Lue keskustelun säännöt.
Yle: "Suomalaiset siirtäisivät kellot mieluiten talviaikaan", mikä tätä masokistista kansaa vaivaa?
17.10.2018 |
Miksi suomalaiset valitsivat pimeyden ja masennuksen? Mummot taas olleet äänestämässä tunnepohjalta "no kun sen nimikin on normaaliaika ja se on aina ollut"
Kommentit (382)
Jos kesäaika muka helpottaa liikuntaa, miksi ennen kesäaikaa kansa liikkui paljon enemmän? Nykyään yli puolet suomalaisista on ylipainoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä nuo perustelut, että lapsi tarvitsee valoa. Kesäaikaa nykypituudessaan edes ollut meillä kasarilapsilla, mutta siltikään ei tunnu siltä, että koskaan olisi jäänyt ulkoilut ulkoilematta koska pimeys. Syksyllä vaan oltiin innoissamme kun päästiin heilumaan yöhön taskulamppujen kanssa.
+ kotihoidossaolevat lapset voivat ulkoilla päivällä, päivähoidossa olevat ulkoilevat päivällä ja useimmissa kouluissakin pitää välitunneilla mennä ulos ja on vielä isot ikkunat tavallisissa luokkahuoneissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pimeäkausi kestää muutaman kuukauden, eikä kesäaika tuo lisää valoa, halusimme sitä tai emme.
Jos tarkastellaan kokonaisuutta, Suomessa ei edes ole pulaa luonnonvalosta, kun suurin osaa vuotta on valoisaa ja kesällä pitkät valoisat yöt.
En ymmärrä, miten kesäaika antaisi lisää valoa vapaa-aikaan, vaikka työaika olisi 8-16 , tosin suurimmalla osalla työssäkäyvistä on jokin muu työaika.
Kerro ap. miten kesäaika lisäisi valon määrää kalenterivuoden aikana?
Se lisää illan ja siten ulkoiluun käytetyn ajan valoisuutta, esim. nyt kun on kesäaika pimeää tulee etelässä n. 18.30, talviaika jos olisi, pimeää olisi jo 17.30. Nykyihmsen elämän on painottunut kohti iltaa. Harva ulkoilee tai muuten oleilee ulkona aamuisin.
En ymmärrä tätä illan valoisuusasiaa ulkoilun kannalta ollenkaan. Kyseessähän on vain parin kuukauden vaikutus. Keväisin ja kesäisin valoa riittää vaikka muille jakaa. Syksyisin on muutenkin surkeat kelit harrastaa mitään järkevää ulkona ja joka tapauksessa tulee aikasin pimeä. Siihen ei pysyvä kesäaika tuo mitään etua kun hämärän ja pimeän välinen muutos on nopea. Syksyisin pilvisyys hämärtää jo vaikkapa päivällä.
Voi v.Näitä hel.in naukujia kun 1 tunti tekee pimeyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulukuussa Helsingiasä aurinko laskee keskimäärin klo 15.00 . Siinä molemmin puolin. Se nousee sentään klo 9 aikoihin. Eli jos olisi ylimääräinen valoisa tunti, se kannattaisi laittaa aamuun. Silloin se palvelisi tlihinme ijöitä paremmin. Iltapäivään saisi laittaa aika monta tuntia, että ehtisi siitä nauttimaan.
Se että joulukuussa lumettomilla paikkakunnilla on pimeää ei ole uutinen eikä minusta keskustelun aihe. Siihen ei kelloa siirtämällä voi vaikuttaa.
Mutta esim. tänään Helsingissä aurinko on "ylhäällä" 08.03 - 18.06. Kukaan ei ole onnistunut perustelemaan millä tavoin 7.03 - 17.06 olisi parempi juuri tänään. Kyllä, on vedottu työhön ja kouluun menijöihin, mutta ei ole perusteltu selkeästi mitä tuo tunti aamulla antaisi. Sen sijaan on perusteltu esim. pihan haravoinnin onnistuvan myös arkisin ettei kaikki jää viikonlopulle ja esitetty lasten voivan touhuta ulkona koulun ja läksyjen jälkeekin.
No miten heräsit tänä aamuna? Heräsitkö pirteänä? Oliko herääminen ja liikkeellelähtö helppoa?
Jos ylösnousu oli tahmeaa ja vaikeaa (kuten se isolle osalle on), niin olisit erittäin todennäköisesti saanut itsesi kammettua helpommin ylös vuoteesta, jos auringon nousuaika olisi ollut 7.03.
