Vaimon ainoastaan reaktiivinen halukkuus
Mitäs mielipiteitä tämä herättelee? Meillä siis n 10 vuoden suhde takana ja vaikka seksielämä on sinänsä kunnossa on itseä tämä alkanut mietityttämään....
Meillä minä (mies) teen noin 99% aloitteista. Tästä ollaan jonkunverran puhuttu ja vaimolle se ei vaan tule luonnostaan. Jos en ehdota vaikkapa kuukauteen, ei seksiäkään ole kuukauteen. Tässä selvästi vain erona se, että minua asia vaivaa, vaimoa ei.
Mielestäni tähän ja tuohon aloitteettomuuteen vaimon suunnalta on se, että hänen halu ja himo on täysin reaktiivista. Ei ”paneta” tms, mutta minun tehtyä aloitteen se halu kyllä herää - reaktiivisesti. Aloitteen onnistuminen päätetään jollain perusteella, jos minun vaan annetaan jatkaa mitälie touhua (hierontaa, suutelua, rintojen hyväilyä), niin se halu kyllä herää. Mutta toisinaan vaimo ei halua minulle sitä mahdollisuutta antaa....
Onko muilla vastaavaa, tai kokemuksia tilanteen tasapainottamisesta? Saman logiikan tiimoilta vaimon on todella vaikea sanoa mitä hän haluaa... (kun ei halua ennenkuin vasta sitten kun touhuun ryhdytään?). Konkreettinen esimerkki on peppuseksi: vaimo siitä jonkinverran ilmeisesti tykkää (orkun saa silloinkin), mutta ei koskaan sitä ehdota. Minä sensijaan toisinaan ehdotan, harvakseltaan halut kohtaa. Eikö tän voisi ratkaista vaikka kerran kuussa sanomalla, että tänään haluisin peppuun... muttakun ei proaktiivisesti halua, niin ei tietenkään voi?
Olipa vuodatus.... viimeisenä nyanssina pohdin toisinaan, että miten vaimo saa oman kivan aloitettua...? Sivuhistoria kertoo että kyllä novelleja luetaan ja orkkuja ominkäsin otetaan.... mutta tämä ei liene reaktiivista, vaan reagointia siihen että ”tekee mieli”...? Mutta tätä ei siis aviovuoteessa tapahdu, että vaimon ”tekis mieli” ja ottaisit aloitteen tehtäväkseen... hmph!
Kohtalotovereita, vinkkejä, onnistumisia?
Kommentit (110)
..miksi kysyt tai ehdotat, ota hänet. Niin meillä toimitaan ja Nainen tykkää ja syttyy kovin kun ei tarvi päätänsä vaivata moisella draamalla.
Vaimo ei ole alkuhuuman jälkeen juuri aloitteita tehnyt. Responsiivinen halu on ongelma. Jos puolisolla ei ole halua, hän järjestää itselleen ohjelmaa sen verran, ettei aloitteita pysty oikein tekemään. Muu menee vain prioriteettilistalla ohi.
Ymmärtääkseni taustalla oleva ongelma on se, että joka vastaa aloitteista suhteessa ei voi kokea suhdetta tasapuoliseksi eikä hän pääse tuntemaan olevansa kumppaninsa spintaanisti haluama. Asia avautunee ainakin kaikille niille joiden ei tarvitse saada valloittaa ja olla se aloitteellinen. Useimmat haluavat kokea edes joskus olevansa haluttuja ilman, että ovat itse ensin aloitteellisia ja osoita omaa haluaan.
Asiaa voinee verrata vaikka tilanteeseen jossa toinen ei koskaan kerro rakastavansa vaan vastaa "nii mäki sua" tai vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtääkseni taustalla oleva ongelma on se, että joka vastaa aloitteista suhteessa ei voi kokea suhdetta tasapuoliseksi eikä hän pääse tuntemaan olevansa kumppaninsa spintaanisti haluama. Asia avautunee ainakin kaikille niille joiden ei tarvitse saada valloittaa ja olla se aloitteellinen. Useimmat haluavat kokea edes joskus olevansa haluttuja ilman, että ovat itse ensin aloitteellisia ja osoita omaa haluaan.
