Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi on tämä koronapandemia, niin ei tarvitse tavata appivanhempia! On surullista, että näillä vanhoilla ihmisillä ei ole elämässään muuta sisältöä kuin aikuisten lasten ja lastenlasten elämään puuttuminen ja sekaantuminen! Olen seurannut sivusta puolisoni sisaruksen perhe-elämää, joka ei kyllä ole ns. ihan tervettä. Puolisoni vanhemmat, anoppi ja appiukko, reilusti yli 70-vuotiaat vanhukset, soittavat yli 50-vuotiaalle tyttärelleen päivittäin, kyttäävät, valvovat ja määräilevät tyttären ja vävyn (yli 50-vuotias) ja lastenlasten tekemisiä ja menemisiä. Aikuinen tytär ja vävy kulkevat lapsuudenkodissaan jatkuvasti, kun vanhemmat juoksuttavat aikuisia lapsia "avukseen" milloin milläkin tekosyyllä. Vanhemmat ramppaavat tyttären kodissa tekemässä tupatarkastuksia. Kaikki pitää raportoida vanhemmille, esim. kuka käy kylässä ja mitä ostoksia on tehty.

Onneksi meillä on anoppilaan reilusti välimatkaa. Ja kiitos koronapandemian, kyläilyt ovat olleet jo kuukausia pakollisella tauolla! Appivanhemmat eivät pysty välimatkan takia kyttäämään arkeamme. Mielestäni ei ole ihan normaalia, että iäkkäät vanhemmat eivät pysty irrottautumaan keski-ikäisistä, aikuisista lapsistaan. Kyttäys, komentelu ja määräily jatkuu, vaikka aikuinen lapsi on muuttanut pois kotoa noin 30 vuotta sitten. Sairasta!!!

Samaa meillä, minun vanhempani (nyt jäljellä vain äiti) asialla. Jaksoin vaihtelevalla menestyksellä tuota 43-vuotiaaksi. Nyt muutama vuosi välirikkoa takana. Silloin harvoin jos on oltu puheväleissä, on äidilläni vankka epäilys, että meillä ei ole kaikki hyvin ja lapset nyt ainakin pitää ”pelastaa”. Epäluuloisesti kyttää, onko koti siivottu riittävästi (ei ikinä) ja näkyykö meissä mielenterveyshäiriöiden merkkejä (kuulemma vakavaa on, ja tulevaisuus synkkä). Ihmettelee sitten kun ei hilpeä seuransa kelpaa. Myös on kovin marttyyria kun ei löydy auttajaa milloin mihinkin askareeseen. Oikeasti suoriutuu itse aivan mainiosti. Tämän huomaa siitä, että jos tarjoaa eri henkilön apua samaan asiaan, niin ei kelpaa. Esim. mies ei voi tulla nostamaan esinettä x paikalleen, pojan pitää tulla. Myös apu pitäisi toimittaa käskettyyn aikaan, esim. keskellä työpäivää, vaikka luulisi eläkeläisen pystyvän joustamaan.

Millä pätevyydellä vanhemmat tarkkailevat mt-häiriöitä, jos eivät edes omia oireitaan huomaa?

Mun omat vanhemmat ovat näitä, joiden kotona sahanpurutkin ovat lankasuorassa. Itse olen suurpiirteisempi, ja siitä saa kuulla ihan joka kerta kun käyvät. Heidän puheidensa perusteella voisi luulla, että meillä ei ole ikinä imuroitu saati pesty vessaa. Ihan perussiistiä on, vaikka en halua koko vapaa-aikaa jynssätä jotain nurkkaa.

Niin no, meillä käy palkattu siivoojakin mutta jopa hänelle anoppi on käynyt valittamassa meidän kodin kamalasta siivosta. Siivooja kertoi hämmentyneenä vanhasta rouvasta joka oli käynyt pihassa haukkumassa talonväen. Eli mummo oli kävellyt pihaan, kun oli nähnyt, että vieras ihminen puistelee mattoja ja alkanut valittamaan, kun minäkään ei tee mitään. Siivoojamme oli yrittänyt kertoa, että koti on ihan siisti, mutta totta kai lasten leluja voi olla muuallakin kuin lasten huoneessa. Mutta turhaa selitti...

