Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Tätä ketjua lukiessa pitää monessa välissä nipistellä naamaansa ja muistuttaa itselleen, että joukossamme ilmeisesti on kuin onkin muutama äiti, jotka joko ovat hirveän traumatisoituneita tai joilla äitiyshormonit ovat pysyvästi hirttäneet kiinni, tai ehkä molempia. Heidän suhtautumisensa toisiin ihmisiin ja erityisesti miehensä äitiin on... ei sitä voi edes sanoin kuvata. Mulla on itsellä tyttäriä, heillä puolisot ja yksi tyttärentytär, ja he kaikki ovat ihania ja rakkaita. Jos jotain kautta saisin kuulla vävyjen todellisen mielipiteen olevankin, että olen mummoklonkku, menisin kiskoille makaamaan ja odottamaan junaa.
Nykyliitot tuleekin tehdä avioehdolla koska erotaan niin paljon ja testamentit niin ettei lapsen puoliso peri mitään. Pidetään raha suvussa eikä ulkosukulaiset hyödy.
Kotiäideille tämä on kova paikka. Kannattaa miettiä jääkö ELÄTIKSI vai hankkiiko omat tulot.
Elätti äitinä voi olla muutaman vuoden mutta sitten töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Pitäisikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Tätä ketjua lukiessa pitää monessa välissä nipistellä naamaansa ja muistuttaa itselleen, että joukossamme ilmeisesti on kuin onkin muutama äiti, jotka joko ovat hirveän traumatisoituneita tai joilla äitiyshormonit ovat pysyvästi hirttäneet kiinni, tai ehkä molempia. Heidän suhtautumisensa toisiin ihmisiin ja erityisesti miehensä äitiin on... ei sitä voi edes sanoin kuvata. Mulla on itsellä tyttäriä, heillä puolisot ja yksi tyttärentytär, ja he kaikki ovat ihania ja rakkaita. Jos jotain kautta saisin kuulla vävyjen todellisen mielipiteen olevankin, että olen mummoklonkku, menisin kiskoille makaamaan ja odottamaan junaa.
Pienestäpä se sun henkes on kiinni 😮
Taidat olla todella hyvä ja ihana ihminen, jos kukaan ei oo koskaan sanonut susta pahaa sanaa. Muista kuitenkin, että kaikki ei ole niin ihania.
Ps. Äläkä herrantähden anna muiden mielipiteille noin paljon painoarvoa. Katkaise mielummin välit kuin kaulasi jos joku ilkeilee. Hyvää kevättä 💐
Miksi pitää aina laittaa välit poikki? Mun äiti on mummo mun siskoni lapsille. On sanonut napakan mielipiteen, että pieniä ei pidä vielä päiväkotiin laittaa. Sisko aikoo laittaa. Mummon sanat toisesta korvasta ulos, mutta antaa tavata lapsia, on hyvät välit.
Ei toisten voimakkaidenkaan mielipiteiden takia aina tarvitse hylätä ihmistä. Kunhan ei joka tapaamisella asiaansa jankuta. Kuten älykkäät ihmiset ei tee.
Tuntuu, että nykyään jokaisesta erimielisyydestä laitetaan ennemmin välit poikki, kuin että yritettäis luovia.
Jos on kyse vauvan omimisesta, eikä hienovaraiset vihjeet auta, sitten pitää puhua. Olette tärkeät isovanhempina, mutta vauvan tarpeet on nyt x ja niiden puitteissa mennään. Saat tavata pientä, jos kunnioittavat näitä sääntöjä.
Ymmärrän toisaalta, että joku on niin pahvi ettei kunnioita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää aina laittaa välit poikki? Mun äiti on mummo mun siskoni lapsille. On sanonut napakan mielipiteen, että pieniä ei pidä vielä päiväkotiin laittaa. Sisko aikoo laittaa. Mummon sanat toisesta korvasta ulos, mutta antaa tavata lapsia, on hyvät välit.
Ei toisten voimakkaidenkaan mielipiteiden takia aina tarvitse hylätä ihmistä. Kunhan ei joka tapaamisella asiaansa jankuta. Kuten älykkäät ihmiset ei tee.Tuntuu, että nykyään jokaisesta erimielisyydestä laitetaan ennemmin välit poikki, kuin että yritettäis luovia.
Jos on kyse vauvan omimisesta, eikä hienovaraiset vihjeet auta, sitten pitää puhua. Olette tärkeät isovanhempina, mutta vauvan tarpeet on nyt x ja niiden puitteissa mennään. Saat tavata pientä, jos kunnioittavat näitä sääntöjä.
Ymmärrän toisaalta, että joku on niin pahvi ettei kunnioita.
Ei aina pidäkkään laittaa. Mutta niinkuin tässä ketjussa useimmissa tapauksissa se puhuminen tai rajaaminen ei ole auttanut, silloin on perheelle parasta, että ne pahaa mieltä, stressiä ja ahdistusta aiheuttavat ihmiset rajataan kokonaan pois perheen elämästä.