Tämä! Ap mainitsikin pelkäävänsä itsetuntonsa vähenevän ja seksielämän kuihtumisen reaktiivisen kumppanin (ja kaavoihin kangistumisen?) vuoksi.
Mikäköhän tähän auttaisi? Kun ei ole oikeaa eikä väärää... miten muut ratkaisseet?
Terv reaktiivinen n35
Voi ap, ymmärrän erittäin hyvin! Liitossani en koskaan tuntenut olevani haluttu. Nykyään tunnen, ja se on valtavan tärkeää ja kiihottavaa. Eiköhän jokainen tarvitse juuri tuota tunnetta?
Vieläkin ihmettelen, eikö nainen voi, vaikka kuinka reaktiivinen on, joku päivä sanoa "Viettele minut. Vielä ei tee mieli, mutta saat minut varmasti kuumaksi, niinhän ennenkin on käynyt". Aikuinen ihminen kun ei tunteitaan voi määrätä, mutta tekojan voi. Tai vielä parempi: lukee niitä eroottisia novellejaan eikä otakaan omaa orkkuaan siinä vaan tulee sanomaan, että nyt tarvisi saada laueta, seksiä NYT! Kai normaali ihminen on kuitenkin itsestään havainnut, että
1) nyt ei tee mieli
2) mies koskettelee minua ihanasti
3) nyt tekeekin mieli
4) saan orkun, tämähän on ihanaa!
Tästä hän voisi päätellä, että sama tapahtumaketju tulee toistumaan. Hänhän voisi ruveta hyväilemään miestä ensin..kyllä, vaikkei hän olisi itse vielä kuumana. Hänhän tietää, että kuumenee kuitenkin.
Muutama ketjussa vastasi niin oudosti, niin kuin reaktiivinen halukkuus pakottaisi ihmisen käyttäytymään tietyllä tapaa joka kerta ja ikuisesti, vastoin omaa tahtoaan.
Mutta yhä suosittelen seksuaaliterapiaa. Sieltä takuulla saisi pussillisen (hih) uusia keinoja avioelämään. N50+
Vierailija kirjoitti:
Asiaa voinee verrata vaikka tilanteeseen jossa toinen ei koskaan kerro rakastavansa vaan vastaa "nii mäki sua" tai vastaavaa.
En näe tässäkään ongelmaa, en itse asiassa perusta lirkuttelusta lainkaan. Olen omalle (reaktiiviselle) miehelle sanonutkin heti niiden ekojen rakkaudenvannomisten jälkeen, että nyt kun ne on vaihdettu, aiheeseen voidaan palata seuraavan kerran vasta kun tilanne muuttuu.
Ihmiset on erilaisia. Parisuhteet on erilaisia. Seksiasetelmat on erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ap palaa asiaan :)
Juu, olen aika varma että vaimoni orgasmin saa, usein useamman. Tietyt supistelut, ihon voimakas punoitus jne. Feikkejä olen aiemmassa elämässä kyllä tavannut.
Ehkä tässä on kaksi asiaa jotka siis mietityttää:
1) vaikutus omaan itsetuntoon kun minua ei ”haluta”
2) seksielämän latistuminen ajan funktiona (aikalailla samalla rutiinilla mennään, minä kyllä ehdottelen ”vaihtelua”, mutta mistäpä sitä voisi tietää mitä näistä syytä toistaa, mitä ei)Kaikki jotka vaan minut ”teilasivat”, yksi kysymys: tuntuuko kivalta kun sinua aktiivisesti halutaan? Miltä luulet että tuntuu kun ei haluta, vaan vain ja ainoastaan ”ryhdytään toineen kun sinä alotit”?