Vierailija kirjoitti:

Niin no, meillä käy palkattu siivoojakin mutta jopa hänelle anoppi on käynyt valittamassa meidän kodin kamalasta siivosta. Siivooja kertoi hämmentyneenä vanhasta rouvasta joka oli käynyt pihassa haukkumassa talonväen. Eli mummo oli kävellyt pihaan, kun oli nähnyt, että vieras ihminen puistelee mattoja ja alkanut valittamaan, kun minäkään ei tee mitään. Siivoojamme oli yrittänyt kertoa, että koti on ihan siisti, mutta totta kai lasten leluja voi olla muuallakin kuin lasten huoneessa. Mutta turhaa selitti...

Mun anopilla ja mulla on erilainen siisteyskäsitys. Anopin mielestä on siistiä, kun tavarat ovat paikallaan. Ihan siistiä, vaikka joka paikassa on vähintään sentin pölykerros ja sukat tarttuvat lattiaan. Mua ei haittaa vaikka sohvalla on pari ylimääräistä pehmolelua teekutsuilla ja olkkariin rakennettu junarata, mutta pöntöön muodostunut uusi ekosysteemi haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin no, meillä käy palkattu siivoojakin mutta jopa hänelle anoppi on käynyt valittamassa meidän kodin kamalasta siivosta. Siivooja kertoi hämmentyneenä vanhasta rouvasta joka oli käynyt pihassa haukkumassa talonväen. Eli mummo oli kävellyt pihaan, kun oli nähnyt, että vieras ihminen puistelee mattoja ja alkanut valittamaan, kun minäkään ei tee mitään. Siivoojamme oli yrittänyt kertoa, että koti on ihan siisti, mutta totta kai lasten leluja voi olla muuallakin kuin lasten huoneessa. Mutta turhaa selitti...

Kuinka joku viitsii ja kehtaa tehdä noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensiksi kannattaa opetella oma tunnekontrolli ettei lähde käyrä nousemaan liian helposti. Kun osaa hallita omat tunteet, tarkastella tilannetta ja ihmisten käyttäytymistä vähän etäämpää niin pystyy valitsemaan ne parhaimmat sanat ja tavat toimia. Jos hormonit on pinnassa ja suojeluvaisto nousee 0-100 niin voi tulla ylilyöntejä. Hengityksen säätely auttaa.

Kokeneimmat tyypit osaa katsoa itseään, muita ja tilannetta helikopterinäkökulmasta mutta en tarkoita tällä helikopteriäitiä. Ja hengityksen säätely ei kehoita ketään ottamaan anoppia tai miniää pillistä kiinni. Vaikka mieli tekisi, vain mielikuvia, mielikuvia kehiin.

Ja taas! Miksi sen tuoreen äidin pitää keskittyä valitsemaan oikeat sanat ja hengittää? Mikä oikeus sillä mummolla on tulla päällepäsmäröimään tuoretta äitiä? Miksi se tahdikkuus ei ole sen mummon tehtävä vaan sen tuoreen äidin? Selittäkää nyt joku että mikä ihme tää ajatusmalli on mitä tänne viljelette!

Ihmisten kanssa toimiminen on vastavuoroista ja pätee kumpaankin osapuoleen, myönnän sen. En vaan ymmärrä miksi täällä vaaditaan miniöiltä ymmärrystä anopin suuntaan kun ei sieltä anopin suunnalta ole monessakaan täällä kerrotuista jutuissa tullut yhtään mitään ymmärrystä miniän suuntaan. Se että toinen nyt on sattunut syntymään aikaisemmin ja elänyt täällä pidempään ei automaattisesti tarkoita sitä että saa käyttäytyä miten tahtoo ja nuoremmat vaan myötäilee ja hyväksyy kaiken

Olisko vaikka semmonen juttu, että itsemme muuttaminen kuitenkin on mahdollista, toisten muuttaminen ei. Kun tämän elämässäsi ymmärrät niin olet valloittanut vuoren ja näet kauas.

