Lue keskustelun säännöt.
Äidit avautuvat ärsyttävästä ilmiöstä: ”Äitijengi” pommittaa turhilla viesteillä ja hymiöillä aamusta iltaan
13.10.2018 |
https://www.is.fi/perhe/art-2000005861616.html
– Kaivan puhelimen jossain hikisessä ruuhkassa ja kiireessä, jostain pohjattoman laukun pohjalta todetakseni, että viestiäänen syynä oli Lillin äidin peukku! Samassa viestiketjussa on jo viiden muun äiskän peukku, ja omaperäisimmät ovat lisänneet perään vielä jonkun hauskan hymiön, äiti tuskailee kirjoituksessaan.
Kiehuntaa aiheuttaakin erityisesti viestien saaminen kesken töiden ja tärkeiden palavereiden.
– Viestiäänen kohdalla ajattelen, että onkohan siellä jokin tärkeä töihin liittyvä viesti, mutta sitten siellä onkin jokin emoji, äiti huokaa.
Kommentit (67)
500 merkin minimi joka viestissä olisi hyvä. Silloin tulisi perusteltuja, punnittuja viestejä, ja peukkuporukat eivät pääsisi pilaamaan keskusteluita sisällöttömillä primitiivisillä elemerkeillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulin sattumalta lapsen luokkakaveri äidiltä että perjantaina saa viedä oman pelin kouluun, minun lapseni ei ollut tätä muistanut ja koulusta ei tullut vanhemmille suoraan tietoa. Laitoin luokan wa-ryhmään että kuulin muuten tällaisesta ja jaan jos jollain muullakin lapsella on mennyt ohi. Se ei ollut kysymys eikä edellyttänyt mitään vastausta, mutta koska kukaan ei reagoinut mitään niin itse vähän mietin että oliko tää nyt sitä turhaa pommitusta, ei kukaan mua pyytänyt infoamaan, häiritsinkö, hössötänkö. Toisella viikolla varmistin samasta ryhmästä että onko jollain tietoa pitääkö liikuntapäivään ottaa sisä- vai ulkoliikuntavarusteet vai molemmat, sain yhden vastauksen, enkä tiennyt sopiiko siitä vastauksesta kiittää (sanalla, hymiöllä, edes peukulla) ryhmässä vai onko se turhaa pommittamista 25:lle muulle vanhemmalle.
Vapaaehtoistyöntekijöiden wa-ryhmässä on enemmän tuota hymiöviestittelyä, jos joku joutuu perumaan tulosta lapsen sairastumisen vuoksi ja kysyy tuuraajaa niin muut saattaa osoittaa empatiaa sairastupalaisille tai kiitollisuutta sille joka ottaa tuurausvuoron kun itse ei pysty. Ehkä sekin jotakuta ärsyttää, minä taas tykkään siitä että syntyy tunne, että välitetään toisistamme ja arvostetaan toisiamme, että kaikki lukee ja huomioi viestit vaikka ei tällä kertaa voisikaan tarjoutua avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei näissä muksujen harrastusryhmissä, joilla on someryhmä, joka on tarkoitettu tiedottamiseen, sovita etukäteen siitä mitkä viestit sinne kuuluu ja mitkä ei? Ihan voi joukkueen vanhempien kokouksessa tämän nostaa esille. Voi myös perustaa ilmaiseksi joukkueelle sivun Nimenhuutoon. Sinne valkku voi ilmoittaa harkat ja muutokset, lähettää pikaviestejä ja vanhemmat ilmoittaa tuleeko muksu harkkoihin vai ei sekä kommentteja jos tarvitsee kyytejä tai on muuta asiallista asiaa.
Harrastusryhmiä on monelaisia. En ainakaan tiedä, että meidän lasten harrastuksissa olisi mitään tuollaisia harrastukseen liityviä sovelluksia.
Sanoinkin, että niillä, joilla ko systeemi on käytössä? Voit myös itse ehdottaa sovelluksen käyttöönottoa, mikäli se mielestäsi olisi tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sitä voi tehdä niin, että mykistää ryhmän ja vain aina ennen lapsen treenejä käy vielä pikaisesti selaamassa viestit läpi, että onko tullut mitään tärkeää infoa.
Muuten hyvä mutta mistäpä tää mamma sit valittais? Joutuis keksimään taas uuden ärsytyksen aiheen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsillani on yhteensä 5 eri harrastusta ja näin myös eri harrastusporukkaa. En ole yhdessäkään wa-ryhmässä näihin liittyen. Eikä sellaisia onneksi kukaan ole vielä ehdottanutkaan.
Nämä ryhmiin kuulumattomat mammat vasta ärsyttäviä ovatkin. Heille pitää erikseen laittaa tekstaria tai sähköpostia kun koki muu porukka hoituu yhdellä viestillä. Sitten valitetaan vielä kun ei ole kerrottu tai kysytty, vaikka s-posti laitettu päivää aiemmin.
