Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?

Vierailija kirjoitti:

Tämä korona-aika kyllä paljastaa helposti narsistisen isovanhemman. Narsistihan kuvittelee olevansa tällaisen taudin yläpuolella, ja kuvittelee ikään kuin maagisesti, että juuri hän ja juuri hänen lapsenlapsi ei sairastu. Joku muu voisi tietysti sen lapsenlapsen sairastuttaa, mutta ei missään nimessä hän, koska ei hänelle sellaista tapahdu. Sitä tapahtuu vain muille. Narsistinen ihminen saattaa keksiä aivan päättömiä huolenaiheita ja uhkakuvia ja niiden varjolla kontrolloida muita, mutta oikeita uhkakuvia hän ei ota todesta eikä osaa arvioida vaaratilanteita oikein. Kaikkea hänen arviointia värittää maaginen ajattelu itsestä ja omista voimista. Narsisti saattaa kirkua vieressä kun 5-vuotias kävelee portaita että älä putoa, mutta jättää 1-vuotiaan saataville veitsen, koska eihän lapselle voi hänen toiminnan seurauksena mitään sattua!

Kyllä nyt monilla rajattomilla isovanhemmilla on vaikeaa sietää ja hyväksyä, että sosiaalisia kontakteja minimoidaan eikä varmasti lapsenlapsia koko kesänä nähdä - tuskin koko loppuvuonna.

Hyvinkin voi olla sellainenkin tilanne tulossa syksyllä ja jopa koko vuodeksi 2021, että koulut ja päiväkodit ovat käytössä, mutta muut kontaktit pitää minimoida lapsilta, eli lapset tapaavat siellä päiväkodissa ja koulussa kavereita, mutta vapaa-ajan ihmisten määrä on sitten todella rajattu. Epäilen että aika moni tämänkin ketjun mummo pimahtaa viimeistään syksyllä ja alkaa puhumaan niistä isovanhemman oikeuksistaan, jos koronaeristyksen jatkuvat jonkin asteisina.

Meidän perhe ainakin on rajannut ja rajaa sosiaaliset kontaktit muutamiin voimaa antaviin ihmisiin, joiden kanssa sitten ulkoillaan yhdessä. Anoppi ei näihin tule kuulumaan. Onneksi siis tästäkin ajasta löytyy hyviä puolia. Minua ei edes hävetä, että riemuitsen ettei lapsia omiva, juoruileva, itsensä äidiksi tittelöinyt ja juonitteleva anoppini kuulu elämäämme lainkaan juuri nyt.

Meillä oli lapsen synttärit, juhlista oli ajoissa ilmoitettu kaikille, kun osa vieraista tulee kaukaa. Tietysti peruttiin koronan takia juhlallisuudet ja ilmoitettiin, että juhlimme koronan kaikottua, nyt juhlistamme vain oman perheen kesken. Anoppi  oletti, että hänelle on kutsu vielä voimassa. On yli 70, parikin kroonista sairautta jotka jo yksistään pistävät riskiryhmään. Tuolla suhailee milloin mihinkin, kun eihän mitkään karanteenit häntä koske. Hän ei usko että täällä (asutaan maalla) mitään tuollaista on. Luulisi että jotain tietämystä löytyisi tautien leviämisestä, kun kuitenkin itsensä sairaanhoitajana elättänyt.

Mutta juurikin tuota samaa meillä oli, rappuset oli lapselle kauhea paikka, mutta posliiniesineet ihan hyviä leluja 1-vuotiaalle. Eikä haittaa vaikka menee rikki, kun meillä ei tuollaisten perään itketä! Sepäs reilua, mua huolestutti ne sirpaleet ja miten kivoja vammoja se lapsi niistä voi saada.

Yleisesti ottaen meillä on anopin kanssa hyvin viileät välit, ja hän on tervetullut meille vain kutsuttaessa. Tämä siis menneisyyden hankaluuksien vuoksi. He

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Mitä? Mitä huttua tämä nyt on? Kamalaa tekstiä.

Mustasukkaisuudesta ei ole tosiaankaan kysymys, suojeluvaistosta pikemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Mitä? Mitä huttua tämä nyt on? Kamalaa tekstiä.

Mustasukkaisuudesta ei ole tosiaankaan kysymys, suojeluvaistosta pikemminkin.