Joo kyllä mä sen ymmärrän. Mutta en sitä että miksi täällä vaaditaan itsereflektointia sen sijaan että voitais vaan todeta että joo osassa tapauksissa se syy on siellä toisessa päässä.

Ihan tolleen esimerkkinä omasta elämästä. Päätin etten anna anopin tunteen purkausten vaikuttaa mun mielialaan enää ollenkaan ja aion jatkossa kylmästi todeta anopille etten hyväksy hänen käytöstään mua kohtaan. Mitä tekee anoppi? Huutaa mulle naama punasena kuinka minä aiheutan hänelle nyt pahan mielen kun oon niin ilkeä ihminen. Tätä ennen anoppi siis haukkui mut koko suvun edessä läskiks, kpääks, hulluks sairaaks ja mitähän muuta vielä. Ainoa mitä tollon sanoin anopille oli että hänellä ei ole oikeutta haukkua mua ja pyysin lopettamaan. Tiedostan itse että ainoa kenen käytökseen ja tunteisiin voin vaikuttaa on minä itse mutta se ei tarkoita sitä että hyväksyn anopin huonon käytöksen, se tarkoittaa vaan ja ainoastaan sitä että mä en lähde enää anopin tunteeseen mukaan.

Mun mielestä on edelleen huonoa käytöstä tulla kommentoimaan että kannattais miettiä omaa käytöstä näissä tilanteissa missä se syy on siellä toisessa päässä. Nää sekopäät saa kohtauksen pystyyn ihan omin apuinensa ja täysin syyttä.

Niin no miten sen sieltä ottaa, ei se niin helppoa ole kirjoittaa, että kaikki ymmärtää heti. Sinähän teit oikein ja se, että ei lähde tunteeseen tai haukkumiseen mukaan on ainut oikea tie. Samoin ettei hyväksy huonoa kohtelua ja kertoo sen tai poistuu paikalta jos ei pysty sanomaan. Anopilta lähti mopo kun kerroit suoraan ja hän veti mopoon kierrokset että alkoi marttyyriksi, sinä olet ilkeä. Et ole ilkeä vaan sanot suoraan mitä et hyväksy, itseäsi kohdeltavan huonosti. Ihan sama mihin ihminen vetoaa, hän tiesi olevansa väärässä ja yritti uhriutua. Ei mitään uutta taivaanrannassa.

Ja kyllä minä tsekkaan aina oman käytökseni ja jos tunnen, että olen tehnyt asian oikein niin päästän irti, ei ole minun käsissäni oikaista asiaa vaan hyväksyn, että välit on mitä on, en edelleenkään hyväksy huonoa kohtelua keneltäkään ja jos ei mikään muutu vaikka olen koittanut puhua suoraan ja kertoa mitä toivon (haluan, vaadin) niin sitten valitsen etäisyyden.

Kun huonot välit ei ole rikos sinänsä, ketään ei siitä viedä tuomiolle niin miten sanot kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Siksi täällä on sitä juupas eipäs mutta minusta minä en voi muuttaa ärsyttävää anoppia ihmisenä vaan kokeilla eri lähestymistapaa, kertoa oman kantani, olla hyväksymättä huonoa kohtelua ja jos ei muu auta niin etäisyys. Toisille se on yhteyksien katkaiseminen tai lähestymiskielto, riippuu tapauksesta. En osaa sanoa kuka on oikeassa tai kuka on väärässä, nämä ovat yleensä monimutkaisia asioita eikä ole yhtä totuutta.

(Ja vaikea minun on ymmärtää miksi mielipiteeni kertominen olisi huonoa käytöstä kun vältän sanoja mitä anoppisi käytti.) ehkä tästä on jollekin hyötyä.

