi pitänyt alkaa muistaa ihmisiä joista suurinta osaa en ollut ikinä edes tavannut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Miksi minä hoitaisi yhteyksiä anoppiin, kun ei sieltä tule kuin kuraa niskaan takaisin? Mies hoitakoon yhteydet sinnepäin kuten tahtoo. Eikä hänkään halua niihin yhteyksiin panostaa. Hyvä niin. Mikä vamma muuten hankalien anoppien miniöillä on? Sopimattomuus kynnysmatoksi? Tottelemattomuus?
No taitaa juurikin olla tottelemattomuus, ja mies ei edes pistä ruotuun... Mites kun anoppi kohtelee appia kuin palvelijaa, onko tämä mies sitten "johtaja"? Menee suhde pilalle lapsenlapseen kun anoppi ei osaa käyttäytyä. Appi huolehtii anopista, ostaa lahjoja ja saa myös itse kuraa niskaan. Kiitos ei kuulu anopin sanavarastoon, kuten ei myöskään anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on kyllä merkillinen asia että nimenomaan miniän pitäisi ne yhteydet hoitaa.
Ja aina yksipuolisesti.
Minäkin sain kalenterin johon oli merkitty kaikki mahdolliset merkkipäivän anopin ja apen suvuista. Oli toisen nimen nimipäivät, hääpäivät, lasten ja lastenlasten tiedot jne.
Itse eivät ikinä edes kysyneet syntymävuottani edes. Ei tullut joulukorttia, ei nimipäivätekstaria.
Silri minun olisi pitänyt alkaa muistaa ihmisiä joista suurinta osaa en ollut ikinä edes tavannut!
Sama juttu meillä, minun pitäisi onnitella ja varmistaa että käydään heillä juuri syntymäpäivänä, äitienpäivänä, isänpäiväbö, jouluna, pääsiäisenä..siis aina. Vasta äskettäin kysyivät itse milloin minulla on syntymäpäivä, siis useiden vuosien jälkeen. He eivät edes onnitelleet meidän lasta syntymäpäivänä, että aika yksipuolista tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on huonosti käyttäytyviä isoäitejä mutta aivan räikeän huonosti käyttäytyviä miniöitä. Ei voi kuin ihmetellä miten tällaiset ovat saaneeet Jumalalta lapsia. Miniät eivät osaa hoitaa yhteyksiä ja ovat hyvin vammaisia.
Keskeinen ongelma on mies. Mieheh pitää ottaa johtajuus perheessä ja pistää huono vaimo ruotuun.
Miksi minä hoitaisi yhteyksiä anoppiin, kun ei sieltä tule kuin kuraa niskaan takaisin? Mies hoitakoon yhteydet sinnepäin kuten tahtoo. Eikä hänkään halua niihin yhteyksiin panostaa. Hyvä niin. Mikä vamma muuten hankalien anoppien miniöillä on? Sopimattomuus kynnysmatoksi? Tottelemattomuus?
No taitaa juurikin olla tottelemattomuus, ja mies ei edes pistä ruotuun... Mites kun anoppi kohtelee appia kuin palvelijaa, onko tämä mies sitten "johtaja"? Menee suhde pilalle lapsenlapseen kun anoppi ei osaa käyttäytyä. Appi huolehtii anopista, ostaa lahjoja ja saa myös itse kuraa niskaan. Kiitos ei kuulu anopin sanavarastoon, kuten ei myöskään anteeksi.
Mun anoppi ei osaa edes tervehtiä. Kun soittaa mun miehelle, niin aloittaa "niin, mökin saunassa ..." Ja oletuksena on, että vaikka ollaan useamman sadan kilometrin päässä lomailemassa, niin mieheni on vartin kuluessa korjaamassa ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin on kyllä merkillinen asia että nimenomaan miniän pitäisi ne yhteydet hoitaa.
Ja aina yksipuolisesti.
Minäkin sain kalenterin johon oli merkitty kaikki mahdolliset merkkipäivän anopin ja apen suvuista. Oli toisen nimen nimipäivät, hääpäivät, lasten ja lastenlasten tiedot jne.
Itse eivät ikinä edes kysyneet syntymävuottani edes. Ei tullut joulukorttia, ei nimipäivätekstaria.
Silri minun olisi pitänyt alkaa muistaa ihmisiä joista suurinta osaa en ollut ikinä edes tavannut!
Sama juttu meillä, minun pitäisi onnitella ja varmistaa että käydään heillä juuri syntymäpäivänä, äitienpäivänä, isänpäiväbö, jouluna, pääsiäisenä..siis aina. Vasta äskettäin kysyivät itse milloin minulla on syntymäpäivä, siis useiden vuosien jälkeen. He eivät edes onnitelleet meidän lasta syntymäpäivänä, että aika yksipuolista tämä on.