Kukaan ei varmaankaan mielipiteiden takia ole välejä katkomassa, etenkin jos sanomisen jälkeen ne pitää vain itsellään. Taustalla on usein monien asioiden muodostama vyyhti jota on jo useamman kerran yritetty selvittää tuloksetta.
Nauroin kippurassa kaikille miniöille täällä. Miten voi olla niin epäonnistuneita luusereita.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää aina laittaa välit poikki? Mun äiti on mummo mun siskoni lapsille. On sanonut napakan mielipiteen, että pieniä ei pidä vielä päiväkotiin laittaa. Sisko aikoo laittaa. Mummon sanat toisesta korvasta ulos, mutta antaa tavata lapsia, on hyvät välit.
Ei toisten voimakkaidenkaan mielipiteiden takia aina tarvitse hylätä ihmistä. Kunhan ei joka tapaamisella asiaansa jankuta. Kuten älykkäät ihmiset ei tee.Tuntuu, että nykyään jokaisesta erimielisyydestä laitetaan ennemmin välit poikki, kuin että yritettäis luovia.
Jos on kyse vauvan omimisesta, eikä hienovaraiset vihjeet auta, sitten pitää puhua. Olette tärkeät isovanhempina, mutta vauvan tarpeet on nyt x ja niiden puitteissa mennään. Saat tavata pientä, jos kunnioittavat näitä sääntöjä.
Ymmärrän toisaalta, että joku on niin pahvi ettei kunnioita.
Sinulta puuttuu sisälukutaito täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Pitäisikö?
Typerään kysymykseen typerä vastaus. Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (miniälle) tultiin hymyillen ilmoittamaan, että on tehty semmoiset paperit, että sinä et meidän rahoista saa senttiäkään. Hymy hyytyi kun totesin, että hyvä juttu, meille tulee muutenkin avioehto.
Se on jännä juttu miten jotkut automaattisesti olettavat, että naiset on vain lompakon perässä ja dettä naisella ei voi olla omaa varallisuutta.
Onkohan nämä rahastus-teoreetikot aikoinaan itse liidelleet avioon dollarin kuvat silmissä (appiukolla oli paljon perintömetsää ennen kuin ryyppäsi ne), vai näkevätkin poikansa niin ankeana tyyppinä, ettei yksikään nainen voi kiinnostua hänestä muuten kuin elättäjänä? Mun mies ei edes ole erityisen varakas, ja perinnöksi tulossa homeinen mökki ja 1970-luvulla remontoitu rintamamiestalo muuttotappiokunnassa, ja nämäkin jaetaan kolmen lapsen kesken.
Nii no, ensimmäisissä sukujuhlissa jossa olin mieheni seurustelukumppaninsa eräs rouva tuli vielä myöhemmin varmistamaan :"oletko sinä oikeasti x kanssa?" Hitto kun en tajunnut vastata, että tietystikään, kuokin täällä muuten vain / olen maksettu seuralainen.
Noille pitäisi varmaan vastata, että joo, onhan tuo Petri vähän nolo näin ihmisten ilmoilla, mutta (ottaa unelmoiva, silmät puoliksi kiinni oleva ilme) sillä on ISO ja on muutenkin aikamoinen peto sängyssä, ja vähän muuallakin *kiihkeä huokaus*
Tätä ketjua lukiessa pitää monessa välissä nipistellä naamaansa ja muistuttaa itselleen, että joukossamme ilmeisesti on kuin onkin muutama äiti, jotka joko ovat hirveän traumatisoituneita tai joilla äitiyshormonit ovat pysyvästi hirttäneet kiinni, tai ehkä molempia. Heidän suhtautumisensa toisiin ihmisiin ja erityisesti miehensä äitiin on... ei sitä voi edes sanoin kuvata. Mulla on itsellä tyttäriä, heillä puolisot ja yksi tyttärentytär, ja he kaikki ovat ihania ja rakkaita. Jos jotain kautta saisin kuulla vävyjen todellisen mielipiteen olevankin, että olen mummoklonkku, menisin kiskoille makaamaan ja odottamaan junaa.
Jos sinulla on asialliset välit lapsiisi ja heidän puolisoihinsa, niin tuskin olet klonkku. Eli et käy ihan hyvää hyvyyttäsi kalustamassa ilman lupaa toisen kotia, et kaappaa lapsenlastasi toiseen huoneeseen piiloon vanhemmiltaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Nauroin kippurassa kaikille miniöille täällä. Miten voi olla niin epäonnistuneita luusereita.
Vielä enempi luuseri olet sinä, joka käyt nauramassa toisten elämän kipeille asioille.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää aina laittaa välit poikki? Mun äiti on mummo mun siskoni lapsille. On sanonut napakan mielipiteen, että pieniä ei pidä vielä päiväkotiin laittaa. Sisko aikoo laittaa. Mummon sanat toisesta korvasta ulos, mutta antaa tavata lapsia, on hyvät välit.