Ei tässä ole kyse ”huonoista väleistä” vaan henkisestä väkivallasta. Miten viitsitkin sössöttää moista.

Mulla on varmaan parempi sietokyky. En pitänyt henkisenä väkivaltana tuota esimerkkiä kun jollain anopilla itsehillintä pettää ja alkaa naama punaisena haukkumaan. Tuo on minusta ainoastaan naurettavaa pelleilyä ja osoitus huonosta itsehillinnästä. Eri asia jos huutaisi lapselle.

"Huutaa mulle naama punasena kuinka minä aiheutan hänelle nyt pahan mielen kun oon niin ilkeä ihminen. Tätä ennen anoppi siis haukkui mut koko suvun edessä läskiks, kpääks, hulluks sairaaks ja mitähän muuta vielä."

Kuule kun me ollaan erilaisia, en hätkähdä tuollaisesta mutta en välttämättä olisi enää tekemisissä huutajan kanssa. Jollekin tuo on henkistä väkivaltaa, jollekin anoppi pimahti, lähdetäämpä kotio.

Huutaminen on henkistä väkivaltaa. Kukaan ei ansaitse sitä eikä sitä kenenkään pidä kuunnella. Anoppi kun sattui tossa huutamaan lapsen läsnäollessa joten myös lapsi kärsi tilanteesta.

Kukaan ei tiedä mitä on tapahtunut anopin ja miniän välillä ennen tota kohtausta eikä sillä periaatteessa oo mitään merkitystä. Tota ennen kuitenkin on vuosia jatkunutta haukkumista, äitiyden mitätöintiä, perheen asioihin puuttumista ym. Se nyt vaan eskaloitu tohon iltaan jolloin totestin ettei mun tarvitse sietää tollasta käytöstä keneltäkään. 

Jos ei itse ole käynyt läpi vastaavaa niin on täysin asiatonta tulla sivusta huutelemaan "kannattais miettiä omaa käytöstä" Et voi tietää minkälaisen matkan se on vaatinut päästä siihen pisteeseen että totea itselleen että nyt mulle riittää tää huono kohtelu ja siitä on vielä aivan järkyttävän pitkä matka siihen että sanoo sen ääneen kyseiselle henkilölle. Ton anopin kohtauksen jälkeen jos joku ois mulle tullut sanomaan että "kannattaa miettiä mikä sun omassa toiminassa aiheutti anopin kohtauksen" niin oisin käskeny painua niin pitkälle ku pippuri kasvaa. 

Ja se joka ihmetteli että miten voi verrata raiskautta ja henkistä väkivaltaa keskenään niin vastaan että helposti. Henkisestä väkivallasta voi jäädä ihan yhtä pahat traumat uhrille. Ainoa ero mikä näissä on on se  että yleisesti ottaen raiskaus koetaan olevan tekijän syytä mutta henkinen väkivalta on näköjään monen mielestä uhrin syytä. Kumpinkin on muuten rikos.

Hei, täältä ohi kyselen.

Miten mummo suhtautui kun viilensit välit? Hyväksyikö heti vai yrittikö vielä jatkaa samaa vanhaa käytöstä? Sanoitko ihan suoraan, että nyt riitti etkä enää halua tavata vai poistuisko vain ja annoit asian olla ilman selityksiä?