Minustakin ihan älytön kommentti. Huvittaa muutenkin kun jotkut mummot hokevat jollekin 2kk vauvalle että "voi kun mummin pienellä kultamussukalla oli NIIN ikävä mummoa! Mussukka niin rakastaa mummoa ja haluaa tulla mummon luokse yökylään". Ei 2kk kykene tuollaisiin tunteisiin! Ei se edes tiedä kuka se höpöttävä mummo on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

Mä oon nähnyt tän ketjun otsikon vuosia, ja luulin että tää on vitsikeskustelu ja otsikko väännetty "isoäidin tehtävä hoitaa vauvaa?" keskustelusta.

Nyt vihdoin avasin keskustelun ja yllätyin paljon :D

Vierailija kirjoitti:

Mä oon nähnyt tän ketjun otsikon vuosia, ja luulin että tää on vitsikeskustelu ja otsikko väännetty "isoäidin tehtävä hoitaa vauvaa?" keskustelusta.

Nyt vihdoin avasin keskustelun ja yllätyin paljon :D

Kunpa hoitaisikin niin, että voisi luottaa sen pienokaisen mummolle. Mutta ei, totuus on karumpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

Jep. Meillä myös sisusteltiin. Jopa huonekalut vaihtoi paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

Varmasti ihan hyvää hyvyyttään vaan yrittää auttaa 😏😝

Meidän mummo teki sellasia kodintekstiilejä lastenhuoneeseen jotka sopi sinne täydellisesti, siis oltiin ostettu sattumalta just sävyihin sopivat verhotkin, aivan täydellistä 👍

Kiiteltiin tietenkin ja kehuttiin kun on niin hienoja.

Jonkin ajan kuluttua mummo ilmoitti tekevänsä uudet kun hän ei niistä vanhoista tykkää ollenkaan ja ovat niin rumat nuo vanhat.

Lähetti kuvan vielä kankaasta jota ajatteli uusiin käyttää, siinä värit oli täysin yhteensopimattomat muuhun sisustukseen ja täysin eri tyyliä 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

🤮 Ruskea on kyllä inhokkivärini, en ikinä suostuisi tollaseen!

Meille tuotiin myös vain ja aina pelkkää ruskeaa. Sanoin kymmeniä kertoja että inhoan sisustuksessa beigeä ja ruskeaa ja sitten se vain yltyi.

Kihlalahjaksi saatiin jäätävän ruma lasimöykky, jossa kultaukset.

Myös kullasta olen sanonut etten tykkää siitä, vaan hopeasta.

Meillä ei ole verhoja (vanha talo, kauniit ikkunapenkit ja erkkerit) joten eikö anoppi kaiva ullakoltaan jotain riepuja ja ala omin nokkineen sovitella niitä ikkunaan jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

🤮 Ruskea on kyllä inhokkivärini, en ikinä suostuisi tollaseen!

En minäkään (kirjoitin siis tuon edellisen). Tämä anoppi on myös kovaan ääneen selittänyt, että ei hän ikinä puutu meidän asioihin. Minulla ja anopilla saattaa olla hieman eri käsitys tästä asiasta. Mun mielestä toisen kodin sisustaminen ilman lupaa on asioihin puuttumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Meillä mummu ostaa aina mahdollisimman ison ja mieluusti äänekkään lelun. Sillä ei ole väliä, vaikka menisi vartin leikkimisen jälkeen rikki. Kunhan on ISO! Mummu on myös äärimmäisen innostunut maalaisuudesta, ja usein ostaa jotain maajussi-aiheista tavaraa. Lapset itse kyllä tykkäävät kaikenlaisista koneista, mutta kyllä heitä kiinnostaa enemmän moottoripyörät ja formulat kuin ne iänikuiset traktorit, joita meille on nyt monta vuotta raahattu. mies on yrittänyt vihjata, että jos vaikka ei enää ostaisi traktoreita, kun "niitä on jo riittävästi", mutta ei... Anoppi haluaa ostaa traktorin, joten sillä ei ole mitään väliä, mitä se lahjan saaja haluaa.

Kyllä. Isot (me on saatu mm pallomeri), äänekkäät (pom pom -huiskat joita ei saa pois päältä ja jotka värähtää möyhkäämään pienimmästäkin värinästä ja jotka lopulta soi roska-astiassa viikon ja nyt varmaankin Ämmässuolla) ja rumat lelut on meilläkin suosioss.a

Tulee ihan tunne että mun kotiani tahallaan halutaan sabotoida KUN LAPSEN PITÄÄ NÄKYÄ KODISSAAN ja tulee jotain salaista sairasta tyydytystä esim siitä jatkuvasta metelistä.