Ei toisten voimakkaidenkaan mielipiteiden takia aina tarvitse hylätä ihmistä. Kunhan ei joka tapaamisella asiaansa jankuta. Kuten älykkäät ihmiset ei tee.Tuntuu, että nykyään jokaisesta erimielisyydestä laitetaan ennemmin välit poikki, kuin että yritettäis luovia.
Jos on kyse vauvan omimisesta, eikä hienovaraiset vihjeet auta, sitten pitää puhua. Olette tärkeät isovanhempina, mutta vauvan tarpeet on nyt x ja niiden puitteissa mennään. Saat tavata pientä, jos kunnioittavat näitä sääntöjä.
Ymmärrän toisaalta, että joku on niin pahvi ettei kunnioita.
Mulle se välien katkaisu oli välttämätöntä, kun muuten olisin menettänyt loputkin mielenterveydestäni.
Voihan sitä mummolla olla mielipide päiväkodista, mutta hänen on hyväksyttävä se, että hänen mielipiteellään ei ole väliä, vaan päätöksen tekevät lapsen vanhemmat. Jos kovin napakasti ja toistuvasti mielipiteensä kokee välttämättömäksi tuoda ilmi, niin kyllä siinä kärsivälliselläkin pikkulapsen vanhemmalla alkaa mennä hermot.
Meillä jankutettiin päiväkotiasiasta, kun anoppi sai kuulla, että olen hoitovapaan jälkeen saanut töitä. Kun kyllähän hän olisi voinut hoitaa. Ja kun tämä vaihtoehto ei itkusta ja kiristyksestä huolimatta mennyt läpi, niin sitten olisi pitänyt vaihtaa toiseen päiväkotiin (lapset siis olivat jo päiväkodissa, kun anoppi sai tietää) jossa anopin juoruileva ystävätär on töissä. Valittu pk oli työmatkan varrella, anopin suosikki 10 km väärään suuntaan. Useammat itkupotkuraivarit nähty asiasta. Ja tämäkin on vain jäävuoren huippu asioista, joista on pitänyt vääntää. Ei tuollaista jaksa kukaan, oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Nykyliitot tuleekin tehdä avioehdolla koska erotaan niin paljon ja testamentit niin ettei lapsen puoliso peri mitään. Pidetään raha suvussa eikä ulkosukulaiset hyödy.
Kotiäideille tämä on kova paikka. Kannattaa miettiä jääkö ELÄTIKSI vai hankkiiko omat tulot.
Elätti äitinä voi olla muutaman vuoden mutta sitten töihin.
Mutta kun tää elättinä olo on niin helppo :) Ai niin, mähän saankin (ansiosidonnaista) vanhempain päivärahaa enemmän kuin mies palkkaa ja maksan ruoat ja lainat näin elättinäkin ollessakin.
Mun anoppini oli juurikin tuollainen Klonkku vauva-aikoina. Seurasi vauvaa kuin hai laivaa ja esimerkiksi vauvan nukkuminen oli aivan mahdotonta kun anoppi oli kylässä.
Nyt leikki-ikäisten lasten kanssa (3 ja 5) on erilainen Klonkku kausi meneillään. Jos minä olen lasten kanssa samassa huoneessa, niin anoppi menee eri huoneeseen eikä ota pahemmin kontaktia lapsiin. Sitten jos menen esimerkiksi vessaan tai lapset eri huoneeseen kuin minä, niin anoppi ihan oikeasti jättää vaikka ruuan liedelle ja juoksee sinne selvästikin sen tosiasian innoittamana, että saisi viettää lasten kanssa aikaa ilman minua. Kerran poltti pahasti ruuankin pohjaan tällaisen impulssin seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyliitot tuleekin tehdä avioehdolla koska erotaan niin paljon ja testamentit niin ettei lapsen puoliso peri mitään. Pidetään raha suvussa eikä ulkosukulaiset hyödy.
Kotiäideille tämä on kova paikka. Kannattaa miettiä jääkö ELÄTIKSI vai hankkiiko omat tulot.
Elätti äitinä voi olla muutaman vuoden mutta sitten töihin.
Mutta kun tää elättinä olo on niin helppo :) Ai niin, mähän saankin (ansiosidonnaista) vanhempain päivärahaa enemmän kuin mies palkkaa ja maksan ruoat ja lainat näin elättinäkin ollessakin.
Ja mitä sitten, vaikka toinen maksaisi kaiken, jos näin on sovittu? Asia ei kuulu yhdellekään muulle ulkopuoliselle ihmiselle. Edes anopille.
Meilläkin anoppi on antanut eri tavoin rahaa. Mieheni veli saa lapsilleen kaiken mahdollisen ja omia lapsiamme kiusaa miksi mummi maksaa serkkujen harrastukset ja matkat ja ajokortit. Anoppi ei ole ollut meidän kanssa tekemisissä. Päätös oli hänen kun meille tuli riitaa. Anoppi on ylpeä ja kopea. Olisin pitänyt yhteyttä mutta tässä tapauksessa anoppi teki eron.Anoppi on itse juristi ja tietää miten rahoillaan tekee.