Mä ja mies viedään anopille aina kortti ja joku pieni muistaminen synttäreinä ja äitienpäivänä. Anoppi ei ole muistanut edes poikansa syntymäpäivää vuosiin. Tai jos on, ei ole viitsinyt edes tekstiviestiä lähettää.
Lasten vähyys johtaa ääri virheisiin. Minun äidilläni on 16 lasta ja toista sataa lastenlasta ja ei mummo tunnista edes. Ei ole kyl tunkenut kylään
Katsoin netistä että usealla parilla on 100 lastenlasta ja vielä seuraavaa polvea. Näissä suvuissa ei tule anoppi varmaan kyttäämään ja vainoamaan sitä 103. Lapsenlapsen elämää ja antaa miniän synnyttää rauhassa. Mummolla ei kerta kaikkiaan riitä aika. Eli tässä vastaus. Mene naimisiin suurperheen pojan kanssa.
Minulla on vain 1 lapsenlapsi kirjoitti:
Katsoin netistä että usealla parilla on 100 lastenlasta ja vielä seuraavaa polvea. Näissä suvuissa ei tule anoppi varmaan kyttäämään ja vainoamaan sitä 103. Lapsenlapsen elämää ja antaa miniän synnyttää rauhassa. Mummolla ei kerta kaikkiaan riitä aika. Eli tässä vastaus. Mene naimisiin suurperheen pojan kanssa.
Ei kiitos. Se on sitten joku kieroutunut huomiota vaille jäänyt traumatisoitunut osaton reppana ja yleensä vielä sitten lesta tms.
Joidenkin mielestä sen täydellisen surkean miniän olisi hoidettava yhteyden pito miehen sukuun, miksi näin? Jos olet kasvattanut pojastasi toisia huomioimattoman ihmisen, jota ei kiinnosta olla sinuun tai muuhun sukuun yhteydessä, niin älä kaada siitä syytä miniän niskoille, itse hoidit kasvatuksen lapsesi kohdalla surkeasti. Mutta oikeasti, ehkä peilistä voisi löytyä se oikea syyllinen huonoihin väleihin, kunhan osaat vain katsoa sinne ja miettiä, missä vika piilee.
On muuten ihan mahdollista, että joillain lastenlasten vähäisyys johtaa tällaiseen "fanatismiin". Toki varmasti taustalla on jonkin asteisia mielenterveysongelmia lisäksi, jos lapsenlapsiin ja mummouteen kohdistuu epärealistisia ja epäterveitä odotuksia.
Minun anopilleni ainakin on kova pala, että hänellä on vain yksi lapsenlapsi, poikansa ja minun lapsi. Anopilla on kaksi tytärtä ja yksi poika, ja molemmat tyttärensä ovat sanoneet etteivät tule koskaan hankkimaan lapsia. Tämä on osittain seurausta heidän epävakaasta lapsuudesta ja kyvyttömyydestä luottaa siihen että olisi hyvä äiti. Olen siis molempien kälyjen kanssa jutellut aiheesta. Uskon että anoppini jollain tavalla tiedostaa, että hänen tarjoamalla lapsuudella on ollut vaikutusta siihen, etteivät nämä halua omia lapsia. Se kirpaisee ja hävettääkin, ja meidän ainokaisesta on tullut jonkinlainen mummouden näyttämö, tahtojen taistelutanner.
Yritämme nyt toista lasta, ja minua kyllä ahdistaa kuinka anoppi yrittää sitten käyttää hyväkseen esimerkiksi esikoisen mustasukkaisuutta ja myöhemmin lasten normaaleja sisarusriitoja ja pieniä epäreiluuden kokemuksia, mitkä jokaisen useamman lapsen perheen elämään jossain määrin kuuluvat. Tästä ketjusta onneksi saa hyvää vertaistukea siihen, että voi olla jämäkkä, sanoa ei ja tarvittaessa rajoittaa tapaamisia paljonkin. Anoppi ei saa hoitaa lastamme, mutta edelleen kyllä tapaamme suhteellisen usein ja toistaiseksi olen pystynyt tapaamisissa pitämään huolen että lapsellani on kaikki hyvin. Mies myös on oppinut aikuisiällä vetämään rajat.
On myös paljon ns vanhoja ihmisiä, jotka jo 60-luvulla rääkyi kurkku suorana oikeuksiensa perään ja jotka ovat aina tottuneet saamaan tahtonsa läpi vähintään joukkovoimalla.
Heitä on suurin osa nykyisistä isovanhemmista. Härskejä, törkeitä, ahneita, jyrämäisiä suuria ikäluokkia.