Niin ja miten tämmönen epäsponttaniseksuaalinen ihminen (mies tai nainen) innostuu masturboimaan? Ehkä terapeutti voisi kertoa? :)
Kiitos ja anteeksi, paljon hyviä kommentteja!
Hitto mutta tää on ihan liian tuttua ja ei en ole keksinyt miten asian saisi kuntoon :( kerro jos keksit jonkinlaisen ratkaisun. Oikeasti tuollainen syö miestä ja varmasti myös naista jos tilanne on toisinpäin.
Minkä verran olet puhunut asiasta ihan suoraan?
Jos ilman syyttelyä pystyt nämä asiat naisellesi kertomaan, niin kyllä normaali ihminen herää ainakin miettimään asiaa. Siis jos kerrot, mitä tunteita jänen käytöksensä sinussa herättää: Sinusta tuntuu, ettei vaimosi halua sinua ollenkaan, tuntu ettei hän ehkä rakasta sinua, ja että haluaisit tuntea olevasi haluttu. Sitten voi kertoa, millaisia aloitteita toivoisit (ei ehkä niitä rajuimpia fantasioita just tähän kohtaan) ja vielä, miten hyvälle sinusta sellainen tuntuisi.
Kirjoitin tuonne aiemmin, että olen ollut ja olen edelleen vähän samanlainen kuin vaimosi. Ymmärsin kuitenkin miehen näkökulmaa, enkä kestä ajatusta että hän luulisi etten rakasta/halua häntä. Niinpä olen opetellut ja pikkuhiljaa alkaa sujumaan. Se halu on kyllä sisällä, ja useinkin tekee mieli mutta ne sanat vaan takertuu kurkkuun. En tiedä mistä moinen johtuu. Luotan mieheeni, ja kun pääsemme alkuun olen hyvin estoton. Mutta aloite on minulle vaikea.
Vierailija kirjoitti:
No onpa vaikeaa. Vaimosi on sanonut, että aloitteen tekeminen ei tule häneltä luonnostaan. Miksi teet asiasta noin suuren ongelman?
Ehkä mieskin haluaisi joskus kokea itsensä haluttavaksi? Ehkä siihen seksiin tulee sellainen suorittamisen sivumaku, jos kaikki on aina miehen vastuulla. Varsinkin kun sitten vielä tulee niitä pakkejakin.
Vähän samanlainen asia on se, että nainen valittaa kun mies ei tee oma-aloitteisesti kotitöitä. Miksi nainen kokee sen ongelmaksi? Eikö hän voi hyväksyä sitä, että miehelle se aloitteen teko siivoamiseen ei vain tule luonnostaan? Kyllä se mies sitten siivoa, jos nainen sen aloitteen tekee. Olettaen tietysti että aloite on oikeanlainen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitähän seksuaaliterapeutit painottavat, että reaktiivinen ja proaktiivinen tapa syttyä ovat molemmat normaaleja ja yhtä hyviä. Naiset ovat keskimäärin useammin reaktiivisia ja miehet proaktiivisia. Jos haluat proaktiivisen kumppanin, katsele toista miestä, sillä sellaisia naisia ei ole paljon.
Olen eri mieltä. Kyse ei ole sukupuolesta, vaan ylipäätään persoonallisuudesta ja aloitekyvystä, ja hyvästä itsetunnosta ja kyvystä kestää pakit. Olen nainen, ja se, joka tekee aloitteet. Sekä sängyssä että muutenkin. Sanoisin, että halaa, kosketa paljon, huomioi vaimoa muutenkin, kuin seksin takia.
Jep! Samanlainen nainen täällä! Ja itse asiassa olen sitä mieltä, että tässä asiassa vastakohdat täydentävät hyvin toisiaan, koska samanlaiset eivät joko välttämättä halua samaan aikaan (proaktiiviset) tai kumpikaan ei koskaan tee aloitetta (reaktiiviset).
