Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppini on suuttunut siitä, ettei saa hoitaa lastamme. On käynyt kolme neljä kertaa vauvaa vaunuttelemassa, mutta sitä ei kuulema lasketa että olisi hoitamassa. Hänen mielestään voi puhua , että on lasta hoitamassa vasta silloin kun on kahdestaan lapsen kanssa luonamme tai anoppilassa

Itse olen sitä mieltä, että nuo vaunulenkit ovat hoitamista myös. Mitä eroa sillä on vaunutteletko vauvaa tunnin vai hoidatko tunnin sisätiloissa ja leikit? Oon mä tyhmä ja en vaan ymmärrä. Mitä ootte mieltä?

Hoitamistahan se kaikki on, mutta ero on tietenkin sinä ettei vauvan kanssa voi vuorovaikuttaa kun se nukkuu.

Sitä en ymmärrä, että miksi sitä leikkimistä tai vaipanvaihtoa ei voi suorittaa vanhempien paikallaollessa, hoitamista se silloinkin olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppini on suuttunut siitä, ettei saa hoitaa lastamme. On käynyt kolme neljä kertaa vauvaa vaunuttelemassa, mutta sitä ei kuulema lasketa että olisi hoitamassa. Hänen mielestään voi puhua , että on lasta hoitamassa vasta silloin kun on kahdestaan lapsen kanssa luonamme tai anoppilassa

Itse olen sitä mieltä, että nuo vaunulenkit ovat hoitamista myös. Mitä eroa sillä on vaunutteletko vauvaa tunnin vai hoidatko tunnin sisätiloissa ja leikit? Oon mä tyhmä ja en vaan ymmärrä. Mitä ootte mieltä?

On tuo vaunuttelukin hoitamista.

Näin itsekin ajattelen, mutta anopin mielestä ei virallista. En käsitä. Miten se sisällä lapsen kanssa leikkiminen tekee hoidosta virallisen. Ei mee mun jakeluun ei sitten millään.

Virallista? Voi elämä! *huutonaurua*

Mielestäni ei voi sanoa, että on sama asia. Sisälläolo ja leikkiminen on täysin eri asia kuin vaunuttelu, jossa lapsi nukkuu.

Tässä on nyt kyse vain ja ainoastaan siitä, että sun anoppi ei ole saanut hoitaa sun lasta haluamallaan tavalla. Toi kinastelu "virallisuudesta" on aivan turhaa. Sun ei oo pakko antaa sen hoitaa sun lasta niin kuin se haluaa. Jos se alkaa vaunuttelusta kinastelemaan niin selkeästi ei kelpaa, jos nyt alat antamaan periksi niin saat jatkossakin, sieltä tulee vaan uusia vaatimuksia. Periaatteessa sun anoppi nyt sanoo hyppää ja sä kysyt kuinka korkealle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppini on suuttunut siitä, ettei saa hoitaa lastamme. On käynyt kolme neljä kertaa vauvaa vaunuttelemassa, mutta sitä ei kuulema lasketa että olisi hoitamassa. Hänen mielestään voi puhua , että on lasta hoitamassa vasta silloin kun on kahdestaan lapsen kanssa luonamme tai anoppilassa

Itse olen sitä mieltä, että nuo vaunulenkit ovat hoitamista myös. Mitä eroa sillä on vaunutteletko vauvaa tunnin vai hoidatko tunnin sisätiloissa ja leikit? Oon mä tyhmä ja en vaan ymmärrä. Mitä ootte mieltä?

On tuo vaunuttelukin hoitamista.

Näin itsekin ajattelen, mutta anopin mielestä ei virallista. En käsitä. Miten se sisällä lapsen kanssa leikkiminen tekee hoidosta virallisen. Ei mee mun jakeluun ei sitten millään.

Virallista? Voi elämä! *huutonaurua*

Mielestäni ei voi sanoa, että on sama asia. Sisälläolo ja leikkiminen on täysin eri asia kuin vaunuttelu, jossa lapsi nukkuu.