Herääminen oli aivan samanlaista kuten jokaisella liian lyhyen yön jälkeen, kun en mennyt juuri eilen ajoissa nukkumaan. Kph:sta tultuani söin aamupalaa uutisia silmäillen, pesin hampaat ja lähdin.
Yleisesti ottaen ikkunasta kajastavan valon määrällä ei ole mitään vaikutusta heräämiseen niille jotka sattuvat omistamaan pimennysverhot. Onko sellaisia joilla niitä ei ole?
Meillä ei ole, koska aamun valoisuus helpottaa heräämistä niin paljon. Mitä pimeämpi aamu, sitä vaikeampi herätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tuohan oli vain yhden äänestyksen tulos, johon kaiken lisäksi osallistui vain murto-osa koko Suomen väestöstä ja äänistä oli kaiken lisäksi ainakin kolmasosa robottiääniä.
Poliitikot ovat tunnetusti aina tehneet erilaisia päätöksiä, kuin mitä enemmistö on halunnut, joten ehkäpä sillä perusteella saamme kesäajan Suomen pysyväksi ajaksi. :)
Vierailija kirjoitti:
Miten niin suomalaiset valitsi pimeyden ja masennuksen? Ei sitä pimeyttä valita tarvi, se tulee kyllä ilman mitään valintaakin. Ja ei se pimeä mitenkään lisäänny tuon valinnan myötä, ihan samana sen määrä pysyy.
Jotkut ei vaan kato ymmärrä. He ovat vajaamielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ööh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pimeäkausi kestää muutaman kuukauden, eikä kesäaika tuo lisää valoa, halusimme sitä tai emme.
Jos tarkastellaan kokonaisuutta, Suomessa ei edes ole pulaa luonnonvalosta, kun suurin osaa vuotta on valoisaa ja kesällä pitkät valoisat yöt.
En ymmärrä, miten kesäaika antaisi lisää valoa vapaa-aikaan, vaikka työaika olisi 8-16 , tosin suurimmalla osalla työssäkäyvistä on jokin muu työaika.
Kerro ap. miten kesäaika lisäisi valon määrää kalenterivuoden aikana?
Se lisää illan ja siten ulkoiluun käytetyn ajan valoisuutta, esim. nyt kun on kesäaika pimeää tulee etelässä n. 18.30, talviaika jos olisi, pimeää olisi jo 17.30. Nykyihmsen elämän on painottunut kohti iltaa. Harva ulkoilee tai muuten oleilee ulkona aamuisin.
En ymmärrä tätä illan valoisuusasiaa ulkoilun kannalta ollenkaan. Kyseessähän on vain parin kuukauden vaikutus. Keväisin ja kesäisin valoa riittää vaikka muille jakaa. Syksyisin on muutenkin surkeat kelit harrastaa mitään järkevää ulkona ja joka tapauksessa tulee aikasin pimeä. Siihen ei pysyvä kesäaika tuo mitään etua kun hämärän ja pimeän välinen muutos on nopea. Syksyisin pilvisyys hämärtää jo vaikkapa päivällä.
Kyllä tänä syksynä on ollut paljon aurinkoisiakin päiviä ja sitä valoa on silloin riittänyt aina sinne auringonlaskuun asti ja vielä hetken sen jälkeenkin. Kyllä vielä nytkin valoa riittää aurinkoisina päivinä klo 18 asti, ehkä vielä hetken sen jälkeenkin. Eikä pilvisyys hämärrä kunnolla päivää, ellei pilvisyys ole todella paksua ja yleensä vielä sumun ja tihkusateen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole, koska aamun valoisuus helpottaa heräämistä niin paljon. Mitä pimeämpi aamu, sitä vaikeampi herätä.
Olette varmaan tyytyväisiä nykyiseen kaksiaikajärjestelmään että saatte nukuttua hieman paremmin kesällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellisiä nuo perustelut, että lapsi tarvitsee valoa. Kesäaikaa nykypituudessaan edes ollut meillä kasarilapsilla, mutta siltikään ei tunnu siltä, että koskaan olisi jäänyt ulkoilut ulkoilematta koska pimeys. Syksyllä vaan oltiin innoissamme kun päästiin heilumaan yöhön taskulamppujen kanssa.
+ kotihoidossaolevat lapset voivat ulkoilla päivällä, päivähoidossa olevat ulkoilevat päivällä ja useimmissa kouluissakin pitää välitunneilla mennä ulos ja on vielä isot ikkunat tavallisissa luokkahuoneissa.
Ja näin sen pitääkin olla. Normaaliajassa valo sijoittuu paremmin alakoululaisten päivään.