Tollon samana iltana ilmotin et mulle riitti ja poistuin lapsen ja miehen kanssa paikalta. Miehelle anoppi huus seuraavana päivänä että kuinka hän kehtaa äidilleen tehdä niin että valitsee minut hänen sijastaan. Blokkasin anopin somessa ja puhelimessa ja pidin 4kk tauon. Miehen muilta sukulaisilta sitten kuulin kuinka anoppi oli soittanut seuraavien viikkojen aikana kaikki sukulaiset läpi ja haukkunut minut ja kieltänyt sukulaisia olemasta meidän kanssa tekemisissä. Anopin riehuminen meni sen verran pitkälle että ulkopuoliset ihmiset rupes kärsii joten tapasin anopin (julkisella paikalla) kahden kesken ja ilmoitin ettei hänen käytöksensä ole hyväksyttävää ja jos hän jatkaa sitä niin ei ole tervetullut minun eikä lapseni elämään. Anopin selitys koko haukkumiselle ja tuolle kohtaukselle oli se että hänellä on oikeus sanoa omat mielipiteensä ja minä vain kuvittelen että hän loukkaa kun hän esim sanoo minua läskiksi tai kommentoi imetystä ym. Anopin mukaan hänellä on vanhempana ihmisenä oikeus puuttua meidän perheen toimintaan kun emme toimi niin kuin hän haluaa meidän toimivan. Hän myös syyttää minua mielenterveysongelmistaan ja pahasta olostaan. Tuon tapaamisen jälkeen olen nähnyt anoppini 3 kertaa. Mies tapaa äitiään mutta lastamme en päästä anopin luo muuten kun siten että mies on paikalla koko ajan. Itseäni ei kiinnosta olla anopin kanssa missään tekemisissä enää, mutta valitettavasti tietyt tapaamiset on vaan pakko hoitaa läpi. 

Meillä sama tilanne. Anoppia ei voi 100% vältellä, vaikka mieli tekisi. Minulla ei ole mitään miehen muita sukulaisia vastaan, päin vastoin. Mukavia ovat. Joten en halua jättää niitä harvoja sukutapaamisia väliin siksi, että anoppi on siellä. Se on surullista, että lapsia ei voi jättää sekunniksikaan yksin mummunsa kanssa, luottamus on mennyt niin pahoin. Lasten parhaaksi, ja on tämä myös itselle paras ratkaisu.

Miksi anoppia ei voi vältellä? En ole nähnyt anoppia kahdeksaan vuoteen eikä lapsemmekaan. Syyt vielä pahempia kuin ketjussa kuvatut, mutta ei siitä sen enempää vaan sitä jäin miettimään että mikä on pakollinen tilanne tavata anoppia? Kiinnostuneena kyselen. Itse keksin vain sukuhäät tms juhlan (sellaista ei ole suvussa nyt vuosiin ollut).

Meillä esim. lasten serkkujen synttärit on sellasia joissa mummokin on mukana. En halua niistä jäädä pois koska eihän se niiden lasten vika ole, että mummonsa on mitä on.

Lisäksi mies haluaa olla tekemisissä äitinsä kanssa, ja haluaa hänet kutsua meidän lasten synttäreillekin.

Meillä mummo ei ole niin paha, että häntä ei voisi nähdä vaikka itse en koekkaan mitään tarvetta tapaamisille.

Onko muuten sun lasten serkkujen vanhemmilla anopin kanssa ongelmia? Mun anopilla ei ole muita lapsenlapsia kuin mun lapset, mutta olen kuullut, että mieheni veljen tyttöystäväkokelaat ovat saaneet yhtä ylimielistä ja ilkeää kohtelua kuin minä.

Anteeksi, huomasin kysymyksen vasta nyt.

Ongelmia on ainakin historiassa ollut. Meidän mummolla on ongelmia ilmeisesti erityisesti naisten kanssa joten minä ja tyttärensä ollaan saatu ne pahimmat käytökset osaksemme.

Kuitenkin nyt mummo hillitsee käytöstään senverran, että on saanut tavata tyttärensäkin lapsia vaikka uskomattomalta se vähän tuntuu miten paljon on mummo saanut anteeksi.

Ps. Se aina pistää vähän hymyilyttämään tässä ketjussa kun joskus tänne tulee ihmisiä huutelemaan huonoista miniöistä miten vika ei voi olla mummossa kun se tulee kaikkien muiden kanssa toimeen, kun useinhan juuri se ongelma mummo ei tule muidenkaan kanssa erityisen hyvin toimeen.