Ovat molemmat hoitamista, vaikka eivät sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppini on suuttunut siitä, ettei saa hoitaa lastamme. On käynyt kolme neljä kertaa vauvaa vaunuttelemassa, mutta sitä ei kuulema lasketa että olisi hoitamassa. Hänen mielestään voi puhua , että on lasta hoitamassa vasta silloin kun on kahdestaan lapsen kanssa luonamme tai anoppilassa

Itse olen sitä mieltä, että nuo vaunulenkit ovat hoitamista myös. Mitä eroa sillä on vaunutteletko vauvaa tunnin vai hoidatko tunnin sisätiloissa ja leikit? Oon mä tyhmä ja en vaan ymmärrä. Mitä ootte mieltä?

On tuo vaunuttelukin hoitamista.

Näin itsekin ajattelen, mutta anopin mielestä ei virallista. En käsitä. Miten se sisällä lapsen kanssa leikkiminen tekee hoidosta virallisen. Ei mee mun jakeluun ei sitten millään.

Virallista? Voi elämä! *huutonaurua*

Mielestäni ei voi sanoa, että on sama asia. Sisälläolo ja leikkiminen on täysin eri asia kuin vaunuttelu, jossa lapsi nukkuu.

Ovat molemmat hoitamista, vaikka eivät sama asia.

Ei ole yhtään sama asia eikä yhtä virallista!

Itse tätinä ajattelen, että lapsen hoitamista on se, mitä lapsi tarvitsee. Jos lapsi tarvitsee päiväunien takia kärryttelyn, niin se on hoitamista, jos lapsi on hereillä niin sitten jotain muuta. Mutta ikinä suvussani ei ole ollut tapana vaatia lasta hoitoon tai vaatia vanhempia poistumaan lapsensa luolta.

Vierailija kirjoitti:

Itse tätinä ajattelen, että lapsen hoitamista on se, mitä lapsi tarvitsee. Jos lapsi tarvitsee päiväunien takia kärryttelyn, niin se on hoitamista, jos lapsi on hereillä niin sitten jotain muuta. Mutta ikinä suvussani ei ole ollut tapana vaatia lasta hoitoon tai vaatia vanhempia poistumaan lapsensa luolta.

Tarkoitin, että jos lapsi on hereillä, niin sitten tehdään jotain muuta, ei ehkä kärrytellä.

Vierailija kirjoitti:

Itse tätinä ajattelen, että lapsen hoitamista on se, mitä lapsi tarvitsee. Jos lapsi tarvitsee päiväunien takia kärryttelyn, niin se on hoitamista, jos lapsi on hereillä niin sitten jotain muuta. Mutta ikinä suvussani ei ole ollut tapana vaatia lasta hoitoon tai vaatia vanhempia poistumaan lapsensa luolta.

Minä veisin tuon vielä pidemmälle ja sanoisin että olennaista on auttaa sitä perhettä. Eikä valikoida sieltä toisen perheestä itselleen jotain rusinoita.

Minä autan omia tyttäriä vaikka pesemällä ikkunat tai hakemalla pesulapussin tai ompelemalla vetoketjun. Tai leikittämällä/vaunuttelemalla, jos se n se joka perhettä ja sitä kautta lapsia parhaiten hyödyttää.

Vierailija kirjoitti:

Itse tätinä ajattelen, että lapsen hoitamista on se, mitä lapsi tarvitsee. Jos lapsi tarvitsee päiväunien takia kärryttelyn, niin se on hoitamista, jos lapsi on hereillä niin sitten jotain muuta. Mutta ikinä suvussani ei ole ollut tapana vaatia lasta hoitoon tai vaatia vanhempia poistumaan lapsensa luolta.

Näinhän normaali ihminen ajattelee, mut nää rajattomat ajattelee että "no niin, nyt se lapsi tänne minua miellyttämään". Jos ei saa niin kiukuttelu alkaa ja marttyrointi tai mikä tahansa muu haitallinen keino jolla saisi ehkä tahtonsa läpi.

Onko tämä einsaa hoitaa omalla tavallaan vähän samaa sarjaa kuin ettei voi ottaa kontaktia lapseen minun läsnäollessani. Tai käytökseni takia. Koska tästä olen kyllä kuullut. Jännä miten vain yksi ihminen kokee noin. Koska vikahan on tietenkin minussa.

Koen kyllä ettei kenelläkään ole oikeutta ottaa kontaktia lapseen ilman vanhempien lupaa. Ehkä olen liian tarkka sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Annapa tulla niitä esimerkkejä.