Hienoa että tulee yksi aika ja talviaika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu on oikea. Kaikka maapallon eliöt omaavat samanlaiset solukellot kuin ihminen ja ne ovat synkronoituneet auringon valon mukaisesti. Tällöin se aika, jolloin aurinko on etelässä klo 12 on ainoa oikea aika. Tämä on ns. normaaliaika, eli talviaika.
Tuo olisi normaaliaika jos se olisi hereilläolon keskikohta. Moniko oikeasti herää esim. klo 4 ja menee nukkumaan klo 20?
Toisekseen tämä leveyspiiri ei todellakaan ole ihmisen luontaista elinaluetta, valoisan ajan suuri vaihtelu estää joka tapauksessa normaalin fysiologisen "kellon" toimimisen.
Minä herään kello 3 kun menen 6 töihin. Nukkumassa olen viimeistään kello 19.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulukuussa Helsingiasä aurinko laskee keskimäärin klo 15.00 . Siinä molemmin puolin. Se nousee sentään klo 9 aikoihin. Eli jos olisi ylimääräinen valoisa tunti, se kannattaisi laittaa aamuun. Silloin se palvelisi tlihinme ijöitä paremmin. Iltapäivään saisi laittaa aika monta tuntia, että ehtisi siitä nauttimaan.
Se että joulukuussa lumettomilla paikkakunnilla on pimeää ei ole uutinen eikä minusta keskustelun aihe. Siihen ei kelloa siirtämällä voi vaikuttaa.
Mutta esim. tänään Helsingissä aurinko on "ylhäällä" 08.03 - 18.06. Kukaan ei ole onnistunut perustelemaan millä tavoin 7.03 - 17.06 olisi parempi juuri tänään. Kyllä, on vedottu työhön ja kouluun menijöihin, mutta ei ole perusteltu selkeästi mitä tuo tunti aamulla antaisi. Sen sijaan on perusteltu esim. pihan haravoinnin onnistuvan myös arkisin ettei kaikki jää viikonlopulle ja esitetty lasten voivan touhuta ulkona koulun ja läksyjen jälkeekin.
Pihaa voi haravoida otsalampun valossakin. Nykyaikana keinot on monet.
Jälleen tyhjä kuitti ilman perusteluja. Samalla tavoin voi perustella että töihin ja kouluun näkee mennä auton, bussin, junan, polkupyörän tai otsalampun valossa. Metroa käyttävät eivät maan alla tiedä muutenkaan valoisuudesta mitään.
Edelleen olisi hyvä kuulla perusteluja sille mitä yhden valoisan tunnin siirto aamuun antaa? Ok, joku sanoo heräävänsä helpommin. Kenties, mutta aika moni nukkuu verhot/kaihtimet kiinni eikä koe tarvetta avata niitä esitelläkseen aamuaskareitaan naapureille. Mutta mitä muuta?
Jos vedetään pidemmälle niin voisin heittää että itseasiassa hämärät aamut olisivat uskoakseni yli puolelle julkista liikennettä käyttävistä parempia koska voisivat torkkua helpommin :D
Ei se ollut tyhjä kuitti. Keinovalo on halvempaa ja helpompaa ja enemmän saatavilla kuin vaikka liki 40 vuotta sitten kun kesäaikaa puuhattiin. Kukaan edes osannut uneksia led-valojen vallankumouksesta silloin. Ironista sinällään, että miten paljon enemmän keinovalo onkaan nyt vapauttanut ihmisen puuhastelemaan kellonajoista välittämättä, niin sitä enemmän täällä itketään iltapäivän valoisten tuntien perään. Tavallaan sitä siis tunnustetaan luonnonvalon merkitys omalle hyvinvoinnille, mutta kiistetään silti, että sillä luonnonvalolla on merkitystä sille hyvinvoinnille etenkin aamuisin.
Itse suorastaan odotan siihen talviaikaan siirtymistä ensi viikolla, kun nämä pimeät aamut jurppivat. Juu näkeehän sitä valoilla ajaa pimeässä, mutta se tunne kun heräät kuudelta, avaat verhon ja on... pimeää. Ei sillä ole suoraan heräämisen kanssa merkitystä jos ajattelet vaan heräämistä sängyssä ja makkarissa, mutta kyllä itse tunnen miten keho herää aamuisin aivan eri tavalla, jos siinä on valoa koko aamupuuhien taustalla ja työmatkallakin. Työmatka pimeydessä tuntuu aina vaan siltä, että pitäisi olla kotona nukkumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole, koska aamun valoisuus helpottaa heräämistä niin paljon. Mitä pimeämpi aamu, sitä vaikeampi herätä.