Vierailija kirjoitti:

"Niin" otetaan meillä myöntymisen merkkinä, tyyliin "kyllä jennicalle täytyy nyt laittaa enemmän päälle". Jos sanon niin, mummo ryntää pukemaan kolmannen toppahaalarin vauvalle heinäkuussa. Mietin myös, mitä voisin käyttää suoriin solvauksiin, tyyliin, että kylläpä teillä on sotkuista, kauheaa miten likaiset ikkunat, oma tyttäreni on laihempi kuin sinä. Jos sanon niin, mummo hyrisee ja katsoo voitonriemuisesti jatkaen matkaansa asunnossa, ja ruotien menemään kaiken muunkin minkä näkee. Tuo niin-sana toimii ehkä normaalimpien ihmisten suhteen, joiden rajojen ylitys ei ole hirveän pahasti narsistista?

Mun isän kanssa toimi, jos natisi vaikka nurmikonleikkuusta, kun sanoin että "tuolla on ruohonleikkuri, saa suorittaa". Tosin siinä pitää olla tarkkana, että määrittelee mitä saa tehdä. Tuossa on ikkunanpesuvehkeet, antaa mennä jos noin paljon ahdistaa. Ei saa antaa yleistä lupaa siivota, tai se voidaan nähdä kutsuna tunkeutua kotiin milloin huvittaa muka siivoamaan. Pääasia on antaa tiedoksi oma asenne, joka on jotain tyylillä "siinähän mutiset, ei paljoa kiinnosta".

Siis mummo saa pitää vauvaa sylissä KERRAN viikossa ja äiti yrittää tehdä sen, että pitääkin itse ettei mummo saa. Mummo sanoo rakastavansa lastenlastaan ja se on liikaa. Ja mummo on kaikkien mielestä seko!?

Mikään ei ole yhtä karmivaa kuin kunnon äitiyshullut! Eli naiset jotka pitävät kaikkea äitiyteen liittyvää jotenkin tosi eläimellisenä tai jumalallisena. Olikohan se täällä missä joku kyseli neuvoja kun oli ollut vauvansa kanssa omalla äidillään ja oli lähtenyt käymään kävelyllä ja palatessaan sai äitinsä rysän päältä kiinni kun tämä "imetti" vauvaa! Hyi ei varmasti pääse se naisparka siitä näystä ikinä yli.

Vierailija kirjoitti:

Siis mummo saa pitää vauvaa sylissä KERRAN viikossa ja äiti yrittää tehdä sen, että pitääkin itse ettei mummo saa. Mummo sanoo rakastavansa lastenlastaan ja se on liikaa. Ja mummo on kaikkien mielestä seko!?

Saahan sitä sylissä pitää mutta se on sekoa että vauva yritetään omia ja käyttäydytään kuin klonkku eikä anneta huutavaa ja kimurtelevaa vauvaa vaan lähdetään sen kanssa karkuun.

Vierailija kirjoitti:

Siis mummo saa pitää vauvaa sylissä KERRAN viikossa ja äiti yrittää tehdä sen, että pitääkin itse ettei mummo saa. Mummo sanoo rakastavansa lastenlastaan ja se on liikaa. Ja mummo on kaikkien mielestä seko!?

Viittaat varmaan apn tilanteeseen, joka toivottavasti on jo ratkennutkin?

Siinäkään vika ei ole sylittelyssä tai rakastamisessa vaan mummon yleisessä käytöksessä. Vika on vauvan viemisessä pois äidin ja isän lähettyviltä, vauvan tarpeiden huomiotta jättämisessä ja vauvan ja vanhempien vastuuttamisessa mummon mielenterveyden säilymisestä.