Vaikutat todella riidanhaluiselta. Ivaat, solvaat ja herjaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Totta, esim nämä jotka pyytävät maksua anopiltaan ja sitten nämä epämääräiset "noin puolet tästä ketjusta" -vastaukset suoriin kysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos me joskus mieheni kanssa saadaan toinen lapsi, niin otan heti erilaisen asenteen. Anoppi ei tule pitelemään itkevää lasta pois minulta, ei tule hakemaan kädet ojossa lasta eikä pilaa enää toisia ristiäisiä. En aio kertoa raskaudestani kuin sitten kun vatsa alkaa näkyä.

En ole antanut anopin hoitaa lastamme kuin kerran lähinnä säälistä. Toista kertaa ei tule, oli nimittäin lapsi sen verran hämmentynyt kun mieheni kanssa haimme hänet kotiin. Uskon, että lapsemme aistii anopin.

Onneksi mieheni mummo on ihana ja puolustaa aina meitä. Hän myös sanoo napakasti anopille kun anoppi astuu liikaa reviirille. Joskus tekisi mieli sanoa tuolle miehen mummolle, että ” kiitos kun ymmärrät” huokaisen aina helpotuksesta ja tiedän , että miehen mummo on tukena ja käskee anoppia pois. Anoppi uskoo häntä. Kiva nähdä anopin ilme aina kun hänen äitinsä eli tuo mummo antaa hänelle palautetta :D

Minä kanssa päätin, että toista äitiyslomaa appivanhemmat eivät pilaa. Ensimmäisen lapsen kohdalla olin liian kiltti ja ajattelin, että olen vain nyt herkkä. Mutta sitten kun uskalsin asioista puhua, tajusin, että ei minun tarvitse kaikkea sietää. Meillä siis pappa saattoi käydä 4 kertaa päivässä kylässä, anoppi ei antanut itkevää vauvaa minulle pyynnöstäni huolimatta, minun olisi pitänyt lähteä kesken vanhempainvapaan töihin ja lopettaa imettäminen, että mummo olisi saanut hoitaa vauvan...oli raskasta taistella koko ajan vastaan. Kun toinen lapsi oli tulossa ilmoitin miehelleni, että vanhempasi eivät pilaa minun viimeistä äitiyslomaa, eivätkä ole pilanneet. Toki siitä saadaan kuulla... Ja itseänikin harmittaa, kun kahden lapsen kanssa apu olisi joskus tarpeen, mutta parempi kun ei pyydä, ettei taas ala joku uusi show.

Mulla eka lapsi ja opin 2kk ettei kannata olla liian kiltti, nyt jo 8kk myöhemmin ja mummo jaksaa vielä kiusata, ei hyväksy kun sanon ei ja sitten vielä nää "avustajat" tulee hakemaan lapseni "ilahduttamaan" mököttävää mummoa. Kunhan mies nyt vaan tajuaisi etten jaksa pitkään olla niiden seurassa, se on aivan hemmetin uuvuttavaa! Aina mun ja lapsen pitäisi joustaa, päiväunia ja ruokailuaikoja siirtää mummon takia ja leikkiä ei sais. "Se voi leikkiä sit kotona".

Lapsi tajuaa nopeasti että mummon läsnäollessa pitää miellyttää mummoa, omien leikkien jne kustannuksella. En halua kuulostaa dramaattiselta mutta tuosta tulee olemaan haittaa lapsen kehitykselle ja jos annat tuon jatkua niin lapsi kasvaa mummon omaksi pikku sätkynukeksi, niin kuin varmaan tavoite onkin (mummolla). Tämä kuvio on nähty ja valitettavasti vielä niin, että kyseessä oma äitini ja veljeni lapset.

En annakaan, ja silloin on helvetti irti ja avustaja hädissään kun mummo mököttää jossain piilossa. Yhtäkkiä tullaan ihan viereen istumaan ja vahtimaan että koska olis mahdollisuus saada lapsi napattua siitä ja vietyä ilahduttamaan mummoa. Jos en ole valppaana tai edes tietoinen siitä että mummo mököttää niin lapsi viedään, ja sit mummo ilmestyy huoneestaan sohvalle mököttämään ja avustaja lapsen kanssa siihen sen eteen ilahduttamaan sitä vähän lisää. Eli sitä mummoa kirjaimellisesti huokutellaan piilostaan lapsen avulla, heilutellaan lasta sen nenän edessä. Sitten mies mököttää kun MINÄ olin se törkeä siinä kun suutuin tosta ja otin lapsen pois. 2 kertaa olen tota ollut todistamassa.