Etkö osaa lukea?! Kukaan ei ole ryhmässä, koska ryhmiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa. Olen ollut 6 vuotta äiti ja kuulun tasan yhteen äitiryhmään facebookissa. Ja sen ilmoitukset olen mykistänyt, luen juttuja kun ja jos jaksan.
Mikään äippäryhmä ei ole pakollinen, ja vielä vähemmän pakollista on pitää päällä merkkiääniä joka viestin saapumisesta.
Kuinka monessa harrastuksessa lapsesi on? Ja vielä sellaisessa harrastuksessa, jossa on paljon sovittavaa vanhempien kesken?
Meidän lapset kävivät tuon alle 7-vuotiaina vain jossain muskarissa, jossa ei ollut mitään sovittavaa (kuka leipoo mokkapaloja, keneltä löytyy vaaterekki, mihin aikaan pitää olla bussilla, kuka tulee huoltajaksi kisoihin jne.)
Mulla lapset pelaa jalkapalloa, tanssii, soittaa eri instrumentteja (välillä ryhmätunteja, jotka pitää sopia) ja käyvät musiikin teoriaa, jossa on siis useita ihmisiä yhtä aikaa läsnä. Kaikki informointi onnistunut ilman wa. On tää ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluin myös yhteen äitiryhmään, mutta lähdin tästä syystä pois kun koko ajan laulaa puhelin ja suurin osa sen parin ihmisen jutustelua. Draamat taas olivat täysin arkipäivää. Kerran yksi äiti-ihminen pitkän hiljaisuuden jälkeen ilmoitti ryhmälle saaneensa keskenmenon, mies pettänyt ja jättänyt ja että hän aikoo ehkä tehdä itselleen jotain. Ilmoituksen tehtyään hän poistui ryhmästä. Kun reagoin asiaan muutaman ryhmäläisen kanssa, niin yksi keskusteluun osallistunut äiti-ihminen teki moraalisaarnoillaan auttamisesta äärimmäisen hankalaa. Oli todella hidasta keskustella siitä miten voisimme varmistaa ja ilmoittaa keskenmenon saaneen läheisille että kävisivät katsomassa ettei se onnistu yrityksissään edes vahingossa, kun tämä yksi moraalituutti vouhotti koko ajan massaspämminä sitä samaa raivoamistaan siitä, miten sekaannumme tuntemattoman asioihin, miten se ihminen ei haluaisi että puhumme hänestä ja miten epäreilua puhua selän takana tai etsiä isän tai äidin tietoja. Lopulta siirryimme kokonaan omaan keskusteluumme jossa jaoimme tehtävät ja seurasimme tilannetta. Tässä ryhmässä muistan että pimahdin tosissani ja kirjoitin kilometrin mittaisen viestin että samassa ryhmässä on puitu sellaistenkin ihmisten asioita jotka eivät kuulu kenellekään ja silloin kun joku uhkailee itsemurhalla, niin siihen pitää reagoida välittömästi.
Ja hyvä että soitimme. Se järkyttynyt ja ryhmästä poistunut oli ottanut liikaa lääkkeitä ja muistaakseni hän hakeutui hoitoon sen jälkeen kun joku meistä soitti hänelle. Ei ole meidän asiamme arvioida onko joku vakavissaan vai ei uhkauksineen, koska se kuuluu viranomaisille, mutta meilläkin on vastuumme toisista. Tämän kun saisin nuo muut mammat ymmärtämään, sillä heidän käsityksensä mukaan on ok haukkua puoli sukua, harrastuspiirit ja puhua toisten ylipainosta mutta se taas on ehdottoman kiellettyä auttaa ihmistä joka on kriisissä. Tämän jälkeen en ole kuulunut mihinkään ryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa. Olen ollut 6 vuotta äiti ja kuulun tasan yhteen äitiryhmään facebookissa. Ja sen ilmoitukset olen mykistänyt, luen juttuja kun ja jos jaksan.
Mikään äippäryhmä ei ole pakollinen, ja vielä vähemmän pakollista on pitää päällä merkkiääniä joka viestin saapumisesta.
Kuinka monessa harrastuksessa lapsesi on? Ja vielä sellaisessa harrastuksessa, jossa on paljon sovittavaa vanhempien kesken?
Meidän lapset kävivät tuon alle 7-vuotiaina vain jossain muskarissa, jossa ei ollut mitään sovittavaa (kuka leipoo mokkapaloja, keneltä löytyy vaaterekki, mihin aikaan pitää olla bussilla, kuka tulee huoltajaksi kisoihin jne.)
Mulla lapset pelaa jalkapalloa, tanssii, soittaa eri instrumentteja (välillä ryhmätunteja, jotka pitää sopia) ja käyvät musiikin teoriaa, jossa on siis useita ihmisiä yhtä aikaa läsnä. Kaikki informointi onnistunut ilman wa. On tää ihmeellistä.