Olette varmaan tyytyväisiä nykyiseen kaksiaikajärjestelmään että saatte nukuttua hieman paremmin kesällä?
Ei, koska keväällä kellon siirto on raskas ja sopeutuminen vie aikaa. Talviaika ympäri vuoden olisi meille paras.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt, että oikeasti näin monella valon määrä vaikuttaa nukkumiseen! :O Miten saatte nukuttua jos puoliso haluaa vaikka lukea sängyssä kirjaa myöhempään? Tai jos puoliso herää aiemmin ja laittaa valot päälle? Saatteko nukuttua lentokoneessa/autossa/junassa? Ihan uteliaisuuttani kyselen.
Minä menen nukkumaan viimeisenä ja herään ensimmäisenä, aina. Mies nukkuu 8 tuntia, minä 5 tai 6. Olen iltavirkku, mutta töihin pitää herätä klo 5, huono yhdistelmä muutenkin, saati yhdistettynä kesäaikaan. En matkusta lentäen. Autossa on parempi pysyä hereillä kun ajaa. Junalla matkustan päivällä. Ehdottomasti kannatan normaalia, eli talviaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä samaa. Tavallinen 8-16 työssäkäyvä saa hyvästellä 200 valoisaa vapaa-ajalle osuvaa tuntia.
Ja 365 pimeämpää ja 2-10 astetta kylmempää aamua, joista 60 helevetin kylmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulukuussa Helsingiasä aurinko laskee keskimäärin klo 15.00 . Siinä molemmin puolin. Se nousee sentään klo 9 aikoihin. Eli jos olisi ylimääräinen valoisa tunti, se kannattaisi laittaa aamuun. Silloin se palvelisi tlihinme ijöitä paremmin. Iltapäivään saisi laittaa aika monta tuntia, että ehtisi siitä nauttimaan.
Se että joulukuussa lumettomilla paikkakunnilla on pimeää ei ole uutinen eikä minusta keskustelun aihe. Siihen ei kelloa siirtämällä voi vaikuttaa.
Mutta esim. tänään Helsingissä aurinko on "ylhäällä" 08.03 - 18.06. Kukaan ei ole onnistunut perustelemaan millä tavoin 7.03 - 17.06 olisi parempi juuri tänään. Kyllä, on vedottu työhön ja kouluun menijöihin, mutta ei ole perusteltu selkeästi mitä tuo tunti aamulla antaisi. Sen sijaan on perusteltu esim. pihan haravoinnin onnistuvan myös arkisin ettei kaikki jää viikonlopulle ja esitetty lasten voivan touhuta ulkona koulun ja läksyjen jälkeekin.
Pihaa voi haravoida otsalampun valossakin. Nykyaikana keinot on monet.
Jälleen tyhjä kuitti ilman perusteluja. Samalla tavoin voi perustella että töihin ja kouluun näkee mennä auton, bussin, junan, polkupyörän tai otsalampun valossa. Metroa käyttävät eivät maan alla tiedä muutenkaan valoisuudesta mitään.
Edelleen olisi hyvä kuulla perusteluja sille mitä yhden valoisan tunnin siirto aamuun antaa? Ok, joku sanoo heräävänsä helpommin. Kenties, mutta aika moni nukkuu verhot/kaihtimet kiinni eikä koe tarvetta avata niitä esitelläkseen aamuaskareitaan naapureille. Mutta mitä muuta?
Jos vedetään pidemmälle niin voisin heittää että itseasiassa hämärät aamut olisivat uskoakseni yli puolelle julkista liikennettä käyttävistä parempia koska voisivat torkkua helpommin :D
Ei se ollut tyhjä kuitti. Keinovalo on halvempaa ja helpompaa ja enemmän saatavilla kuin vaikka liki 40 vuotta sitten kun kesäaikaa puuhattiin. Kukaan edes osannut uneksia led-valojen vallankumouksesta silloin. Ironista sinällään, että miten paljon enemmän keinovalo onkaan nyt vapauttanut ihmisen puuhastelemaan kellonajoista välittämättä, niin sitä enemmän täällä itketään iltapäivän valoisten tuntien perään. Tavallaan sitä siis tunnustetaan luonnonvalon merkitys omalle hyvinvoinnille, mutta kiistetään silti, että sillä luonnonvalolla on merkitystä sille hyvinvoinnille etenkin aamuisin.