Mies taitaa olla tässä kovin clueless. Ensimmäisenä pitää ottaa huomioon ne lapsen tarpeet, sitten vasta aikuisten. Ilmeisesti mies on ehdollistettu pitämään äippä hyvällä tuulella hinnalla millä hyvänsä. Kyllä se anoppi aikuisena ihmisenä osaa, tai pitäisi osata, käsitellä pettymykset. Mököttäminen on lapsellista, mutta ilmeisesti mies ei osaa nähdä, että tulee manipuloiduksi. Olisiko teillä mahdollisuus käydä pariterapiassa tai perheneuvolassa ? Meillä alkoi miehen silmät avautua vasta, kun ulkopuolinen sanoi, ettei äitinsä käytös ole normaalia.

Nimenomaan on pienestä asti ehdollistettu manipuloimalla äitinsä puolesta. Ei se kuulkaa sellainen aivopesu katoa sillä että vaimo tömistää jalkaa ja käskee valita itsensä ja miehen äidin väliltä. Varsinkin jos mies on luonteeltaan miellyttämisen haluinen ja nujerrettu jo lapsena. Siinä on iso riski että vaimo jatkaa tätä jatkumoa omien totuuksiensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Totta, esim nämä jotka pyytävät maksua anopiltaan ja sitten nämä epämääräiset "noin puolet tästä ketjusta" -vastaukset suoriin kysymyksiin.

Tajuatko kuinka paljon vastauksia ketjussa on? Aletaanko keräämään sieltä viisi tai vaikka viisisataa esimerkkiä? Kyllä ryhmempikin osaa ihan itse huomata mikä on liioittelua ja mikä ei. Saa olla oikeasti aika yksinkertainen jos nämä kaikki ottaa todesta.

Siitä tuo sun voimakas reaktiokin kertoo. Harmittaa tajuta olleensa vedätetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos me joskus mieheni kanssa saadaan toinen lapsi, niin otan heti erilaisen asenteen. Anoppi ei tule pitelemään itkevää lasta pois minulta, ei tule hakemaan kädet ojossa lasta eikä pilaa enää toisia ristiäisiä. En aio kertoa raskaudestani kuin sitten kun vatsa alkaa näkyä.

En ole antanut anopin hoitaa lastamme kuin kerran lähinnä säälistä. Toista kertaa ei tule, oli nimittäin lapsi sen verran hämmentynyt kun mieheni kanssa haimme hänet kotiin. Uskon, että lapsemme aistii anopin.

Onneksi mieheni mummo on ihana ja puolustaa aina meitä. Hän myös sanoo napakasti anopille kun anoppi astuu liikaa reviirille. Joskus tekisi mieli sanoa tuolle miehen mummolle, että ” kiitos kun ymmärrät” huokaisen aina helpotuksesta ja tiedän , että miehen mummo on tukena ja käskee anoppia pois. Anoppi uskoo häntä. Kiva nähdä anopin ilme aina kun hänen äitinsä eli tuo mummo antaa hänelle palautetta :D

Minä kanssa päätin, että toista äitiyslomaa appivanhemmat eivät pilaa. Ensimmäisen lapsen kohdalla olin liian kiltti ja ajattelin, että olen vain nyt herkkä. Mutta sitten kun uskalsin asioista puhua, tajusin, että ei minun tarvitse kaikkea sietää. Meillä siis pappa saattoi käydä 4 kertaa päivässä kylässä, anoppi ei antanut itkevää vauvaa minulle pyynnöstäni huolimatta, minun olisi pitänyt lähteä kesken vanhempainvapaan töihin ja lopettaa imettäminen, että mummo olisi saanut hoitaa vauvan...oli raskasta taistella koko ajan vastaan. Kun toinen lapsi oli tulossa ilmoitin miehelleni, että vanhempasi eivät pilaa minun viimeistä äitiyslomaa, eivätkä ole pilanneet. Toki siitä saadaan kuulla... Ja itseänikin harmittaa, kun kahden lapsen kanssa apu olisi joskus tarpeen, mutta parempi kun ei pyydä, ettei taas ala joku uusi show.