Meillä sen mummonkin pitäisi näkyä täällä. Joo, tajuan. Mies ehti tässä talossa asua pitkään ennen kuin mä tulin mukaan kuvioihin, ja äitinsä touhukkaana sisustanut täällä. Mies on vaan vastannut joojoo kun äitinsä on täällä halunnut sisustaa, kun on kokenut pääsevänsä vähemmällä. Anoppi on vetänyt ihan hirveitä kilareita, kun hänen löytöjään on raivattu toimestani, ja tuotu sen tummanruskean tilalle vähän vaaleampaa värimaailmaa. Ja ylipäätään niitä värejä. olen kyllä palauttanut niitä verhoja, mattoja ja ties mitä seinävaatteita, joita tuskin on löytynyt kenenkään muun alle 85-vuotiaan luota. edelleen yrittää välillä tuoda "ihanuuksia", kun ihan itse on kutonut meille maton tuohon käytävään, tommonen kivan ruskea. Ai ei kelpaa, yhyy yhyy, ihan hyvää hyvyyttä minä, kun ootte tuollaisen väärän värisen tuohon hankkineet, yhyy.

Anoppi hankki ihan järkyttävän muovihärpäkkeen lapsen leluille meidän olohuoneeseen. Oli kyllä mulla varmasti näkemisen näköinen ilme, kun mummeli sitä muovilaatikostoa sovitteli telkkaritason viereen, ja totesi tyytyväisenä, että siinähän sille on just sopiva paikka. Katosi kyllä vielä saman päivän aikana olohuoneesta.

Varmasti ihan hyvää hyvyyttään vaan yrittää auttaa 😏😝

Meidän mummo teki sellasia kodintekstiilejä lastenhuoneeseen jotka sopi sinne täydellisesti, siis oltiin ostettu sattumalta just sävyihin sopivat verhotkin, aivan täydellistä 👍

Kiiteltiin tietenkin ja kehuttiin kun on niin hienoja.

Jonkin ajan kuluttua mummo ilmoitti tekevänsä uudet kun hän ei niistä vanhoista tykkää ollenkaan ja ovat niin rumat nuo vanhat.

Lähetti kuvan vielä kankaasta jota ajatteli uusiin käyttää, siinä värit oli täysin yhteensopimattomat muuhun sisustukseen ja täysin eri tyyliä 😂

Verhoista tuli mieleen. Anopillani on pakkomielle siihen, että kaiken pitäisi olla itse tehtyä tai ainakin jonkun tutun väkertämä tekele. Tuli sitten aika laittaa lapset omaan huoneeseen. Jostain syystä anoppi oli paikalla kun asiasta juteltiin. Hän siinä kovaan ääneen selitti, kuinka hänen tuttunsa kutoo mahtavia muumiverhoja, ja oli jo tempomassa puhelintaan laukusta, että soittaakin Riitalle nyt heti ja tilaa verhot. Mä siihen hyvin kylmästi että muumiverhot on jo hankittuna, maksoi kirpparilla 3 €, ja ihan Finlaysonin verhot on ja muutenkin kuin uudet, toisia ei tarvita. Siinä taas meinasi oven karmit lähteä mukaan, kun anopilla tuli kiire kotiin, kun en mankumisen jälkeenkään suostunut tekemään verhotilausta Riitalta.

Vierailija kirjoitti:

Meille tuotiin myös vain ja aina pelkkää ruskeaa. Sanoin kymmeniä kertoja että inhoan sisustuksessa beigeä ja ruskeaa ja sitten se vain yltyi.

Kihlalahjaksi saatiin jäätävän ruma lasimöykky, jossa kultaukset.

Myös kullasta olen sanonut etten tykkää siitä, vaan hopeasta.

Meillä ei ole verhoja (vanha talo, kauniit ikkunapenkit ja erkkerit) joten eikö anoppi kaiva ullakoltaan jotain riepuja ja ala omin nokkineen sovitella niitä ikkunaan jne.

Mä kanssa olen anopille kertonut, että beige ja ruskea ovat kaikessa mun inhokit, ja etten osta kotiini muuta ruskeaa kuin suklaata. Tästä puhuttu useampaan kertaan. No, aikaa eteenpäin, ja mä aloin odottaa esikoista. Käsityöintoinen mummeli sitten äkkiä lankakaupoille, ja teki sitten vauvalle kasan vaatteita... Mallit olivat varmaan samasta lehdestä millä on itse esikoiselleen tehnyt vaatteita vuonna 1973, ja värit sopivasti beige, tummempi beige sekä ruskea. Katsos, että sopii sitten, tuli sitten tyttö tai poika. Yksi villahaalari tuli käyttöön, muut ovat kyllä jääneet kaapin perälle rumuuden sekä myös epäkäytännöllisyyden vuoksi. Mitä tekee 1 kk ikäinen villatakilla, jossa ei ole nappeja?