Itse suorastaan odotan siihen talviaikaan siirtymistä ensi viikolla, kun nämä pimeät aamut jurppivat. Juu näkeehän sitä valoilla ajaa pimeässä, mutta se tunne kun heräät kuudelta, avaat verhon ja on... pimeää. Ei sillä ole suoraan heräämisen kanssa merkitystä jos ajattelet vaan heräämistä sängyssä ja makkarissa, mutta kyllä itse tunnen miten keho herää aamuisin aivan eri tavalla, jos siinä on valoa koko aamupuuhien taustalla ja työmatkallakin. Työmatka pimeydessä tuntuu aina vaan siltä, että pitäisi olla kotona nukkumassa.
Keinovaloa ja luonnonvaloa ei pitäisi vertailla toisiinsa, eikä keinovalo käy luonnonvalon korvikkeeksi, koska keinovalosta on valtavasti tutkittuja terveyshaittoja. Varmaan termi "valosaaste" on kuitenkin kaikille tuttu?
ttps://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/valosaaste-aiheuttaa-stressia-ja-l…
"Valosaaste aiheuttaa stressiä ja liikalihavuutta"
Suomalaisilla nuo lihavuuskäyrät huitelevat jo muutenkin sellaisissa lukemissa, ettei olisi enää yhtään varaa tällä kansalla lihoa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulukuussa Helsingiasä aurinko laskee keskimäärin klo 15.00 . Siinä molemmin puolin. Se nousee sentään klo 9 aikoihin. Eli jos olisi ylimääräinen valoisa tunti, se kannattaisi laittaa aamuun. Silloin se palvelisi tlihinme ijöitä paremmin. Iltapäivään saisi laittaa aika monta tuntia, että ehtisi siitä nauttimaan.
Se että joulukuussa lumettomilla paikkakunnilla on pimeää ei ole uutinen eikä minusta keskustelun aihe. Siihen ei kelloa siirtämällä voi vaikuttaa.
Mutta esim. tänään Helsingissä aurinko on "ylhäällä" 08.03 - 18.06. Kukaan ei ole onnistunut perustelemaan millä tavoin 7.03 - 17.06 olisi parempi juuri tänään. Kyllä, on vedottu työhön ja kouluun menijöihin, mutta ei ole perusteltu selkeästi mitä tuo tunti aamulla antaisi. Sen sijaan on perusteltu esim. pihan haravoinnin onnistuvan myös arkisin ettei kaikki jää viikonlopulle ja esitetty lasten voivan touhuta ulkona koulun ja läksyjen jälkeekin.
No miten heräsit tänä aamuna? Heräsitkö pirteänä? Oliko herääminen ja liikkeellelähtö helppoa?
Jos ylösnousu oli tahmeaa ja vaikeaa (kuten se isolle osalle on), niin olisit erittäin todennäköisesti saanut itsesi kammettua helpommin ylös vuoteesta, jos auringon nousuaika olisi ollut 7.03.
Herääminen oli aivan samanlaista kuten jokaisella liian lyhyen yön jälkeen, kun en mennyt juuri eilen ajoissa nukkumaan. Kph:sta tultuani söin aamupalaa uutisia silmäillen, pesin hampaat ja lähdin.
Yleisesti ottaen ikkunasta kajastavan valon määrällä ei ole mitään vaikutusta heräämiseen niille jotka sattuvat omistamaan pimennysverhot. Onko sellaisia joilla niitä ei ole?
Meillä ei ole, koska aamun valoisuus helpottaa heräämistä niin paljon. Mitä pimeämpi aamu, sitä vaikeampi herätä.
Yksi sana: kirkasvalolamppu.
Hyvä että siitä kellojen siirtelystä päästään eroon.
Keväällä kesäaikaan siirtyminen on yhtä tuskaa. Loppukesästä odotan aina innolla normaaliaikaan palaamista, sillä se lievittää univelkaa.
En vaan koskaan totu kesäajan aikaisempaan rytmiin. Se on kidutusta tämmöiselle iltaeläjälle, joka ei osaa illalla nukahtaa kovin aikaisin. Aamuherätykset kuitenkin ovat aina yhtä varhaisia.
En ymmärrä miten paremmat yöunet voisivat olla masokismia.
Herääminen oli aivan samanlaista kuten jokaisella liian lyhyen yön jälkeen, kun en mennyt juuri eilen ajoissa nukkumaan. Kph:sta tultuani söin aamupalaa uutisia silmäillen, pesin hampaat ja lähdin.
Yleisesti ottaen ikkunasta kajastavan valon määrällä ei ole mitään vaikutusta heräämiseen niille jotka sattuvat omistamaan pimennysverhot. Onko sellaisia joilla niitä ei ole?