Mulla eka lapsi ja opin 2kk ettei kannata olla liian kiltti, nyt jo 8kk myöhemmin ja mummo jaksaa vielä kiusata, ei hyväksy kun sanon ei ja sitten vielä nää "avustajat" tulee hakemaan lapseni "ilahduttamaan" mököttävää mummoa. Kunhan mies nyt vaan tajuaisi etten jaksa pitkään olla niiden seurassa, se on aivan hemmetin uuvuttavaa! Aina mun ja lapsen pitäisi joustaa, päiväunia ja ruokailuaikoja siirtää mummon takia ja leikkiä ei sais. "Se voi leikkiä sit kotona".

Lapsi tajuaa nopeasti että mummon läsnäollessa pitää miellyttää mummoa, omien leikkien jne kustannuksella. En halua kuulostaa dramaattiselta mutta tuosta tulee olemaan haittaa lapsen kehitykselle ja jos annat tuon jatkua niin lapsi kasvaa mummon omaksi pikku sätkynukeksi, niin kuin varmaan tavoite onkin (mummolla). Tämä kuvio on nähty ja valitettavasti vielä niin, että kyseessä oma äitini ja veljeni lapset.

En annakaan, ja silloin on helvetti irti ja avustaja hädissään kun mummo mököttää jossain piilossa. Yhtäkkiä tullaan ihan viereen istumaan ja vahtimaan että koska olis mahdollisuus saada lapsi napattua siitä ja vietyä ilahduttamaan mummoa. Jos en ole valppaana tai edes tietoinen siitä että mummo mököttää niin lapsi viedään, ja sit mummo ilmestyy huoneestaan sohvalle mököttämään ja avustaja lapsen kanssa siihen sen eteen ilahduttamaan sitä vähän lisää. Eli sitä mummoa kirjaimellisesti huokutellaan piilostaan lapsen avulla, heilutellaan lasta sen nenän edessä. Sitten mies mököttää kun MINÄ olin se törkeä siinä kun suutuin tosta ja otin lapsen pois. 2 kertaa olen tota ollut todistamassa.

Mies taitaa olla tässä kovin clueless. Ensimmäisenä pitää ottaa huomioon ne lapsen tarpeet, sitten vasta aikuisten. Ilmeisesti mies on ehdollistettu pitämään äippä hyvällä tuulella hinnalla millä hyvänsä. Kyllä se anoppi aikuisena ihmisenä osaa, tai pitäisi osata, käsitellä pettymykset. Mököttäminen on lapsellista, mutta ilmeisesti mies ei osaa nähdä, että tulee manipuloiduksi. Olisiko teillä mahdollisuus käydä pariterapiassa tai perheneuvolassa ? Meillä alkoi miehen silmät avautua vasta, kun ulkopuolinen sanoi, ettei äitinsä käytös ole normaalia.

Nimenomaan on pienestä asti ehdollistettu manipuloimalla äitinsä puolesta. Ei se kuulkaa sellainen aivopesu katoa sillä että vaimo tömistää jalkaa ja käskee valita itsensä ja miehen äidin väliltä. Varsinkin jos mies on luonteeltaan miellyttämisen haluinen ja nujerrettu jo lapsena. Siinä on iso riski että vaimo jatkaa tätä jatkumoa omien totuuksiensa kanssa.

No en todellakaan jaksa tapella miehen kanssa joka asiasta, saa sitten mun puolesta olla kokonaan. Mikäs se sellainen elämä on missä anoppi ja vaimo kilpailee keskenään käyttäen miestä vetonaruna tai lasta. Ei kiitos! Terapiaan vaan, jos ei auta niin ero. Se ero on paljon parempi sitten lapselle myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Totta, esim nämä jotka pyytävät maksua anopiltaan ja sitten nämä epämääräiset "noin puolet tästä ketjusta" -vastaukset suoriin kysymyksiin.

