Voisitko ottaa miehen kellä on lapsia kahden eri naisen kanssa?
Toisen kanssa yksi lapsi ja toisen kanssa kaksi. Kaksi lapsista alle kouluikäisiä, yksi lapsista 8-vuotias. Mies kolmekymppinen. Uskollinen ja tunnollinen mies. Itselläni ei ole lapsia mutta joskus haluaisin (olen 29-vuotias). Mietityttää vain kaikki ne miehen säädöt exiensä kanssa (toinen ainakin aika hankalan oloinen) ja raha-asiat (elareihin menee miehen jo valmiiksi aika pienestä palkasta rahaa), enkä muutenkaan tiedä jaksanko aina silloin tällöin mitään äitipuolen roolia. :/ Pitäisiköhän vaan jatkaa ilman tätä miestä ja toivoa jos vielä löytyisi mies kenen kanssa elämä olisi "helpompaa"...
Kommentit (89)
En voisi, en pidemmin jaksa edes perustella. Kertoo jo todella paljon miehen kyvyttämyydestä valita oikea nainen, sitoutua, kantaa vastuuta ja/tai suunnitella elämäänsä. Noita taas itse arvostan miehestä. Ehkä voisin tehdä poikkeusen jos mies on jäänyt kahdesti leskeksi tai miehen lapset olisivat jo 60+ vuotiaita, siinä ajassa ihminen ehkä olisi kasvanut.
Voin muuten kertoaerään malliesimerkin kuinka tuossa pahimmillaan käy. Eräällä sukulaismiehelläni on lapsia neljän eri naisen kanssa, olisi viidenkin jos ensimmäinen vaimo ei olisi tehnyt aborttia. Neljäs ja viides vaimo (kolmas ja neljäs äiti) piti hakea jo ulkomailta kun ihan ymmärrettävästi ei enää täällä kelvannut naisille.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen seurustellut ja nyt naimisissa miehen kanssa joka oli yhden lapsen yh-isä kun tavattiin. Minä puolestani yhden yh-äiti. Poikiemme ikäero 3 vuotta, hänellä vanhempi.
Lapsen äiti ei ollut halunnut lasta erossa ottaa, joten jäi isälle, ja hyvä isä on ollutkin. Poika oli 7-vuotias kun tavattiin, omani 4. Ihmeen hyvin saatiin sovittauduttua yhteen, ei isompia ongelmia. Kumpikaan ei tuntenut minkäänlaista vastenmielisyyttä toisen lasta kohtaan, ja eksät oli ja on poissa kuvioista kokonaan molemmilla. Oman poikani isä nähnyt lapsensa viimeksi 2-vuotiaana, ei kiinnosta.
Olemme nyt naimisissa ja ostaneet talon. Eletään ihan normaalia perhe-elämää.
Mutta kyllä varmasti melkoisen skeptinen olisin jos miehellä useampia lapsia useampien naisten kanssa! Varsinkin jos lyhyemmällä ajanjaksolla.
Teidän tilanteenne on loistava. Ei ole exiä säätämässä hoitovuorojensa kanssa.
Olin tuossa tilanteessa.
HArrastettiin seksiä, mutta sanon, että ÄLÄ rakastu. Mies rupesi jo maalaamaan tulevaisuutta.
Todellisuudessa hän haki äitipuolta lapsilleen, sillä kolmen vilkkaan poikalapsen (osalla adhd, kuten isälläkin) isukkina on varmasti raskasta.
Kellot soivat päässäni ja ne olivat varoitus- eivät hääkellot!
Ottaisin vain miehen, jolla lapsia yhden naisen kanssa.
Itse myös eronnut ja lapset yhdelle isälle, enkä todellakaan tekisi enää yhtäkään kenellekään toiselle.
Yhtäkkiä ajatellen: en.
Asia ei kuitenkaan ole ihan yksioikoinen. Miestä ei voi leimata tarkastelematta syitä syvemmin. Voihan olla, ettei mies ole edes halunnut lasta, mutta on sattunut "vahinko". Eikä mies voi sillekään mitään, kun vaimo huomaa, ettei perhe-elämä sovikaan hänelle, vaan hän haluaa vapautta elää omien halujensa mukaan. Tällöin mies jätetään ja lapsetkin vuoroviikoiksi miehen huollettaviksi.
Eli miehessä sinänsä ei tarvitse olla mitään vikaa, on vaan sattunut tekemään huonoja valintoja naisten suhteen.
Kannattaa tietysti miettiä omaa kypsyyttään ja lastenhoitokykyään, ennen suhteeseen lähtemistään.