Jos toisten käytös vauvaa tai vanhempia kohtaan ei tunnu perheestä hyvältä, sitä ei tarvitse sallia.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole yhtä karmivaa kuin kunnon äitiyshullut! Eli naiset jotka pitävät kaikkea äitiyteen liittyvää jotenkin tosi eläimellisenä tai jumalallisena. Olikohan se täällä missä joku kyseli neuvoja kun oli ollut vauvansa kanssa omalla äidillään ja oli lähtenyt käymään kävelyllä ja palatessaan sai äitinsä rysän päältä kiinni kun tämä "imetti" vauvaa! Hyi ei varmasti pääse se naisparka siitä näystä ikinä yli.

Niin ja tässäkin moni oli sitä mieltä että voooi kuinka herttaista kun äiti halusi hoivata ja ikävöi omaa vauva aikaa. Ei ole herttaista yhtään vaan sairasta.

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

Saa antaa mutta kuoleman jälkeen tasataan. Voitte vaatia auton.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

Lopeta jo trolli. Olet varmaan itse etäällä pidetty anoppi ja yrität tänne keksiä tarinaa muka miniänä. Fantasiassasi ehkä miniäsi ajattelee noin, mutta todellisessa elämässä rahojasi ja lahjojasi ei kaivata.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

Tämä kirjoittaja on mun anoppi varmaan :D Anoppini kertoo välillä päästä keksittyjä "opettavaisia" tarinoita, joilla on tarkoitus saada minut toimimaan miten haluaa. Nämä tarinathan siis aina sisältää mummon ja lapsenlapsen, ja korostavat kuinka tämä suhde on lähes elintärkeä lapsenlapselle.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

Haha, totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.

Meillä mummo tarjoaa rahaa, ehkä tarkoituksena saada kerrytettyä jotain kiitollisuudenvelkaa ja tietty saada sananvaltaa meidän perheessä.

Olisin tienannut jo pitkälti yli tonnin puhtaana käteen jos olisin ottanut tarjotut rahat vastaan. Mies ottaakin joskus rahoja vastaan kun tietää mummon maksavan kaikille lapsilleen.

On tarjoutunut maksamaan lasten harrastuksiakin (edellytyksenä tietty, että mummo saa päättää harrastuksen ja harrastuspaikan). Minulle henkilökohtaisesti tarjottuun rahaankin on aina kuulunut joitain ehtoja, helppoja pieniä ehtoja jotka olisi helppo toteuttaa, koska muutenkin toimin niin. Ehkä mummo saisi siitä jonkun vallan tunteen kun voisi kuvitella, että hän on ostanut käytökseni.

Mummo on ollut aika ihmeissään, etten ole ilosta kirkuen tarttunut rahoihin, hänkun olettaa, että olen poikansa kanssa vain rahasta.

Kaikille lapsille tulee antaa sama rahamäärä riippumatta riidoista. Perimme anopin kuten muut mieheni sisarukset. Ota juristi.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

-5/5

***

Joku kuvasi ketjun arkkityyppistä mummoa klonkuksi. Naurahdin sille, mutta se on todella osuva luonnehdinta. Kävelet vauva sylissä, juttelet ihmisille mukavia, tunnelma on rento ja linnut laulaa. Ja sitten huomaat, että perässäsi hiippailee klonkku. Mihin ikinä menetkään, se luikkii perässä ja tavoittelee vauvaa. Sinusta se ei ole kiinnostunut kuin välineenä saada vauva.

Edes vessakäynnin ajaksi et voi jättää lastasi, klonkku hiippailee pälyillen ja kyyryssä samantien paikalle ja nappaa vauvan. Joudut maanittelemaan, lupailemaan, pyytelemään anteeksi ja käyttämään kaiken psykologisen taitosi, jotta saat neuvoteltua oman lapsesi takaisin tuolta oudosti ilmeilevältä, ylireagoivalta, uikuttavalta oliolta, joka pyrkii karkuun vielä seinänkin läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

Haha, totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää.

Meillä mummo tarjoaa rahaa, ehkä tarkoituksena saada kerrytettyä jotain kiitollisuudenvelkaa ja tietty saada sananvaltaa meidän perheessä.