Tajuatko kuinka paljon vastauksia ketjussa on? Aletaanko keräämään sieltä viisi tai vaikka viisisataa esimerkkiä? Kyllä ryhmempikin osaa ihan itse huomata mikä on liioittelua ja mikä ei. Saa olla oikeasti aika yksinkertainen jos nämä kaikki ottaa todesta.

Siitä tuo sun voimakas reaktiokin kertoo. Harmittaa tajuta olleensa vedätetty.

Missä on voimakas reaktio? Ei edelleenkään suoraa vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on tosi paljon selvästi riitaisia ihmisiä. Asioita maalataan itselle edullisemmiksi, ei osata miettiä yhtään asioita toisen kannalta ja suorastaan tahallisesti halutaan ymmärtää väärin.

Toki on tosi paljon ihan päästään viallisia isovanhempiakin selvästi, mutta tuntuu että moni tulee ketjuun voimaantumaan "kyl mäki. ..." mentaliteetilla. Menee ketju pilalle.

Ja esimerkkejä tästä?

Noin puolet ketjusta. Osaat varmaan lukea ja toivon mukaan omistat myös sisälukutaidon sekä hieman kriittistä lukusilmää.

Ketju on sinänsä ihan hillitön huumoria täynnä. Jokainen yrittää pistää edellistä paremmaksi ja oikein mehustelee saduillaan.

Totta, esim nämä jotka pyytävät maksua anopiltaan ja sitten nämä epämääräiset "noin puolet tästä ketjusta" -vastaukset suoriin kysymyksiin.

Tajuatko kuinka paljon vastauksia ketjussa on? Aletaanko keräämään sieltä viisi tai vaikka viisisataa esimerkkiä? Kyllä ryhmempikin osaa ihan itse huomata mikä on liioittelua ja mikä ei. Saa olla oikeasti aika yksinkertainen jos nämä kaikki ottaa todesta.

Siitä tuo sun voimakas reaktiokin kertoo. Harmittaa tajuta olleensa vedätetty.

Ihan oikeasti, sanoit itse että tässä ketjussa on paljon selvästi riitaisia ihmisiä, sitten kun yksinkertaisesti pyydetään esimerkkejä tästä niin alat itse riitelemään. Jos et halua yhtäkään esimerkkiä antaa esim tämän päivän kommenteista niin sitten sanot ettet halua. Ollaan nyt aikuisia tässä eikä haukuta toisiamme tyhmiksi tai yksinkertaisiksi kun ei osata lukea toistemme ajatuksia.

Anoppi on kohdellut minua usealla rumalla tavalla. Nyt oon huomannut, että on vissiin alkanut kaduttamaan, kun kyselee kuulumisia yleensä noin kerran viikossa ja saattaa sydämiä laittaa viesteihin. Tuo on vähän ristiriitaista kun en tiedä, miten suhtautuisin. On asioita, mitä en voi unohtaa kuitenkaan. Hienoa kuitenkin, kun katuu tekojaan edes jollakin tavalla. En toki tiedä onko tuo katumista, mutta siltä ainakin tuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on kohdellut minua usealla rumalla tavalla. Nyt oon huomannut, että on vissiin alkanut kaduttamaan, kun kyselee kuulumisia yleensä noin kerran viikossa ja saattaa sydämiä laittaa viesteihin. Tuo on vähän ristiriitaista kun en tiedä, miten suhtautuisin. On asioita, mitä en voi unohtaa kuitenkaan. Hienoa kuitenkin, kun katuu tekojaan edes jollakin tavalla. En toki tiedä onko tuo katumista, mutta siltä ainakin tuntuu.

Onko huonon käytöksen seurauksena ollut se, ettei ole nähnyt lasta/lapsia? Jos ystävällinen viestittely jatkuu, vaikka jatkat haluamaasi tapaamistahtia, joka ei hänelle ehkä riitä, niin sitten kyseessä voi olla aitoa katumusta ja yritystä korjata välejä.

Voi myös olla, että laittaa mielisteleviä viestejä pari päivää jonka jälkeen kysyy "mietimme ukin kanssa että mussukka vois kyllä lähteä meidän matkaan viikonlopuksi mökille!" ja vastaat että "ei vielä 1 vuotiaana noita mökkiviikonloppuja ilman äitiä, mutta kiva ajatus kuitenkin :)" ja ystävällisyys loppuu kuin seinään. Näin meillä siis.