Eikä lasten luokillakaan ole mitään omia wa-ryhmiä. Mihin ihmeeseen sellaista tarvitsisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa. Olen ollut 6 vuotta äiti ja kuulun tasan yhteen äitiryhmään facebookissa. Ja sen ilmoitukset olen mykistänyt, luen juttuja kun ja jos jaksan.
Mikään äippäryhmä ei ole pakollinen, ja vielä vähemmän pakollista on pitää päällä merkkiääniä joka viestin saapumisesta.
Kuinka monessa harrastuksessa lapsesi on? Ja vielä sellaisessa harrastuksessa, jossa on paljon sovittavaa vanhempien kesken?
Meidän lapset kävivät tuon alle 7-vuotiaina vain jossain muskarissa, jossa ei ollut mitään sovittavaa (kuka leipoo mokkapaloja, keneltä löytyy vaaterekki, mihin aikaan pitää olla bussilla, kuka tulee huoltajaksi kisoihin jne.)
Mulla lapset pelaa jalkapalloa, tanssii, soittaa eri instrumentteja (välillä ryhmätunteja, jotka pitää sopia) ja käyvät musiikin teoriaa, jossa on siis useita ihmisiä yhtä aikaa läsnä. Kaikki informointi onnistunut ilman wa. On tää ihmeellistä.
Eikä lasten luokillakaan ole mitään omia wa-ryhmiä. Mihin ihmeeseen sellaista tarvitsisi?
Meillä lasten luokkien ryhmissä sovitaan luokkaretkirahojen keräyksestä. Esim. Kuka tuo ystävänpäivän discoon poppareita ja kuka pillimehuja. Kuka on myymässä 18-19 ja kuka 19-20.
Lisäksi näissä on sovittu open kevätjuhlalahjoista. Yleensä on kerätty 5 e per lapsi yhteislahjaan.
WA-hölötystähän ei saa eikä uskalla kritisoida. Se on arvostelun yläpuolella. Kritisoimallahan ilmaisisi, että pitää kanssaihmisiä tyhminä (jota enemmistö onkin).
Poistuin WA:sta juuri tuon peukutus-hölötyskilinän takia. Enemmistöllä ei ole edellytyksiä käydä asiavoittoisuuteen rajautuvaa relevanttia keskustelua mistään, vaan kaiken täyttää tyhjä emojien ja onlinereiden tulva.
En tarvitse sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole FB:ssä ja lopetin myös WA:n käytön juuri tämän tyhjien postausten tulvan takia. Asiaviestit kiinnostaisivat, merkityksetön fiilispeukkuhölinä ei.
Onko ihminen taantunut jo sille tasolle, ettei osaa muodostaa sanoja, vaan viestintä koostuu pääosin käsimerkeistä?
Ehkä ihmiset ajattelevat että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siksi on helpompi laittaa kuva ”🙈” kuin ruveta kirjoittelemaan pidempää tekstiä että ” voi ei, onpas noloa” tjms...
äitijengi on sanana hyvä kuvaamaan sitä naistyyppiä joka hukkuu äitiyteen. Eikä enää ole olemassa ilman äitiyttä ja lapsia. Ja luulee että muut ovat hänen perheestä yhtä kiinnostuneita että tarvivat jatkuvasti tietoa lapsen hampaista ja harrastuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko te wa-lörpöt ottaa huomioon, että se emoji, jonka laitatte, menee koko sille ryhmälle. Onko hölähdyksenne 30 taskukilahduksen arvoinen?
Taisi olla liian vaikea keskusteluaihe, ei pysty emojeilla kommunikoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te wa-lörpöt ottaa huomioon, että se emoji, jonka laitatte, menee koko sille ryhmälle. Onko hölähdyksenne 30 taskukilahduksen arvoinen?
Tämä! Lopettakaa huomionhaku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te wa-lörpöt ottaa huomioon, että se emoji, jonka laitatte, menee koko sille ryhmälle. Onko hölähdyksenne 30 taskukilahduksen arvoinen?
Tämä! Lopettakaa huomionhaku.
Kaikissa harrastusryhmissä ei ole sovittu wa-käytössääntöjä. Niinpä ei voi tietää kumpi on sitä "huonoa käytöstä", se että ei reagoi ketjuissa mitenkään, vai se että laittaa peukkua, kiitosta tms.
Viikko alussa ja ringit laulaa. Äitijengi.
Vierailija kirjoitti:
Viikko alussa ja ringit laulaa. Äitijengi.
Oikeesti? Missä näin? Meillä vaan lapsen luokan whatsapp-ryhmä alkoi laulaa heti seitsemän jälkeen.
Huh, tuollainen oliskin painajaista. Luojan kiiros mun lapset ei harrasta mitään tuon tyyppistä, missä vanhempien pitää olla noin kauheasti säätämässä jotain koko ajan. Mutta kyllähän me vanhemmat niin lastemme talutushihnassa ollaan, että kai minäkin menisin tuollaiseen mukaan kuin lammas, jos joku lapsista haluaisi tuollaisen harrastuksen. Mulla on vaan nyt sattunut tosi hyvä tuuri. :))))