Mulla on aloitteita tekemätön mies, joka kyllä syttyy heti, kun olen itse sillä päällä. Jos hänellä olisi aloitekyvytön nainen, heillä ei olisi koskaan seksiä. Mulla taas entisten kanssa oli aina pientä vääntöä tässä, jos ei just sattunut olemaan sopiva hetki molemmilla. Siitä seurasi sitten joko pientä loukkaantumista pakeista tai virittelyä vain toisen mieliksi, eikä kumpikaan ollut oikein tyytyväinen.
En näe aloittajan tapauksessa ongelmaa? Miksi sua haittaa? Kerta sitä seksiä sit kuitenkin on, kun sitä on.
Ei se, että on reaktiivinen tarkoita sitä että innostuu aina. Kyllä ne pakit voi silti tulla. Ja toisaalta on myös ihmisiä, joilla on molemmat puolet. He voivat olla proaktiivisia, mutta tarvitsevat välillä myös toisen aktiivisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen täysin proaktiivinen, haluan joka päivä, paljon. Avioliitossani ongelma oli juuri toisin päin: tein 100 % aloitteista ja mies oli haluton. Olin varovainen etten painosta, en vongannut edes joka viikko, yritin puolihuolimattomasti ehdottaa toista ahdistelematta jne. Huh. Lopulta kerroin, etten aio tehdä enää yhtäkään aloitetta, ja seksi loppui siihen. :(
Sinun tilanteesi on lohdullisempi, kun naisesi kuitenkin on seksuaalisesti aktiivinen ja esim. tyydyttää itseään.
Mitä voisi tehdä? Entä jos esität toiveen, että vaimo tekee aloitteen seuraavaksi? Ihan pyydät? Oli aloite sitten kuinka ei-luonnostaan-tuleva tai jopa tökerö tahansa, ei haittaa, et arvostele sitä.
Onko seksissä jotain, mistä vaimo ei tykkää? Ethän pakota mihinkään? Nauttiiko hän? Saako oikeasti orgasmeja? Oletko varma siitä, oletko kysynyt? Mietin, miksi hänen tekee mieli niin, että tyydyttää itseään, muttei tee mieli niin, että haluaisi seksiä kanssasi. Eihän tuo itsetyydytys reaktiivisesti ala....
Puhukaa joskus kun ette ole sängyssä. Pyydä häntä vaikka tekemään lista asioista, joita haluaisi kokeilla kanssasi. Tai 5 asiaa, joista nauttii eniten sängyssä (tai missä sitten harrastattekin). Tai 5 asiaa, jotka saavat hänet syttymään. voisit kysyä, mitkä ovat olleet parhaat rakastelut ikinä, mitä silloin tapahtui. Tai mitkä ovat olleet kovimmat laukeamiset olettaen, että hän tosiaan laukeaa seksissänne. (Monet naiset ikävä kyllä feikkaavat liitossakin: haluavat miellyttää, luulevat, että heillä menee liian kauan, ovat liian vaikeita ja vaativia yms jne.)
Käynti seksuaaliterapeutilla ei olisi hullumpi idea, kun toisianne ilmeisesti rakastatte ja haluatte yhdessä jatkaa. Siellä voisitte molemmat ruveta paremmin ymmärtämään toisianne ja esiin voi tulla joku juttu, joka on ongelmana. Outoa kyllä, vieraalle ihmiselle voi olla helpompi sanoa, mistä kiikastaa.
Onnea matkaan! n50+
Olisiko sinua lohduttanut vai ärsyttänyt lisää tieto siitä, että miehesi masturboi? Minä luulen että tuollaisesta aktiivisuudesta on vaikea iloita, jos kumppani ei koskaan kohdista sitä sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Novellien lukeminen synnyttää halun pään sisällä joka tyydytetään omin käsin. Miehen aloite hyväilemällä saa aikaan sitten fyysisemmän halun, jolloin nainen ”antaa” käyttäen mastuubatiossa miestä apuna. Aina ei tietenkään haluta ja silloin hyväilyihin ei reagoida aivan samalla tavalla kuin ei miehenkään aina tee mieli runkata.