Ei kai se sen kummempaa ole kuin naisillakaan. Minäkin tiedän yhden naisen, kolmenkympin puolessa välissä. Pari lasta tehtynä eri äijille. päälle parikymppisenä. Äijät jotain mielenterveyspotilaita. Asuu siskonsa kanssa samassa rivarinpätkässä. Siskolla myös liuta lapsia eri äijille. Työt ei oikein maistu. Siinäpä oikein unelmasisaret seuraaville ukoille.
Mulla on sellainen mies. Mies on niin ihana, että sen takia kestän, vaikka en pidäkään hänen lapsistaan. Mutta joo, elarit useasta lapsesta ja erot omaisuudenjakoineen köyhdyttävät kenet tahansa, joten pitää olla hyvä oma taloudellinen tilanne naisella sellaisen kanssa.
En.
En missään tapauksessa, vaikka olisi kuinka kultainen.
Exät ja lapset samassa suhteessa kanssamme on asia, joka minua ei kiinnosta lainkaan.
Riippuu tilanteesta. Siis että joskus oikeasti voi olla että ollut hyvä suhde ja mies halunnut jatkaa suhdetta mutta nainen lähtenyt. Myös tietysti vahinkoja käy ja nainen haluaa pitää lapsen vaikka mies ei. Eli siis jos syyt olisivat ns hyvät miten näin on päässyt käymään , niim voisin ehkä ottaakin. Pidän lapsista vaikka itselläni ei vielä ole. Mutta jos mies vain tehnyt lapsia ja tyyliin samantien lähtenyt suhteesta eikä esim maksa elareita tai nää lapsiaan niim sitten en tod ottaisi. Kertoisi sydämettömyydestä
No, jos lapset olisivat aikuisia ja eläisivät omaa elämäänsä, voisin. Tai jos olis pienempi lapsi, mutta mies yksinhuoltaja/toimivassa yhteishuollossa sopis, kunhan ei tarttisi äitipuoleksi ruveta. Se ei haittaisi että miehen aika menis pääosin lapsen kans. Omia lapsia en ole ikinä halunnut.
Ap kuulostaa sikäli vähän riskiltä miehen kannalta kun niin kova tarve saada oma lapsi, että saattais painostaa miestä laiminlyömään aiempia lapsia uuden takia. Kuten yksi kauhea henkilö meidän suvussa....
Todellakin voisin. Itse asiassa mietin että onkohan tää mun ihastus 😅
Mut kuka menee rahan takia suhteeseen? Mitä sitten vaikka elareihin menee rahaa? Kyllä nykyään naisen voi olettaa itsensä elättävän. Aika julmaa muutenkin hylätä ihminen noin pinnallisten syiden takia.
Epäilyttäisi kovasti. Voi olla tunneihminen, mikä on tietysti hyvä asia, mutta kun se arjen pyöritys on kuitenkin vastuulla, niin en tiedä luottaisinko tuuliviiriin niin paljon. No minulla on hyvä ammati ja tulot, joten jos olisin aivan lääpälläni, voisin ottaakin.
Jos asia ois toisinpäin ja mies sanoisi ettei ottas, niin roviolla ois samantien.
Palstalaisilla normaalia parin-kolmen miehen muksuja yms .
Miten voi olla "uskollinen ja tunnollinen" samalla kun kylvää siementä pitkin kaupunkia miten sattuu. Ei tuo kummoista sitoutumista perheeseen ja lapsiin minusta tunnu olevan. Toki voi olla hyvä isä vaikka eroaisi lasten äidistä. Aika rämisevät hälytyskellot kuitenkin soi tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla "uskollinen ja tunnollinen" samalla kun kylvää siementä pitkin kaupunkia miten sattuu. Ei tuo kummoista sitoutumista perheeseen ja lapsiin minusta tunnu olevan. Toki voi olla hyvä isä vaikka eroaisi lasten äidistä. Aika rämisevät hälytyskellot kuitenkin soi tässä vaiheessa.
Olisi pitänyt aloitukseen selittää vielä tarkemmin. Suhde mistä kaksi lasta oli vakaalla pohjalla, mutta sitten lapsien äidin kanssa vain rakkaus alkoi kuolemaan ja eropäätös oli yhteinen. Nainen kenen kanssa yksi lapsi, ei tämä mies olisi lasta edes halunnut (suhde oli alusta asti hankala kun nainen oli exässään vielä niin kiinni) ja suhde oli lyhyt, mutta lapsi oli vahinko mitä mies ei olisi edes halunnut pitää, mutta nainen piti kuitenkin.
Ap
En enää eikä onneksi tarvitsekaan.
Kerran yritin, eikä se toiminut, mutta syy ei missään tapauksessa ollut lapset tai siihen liittyvä säätö vaan mies itse. Parin vuoden jälkeen kävi hyvin selväksi miksi hänellä jo kaksi perhettä hajonnut.
Ehkä tässä ei vielä vuosien mittaisesta suhteesta ole kyse, vaan tutustumisesta.