Meille kannettiin kirpparilta hirveä kasa halpoja, vaihtelevan kuntoisia ja aivan liian isoja vaatteita, paras oli muistaakseni koon 130 toppaliivi lapselle, joka ei ollut vielä edes syntynyt. Asuttiin tuolloin pienessä kerrostaloasunnossa.

Ruskea 😂 Ai että, mä kanssa hyvää hyvyyttäni kerran annoin mummolle melkein vapaat kädet. Totesin vain, että ihan sama kunhan EI ole ruskea. Noo... Kyllä tuli "tää on tämmöinen tosi hieno ruskea..." Joo, kaikilla on tiedossa että keltainen ja ruskea on ne värit mitä inhoan.

Vierailija kirjoitti:

Meille kannettiin kirpparilta hirveä kasa halpoja, vaihtelevan kuntoisia ja aivan liian isoja vaatteita, paras oli muistaakseni koon 130 toppaliivi lapselle, joka ei ollut vielä edes syntynyt. Asuttiin tuolloin pienessä kerrostaloasunnossa.

No nyt nauroin kyllä ääneen, ei helvetti :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille kannettiin kirpparilta hirveä kasa halpoja, vaihtelevan kuntoisia ja aivan liian isoja vaatteita, paras oli muistaakseni koon 130 toppaliivi lapselle, joka ei ollut vielä edes syntynyt. Asuttiin tuolloin pienessä kerrostaloasunnossa.

No nyt nauroin kyllä ääneen, ei helvetti :D 

Meillä kanssa oli vaikeuksia kysyä kokoa etukäteen. joko oli jo ihan liian pieni (no kun tuo pienempi oli niin söpö) tai sitten muutama vuosi kasvuvaraa. Kun sanoin, että 68-kokoiselle ei ehkä kannata tuoda kokoa 104, niin sain siihen ivallisesti vastaukseksi "No kääri vähän hihoja ja lahkeita, ihan hyvä se sitten on". En käärinyt hihoja, ja taisi suurin osa jäädä käyttämättä muutenkin. Mä vaan en voi sietää mitään pikku isäntä tai mummun kulta -tekstillä varustettuja paitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttuja tunteita nuo menneisyydestä. Anna mummin hoitaa vauvaa, terve omistushalu ja mustasukkaisuus kuuluu tuossa vaiheessa asiaan. Aikanaan kun mummit ja papat ovat jo edesmenneet, ja lapsi kasvanut aikuiseksi, osaa nähdä ne omat tunteet paremmin.

Tänä korona-aikana anna ottaa yökylään lapsi hoivattaksi, ja rentoudu Huomioi puoliasi sillä välin. Lapsi on miehen ja naisen rakkauden tulos. Lapsen paras on heidän vanhempiensa paras. Sinua ei olisi ilman äitiäsi ja isääsi, ja lapsesi todellakin tarvitsee mummin ja papan.

Hemmetin hyvä neuvo. Anna itsellesi ja miehellesi tärkein asia lainaan ihmiselle johon et luota. Tee se vaikka vaistosi ja luonnolliset hormonisi yrittävät varoittaa tekemästä sitä. Tee vastoin tahtoasi niin, vaikka sinulla, miehelläsi tai lapsellasi ei ole mitään tarvetta toimia vaistojasi ja järkeäsi vastaan. 🙄

Mutta se mummun oikeus! Ja ajattele kuinka se muutaman kuukauden ikäinen nauttii, kun saa uusia kokemuksia! Mummu antaa jätksiä ja keksiä, ja käydään ostamassa joku kiva barbi tytölle, miten niin se muka on isompien lasten lelu?

Jep. Tai sitten ei ruokikaan ollenkaan vaan raahaa ilmoittamatta väsyneen ja nälkäisen kolmevuotiaan kauppakeskukseen ostamaan lelua, koska mummolla "on oikeus nauttia lapsen riemusta".

Ja ostaa sitten legopaketin jonka ikäraja on tuplasti lapsen ikä ja joka on täynnä pikkiriikkisiä palasia, joista puolet häviää jo pakettia avatessa ja loput löytyy jalan alta lattioilta ja matoista monta kuukautta sen jälkeen kun "lapsi on riemastunut".

Siis onko jollekin tapahtunut näin vai onko tämä kuvitteellinen tarina?