Edellisestä voi ikävästi päätellä, ettei se nainen päänsä sisällä sinua halua, vaan se on ihan sama kuka hänet hoitaa kunhan sen tekee riittävän hyvin.
Edellinen on kärjistettyä, mutta sellaiselta se maistuu. Itselläni on aivan samankaltainen vaimo, paitsi että hän ei novelleja tai muuta vastaavaa hömppää ainakaan kovin usein lue. Enkä usko että kovin usein masturboikaan jos oikein koskaan.
Terv m45, luomu masturbointiväline ilman pattereita
Sitä minä en ymmärrä, että miten voi mennä ilman halua lukemaan novelleja? Tai jos on niin helposti syttyvä, että vaikka ei yhtään haluttais niin lukeminen sytyttää, niin miksi ei voi vain tehdä aloitetta toisen mieliksi? Siis tarjota toiselle vaikka hierontaa, jota pikkuhiljaa veisi seksuaaliseen suuntaan. Helposti syttyvä syttyvä varmaan innostuisi jo tuosta itsekin. Ja toisaalta eiköhän se toinen siitä aika nopeasti syttyisi ja vastaisi toiminnalla, jolla reaktiivinen viimeistään saataisiin heräämään.
Vierailija kirjoitti:
..miksi kysyt tai ehdotat, ota hänet. Niin meillä toimitaan ja Nainen tykkää ja syttyy kovin kun ei tarvi päätänsä vaivata moisella draamalla.
Miten tämä auttaa ap:n ongelmaan, jossa hän on kyllästynyt olemaan ainoa aloitteellinen osapuoli? Miten hän tuolla tavalla saisi edes joskus olla se, josta toinen ei pysty pitämään näppejä erossa?
Vierailija kirjoitti:
Minkä verran olet puhunut asiasta ihan suoraan?
Jos ilman syyttelyä pystyt nämä asiat naisellesi kertomaan, niin kyllä normaali ihminen herää ainakin miettimään asiaa. Siis jos kerrot, mitä tunteita jänen käytöksensä sinussa herättää: Sinusta tuntuu, ettei vaimosi halua sinua ollenkaan, tuntu ettei hän ehkä rakasta sinua, ja että haluaisit tuntea olevasi haluttu. Sitten voi kertoa, millaisia aloitteita toivoisit (ei ehkä niitä rajuimpia fantasioita just tähän kohtaan) ja vielä, miten hyvälle sinusta sellainen tuntuisi.Kirjoitin tuonne aiemmin, että olen ollut ja olen edelleen vähän samanlainen kuin vaimosi. Ymmärsin kuitenkin miehen näkökulmaa, enkä kestä ajatusta että hän luulisi etten rakasta/halua häntä. Niinpä olen opetellut ja pikkuhiljaa alkaa sujumaan. Se halu on kyllä sisällä, ja useinkin tekee mieli mutta ne sanat vaan takertuu kurkkuun. En tiedä mistä moinen johtuu. Luotan mieheeni, ja kun pääsemme alkuun olen hyvin estoton. Mutta aloite on minulle vaikea.
Se, että toinen miettii asiaa ei auta ollenkaan, jos se ei mitenkään johda tekoihin tai sanoihin kumppania kohtaan. Itseasiassa siitä saa vielä enemmän sen fiiliksen, että toinen ei rakasta/halua, kun ei pohdinnan jälkeenkään tee mitään.
Hienoa, että sinä olet uskaltanut kokeilla ja opetella. Se on varmasti ollut sinulle vaikeaa, mutta puolisosi varmasti arvostaa sitä. Itse olisin jo haljennut onnesta, jos vaimo olisi aikanaan edes tullut viereen ja vihjannut että voisi lämmetä helposti.
Vierailija kirjoitti:
No onpa vaikeaa. Vaimosi on sanonut, että aloitteen tekeminen ei tule häneltä luonnostaan. Miksi teet asiasta noin suuren ongelman?