Olisin tienannut jo pitkälti yli tonnin puhtaana käteen jos olisin ottanut tarjotut rahat vastaan. Mies ottaakin joskus rahoja vastaan kun tietää mummon maksavan kaikille lapsilleen.

On tarjoutunut maksamaan lasten harrastuksiakin (edellytyksenä tietty, että mummo saa päättää harrastuksen ja harrastuspaikan). Minulle henkilökohtaisesti tarjottuun rahaankin on aina kuulunut joitain ehtoja, helppoja pieniä ehtoja jotka olisi helppo toteuttaa, koska muutenkin toimin niin. Ehkä mummo saisi siitä jonkun vallan tunteen kun voisi kuvitella, että hän on ostanut käytökseni.

Mummo on ollut aika ihmeissään, etten ole ilosta kirkuen tarttunut rahoihin, hänkun olettaa, että olen poikansa kanssa vain rahasta.

Meillä kanssa oletus, että pojassaan ei ole parisuhteeseen muuta annettavaa kuin lompakko.

Ja samaa kiristystä on, HÄN haluaa ostaa lapsille vaatteet, mutta HÄN päättää värin ja mallin. Anopille ei ole merkitystä esim sillä, että lapsi haluaa ryhmä hau tai pokemon -paidan, kun se ruskea kurkkusalaattikuosi tai jussipaita parempi. Koon kysyminen on myös ylivoimaista, ja anopin aiemmin tuomalla vaatemäärällä olisi vaatettanut tuplamäärän lapsia. Eli nurkat täynnä rumia väärän kokoisia vaatteita. Laatukin on anopille tuntematon käsite.

Kielletty sittemmin tuomasta mitään, ja saadaan hyvin vaatetettua lapset. Mies ei halunnut ensin nähdä ongelmaa, mutta silmät avautuivat kun käskin hänen pukea lapselle vastenmielisen paidan muutenkin hankalana aamuna päälle ennen päiväkotia. Kyllä sillä 3-vuotiaalla on jo oma tahto vaatteiden suhteen, toki pitää vielä katsoa perään, että tulee puhtaat ja sään mukaiset vaatteet päälle. Ja ne loputtomat vaateröykkiöt tympäsivät miestä vielä enemmän kuin mua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi on ollut ihan mahdoton e kä voi sietää. Olen kieltänyt yhteydenpidon ja kaikki näkemisen. Ensin anoppi yritti pitää yhteyksiä mutta lopetti kun uhkasin poliisillaja haisttatin

Mutta.Nyt olen kuullut anopin antaneen kaikenlaista tuttärelleen ja tämän perheelle. Auttoi asunnossa autossa ja lomamatkan rahoituksessa. Ja ostaa lasten vaatteet ja harrastukset.

Mieheni sanoi äiti sä puolesta että eläessään saa antaa kelle haluaa. Miten tä ä voi ollanäin.

Alanko.iemistellä A oppia vai mitä teen. Haluaisin rahat mutten akkaa

-5/5

***

Joku kuvasi ketjun arkkityyppistä mummoa klonkuksi. Naurahdin sille, mutta se on todella osuva luonnehdinta. Kävelet vauva sylissä, juttelet ihmisille mukavia, tunnelma on rento ja linnut laulaa. Ja sitten huomaat, että perässäsi hiippailee klonkku. Mihin ikinä menetkään, se luikkii perässä ja tavoittelee vauvaa. Sinusta se ei ole kiinnostunut kuin välineenä saada vauva.

Edes vessakäynnin ajaksi et voi jättää lastasi, klonkku hiippailee pälyillen ja kyyryssä samantien paikalle ja nappaa vauvan. Joudut maanittelemaan, lupailemaan, pyytelemään anteeksi ja käyttämään kaiken psykologisen taitosi, jotta saat neuvoteltua oman lapsesi takaisin tuolta oudosti ilmeilevältä, ylireagoivalta, uikuttavalta oliolta, joka pyrkii karkuun vielä seinänkin läpi.

Nauroin tälle ääneen. Todella osuva kuvaus!