Koska sen jälkeen kun viikosta toiseen käyt töissä ja kaupassa, tuot vaimolle kukkia ja suklaata, teet ruokaa, autat siivoamaan kodin, annat vaimolle läheisyyttä ja laatuaikaa, etkä koskaan saa seksiä jos et tee itse aloitetta, niin alkaahan se käymään luonteen päälle.
Olisi kiva välillä kokea itsensä halutuksi, että vaimoni himoaa minua MIEHENÄ, eikä vain kodinkoneena tai ystävänä.
En enää yhtään ihmettele miksi jotkut ihmiset pettävät. Jos joskus tulee vastaan nainen joka osoittaa olevansa kiinnostunut ja näyttää haluavansa seksiä juuri minun kanssani, niin en rehellisesti osaa sanoa miten reagoisin.
Hyväksytään että reaktiivinen ja proaktiivinen tapa ovat yhtä hyviä. Todetaan että reaktiivinen puoliso hallitsee proaktiivisen puolison seksuaalisuutta, koska on oikeutettu valitsemaan ja päättämään.
Jos on reaktiivinen ja hieman haluton, antaa usein tai lähes aina pakit. Onko edelleen tilanne ok?
Kuinka pitkään saa antaa pakkeja ennen kuin tarvitsee ottaa toisen puolison mielipide huomioon? Ihan vaikka silläkin uhalla että itsellä ei nyt tälläkään kertaa tekisi niin kovasti mieli?
Horoskooppimerkkien ja matkakohteiden sijaan seksuaalinen yhteensopivuus on oikeasti tärkeää. Ihastumisen jälkeen puolison jättäminen ilman seksuaalisia mahdollisuuksia on yksinkertaisesti itsekästä ja väärin.
Pettämisissä on luultavasti isossa osassa kyse tästä. Kumpi on pahempaa pettämistä, jättää puoliso vuosiksi ilman seksiä vai täyttää oikeus yksiavioisuuteen muun kuin puolison kanssa siksi, että puoliso ei suostu seksiin?
Yllättävän monet terapeutit antavat avioliittovinkin, että suostukaa seksiin mahdollisimman usein ilman paineita, vaikka ei tekisi mielikään. Tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Siis sieltä vatsanpeitteiden alta, lämpimästä onkalosta.
Hauska huomata että täällä reaktiiviset (pihtaavat) mimmit selittää että mitä väliä sillä on jos mies ei tunne itseään vaimonsa haluamaksi.... ihmettelevät sitten kun mies käy aidan toisella puolella..
Mäkin alan reaktiiviseksi siivoojaksi :)
Mä taidan olla aivan samanlainen nainen kuin aloittajan vaimo. Nykyisen mieheni kanssa olen ollut noin 7 vuotta ja voisi sanoa että koskaan mua ei "paneta" tai mun ei todellakaan tee mieli miestäni. Vaikka hän heiluisi alasti edessäni niin ei, se ei todellakaan saa aikaan minkäänlaisia reaktioita. Halut heräävät vasta kun hän tekee jotain niiden eteen, eli tulee lähelle ja aloittaa jonkunlaisen esileikin.
Aiemmin elämässä olen jokusen kerran halunnut jo ennen kuin mies on muhun edes koskenut, mutta ne kerrat voi laskea varmaan yhden käden sormilla. Muistan siis hämärästi miltä tuntuu haluta :D En tiedä olisiko niissä halut pysyneet mukana pidemmällä aikavälillä kun emme koskaan seurustelleet, tapailimme jokusen kerran.
Se voi olla ihan vaimosi tietoisuutta siitä, että sinulla on halu harrastaa seksiä, ja hän yrittää tietoisesti valmistaa kroppaansa vastaanottavaisemmaksi. Olen tehnyt sitä itsekin. Kun olen tiennyt, että mieheni on tulossa himokkaana kotiin, olen katsonut aikuisviihdettä, jotta olisin hetivalmis tai ainakin valmiimpi ottamaan mieheni vastaan ja syttymään helpommin.