Tarviiko pojan osata pelata jalkapalloa tai jääkiekkoa

Omaa poikaa ei kiinnosta ja kärsii kentällä

Ap

En osaa kumpaakaan.

M23 kirjoitti:

En osaa kumpaakaan.

Oliko haittaa? Olitko yksin?

Vierailija kirjoitti:

M23 kirjoitti:

En osaa kumpaakaan.

Oliko haittaa? Olitko yksin?

Liikunta oli ainoa aine koulussa, jota inhosin. En ollut urheilullinen, en ollut kilpailullinen, en ymmärtänyt tai osannut sääntöjä, olin vain tiellä ja muiden moitittavana. Pesäpallo oli suurin inhokkini, mutten mä mitään muutakaan oppinut sen suuremmin pelaamaan.

Nyt olen tyytyväinen, ettei tarvitse enää urheilla.

Ei niitä ainakaan koulussa opeteta, liikuntahullut opettajat vain olettavat että jokaisen suomalaisen perustaito on osata nuo lajit ja jos ei osaa niin lapset saavat kyllä siitä kuulla.

Kaikkihan tietävät että liikunnanopettajat yleensä ovat urallaan epäonnistuneita ammattiurheilijoita, pääsevät sitten Jyväskylään tuolla taustalla ja kostavat epäurheilullisille lapsille turhautumisensa.

Poikaani kaverit houkuttelivat pelaamaan jalkapalloa. Kysyin häneltä haluaisiko hän ja vastaus oli Miksi. Asiasta ei enempiä keskusteltu. Uiminen, katulätkä, sähly ja jääkiekko kaveriporukassa kyllä saivat innostumaan. Aikido tuli myös kokeiltua.

Ei tarvitse. 

Kysyttiin tarviiko osata, no ei kai. Miksi pitäisi mukamas osata.. Onhan niitä muitakin harrastuksia kuin nämä kaksi mainittua.

Itse "osasin" pelata jalkapalloa, mutta kiekkoa en. Tai näin minä asian kuvittelin lapsena koulussa. Jalkapalloa pelattiin jo ennen kouluun menoa kavereiden kanssa pihalla ja se olikin lempilaji vuosikausia.

Ei kai noita lajeja kukaan osaa pelata ilman että on pelannut niitä. Siksihän ihmiset harjoittelevat että osaisivat pelata, joten tuskin monikaan osaa pelata ilman että on harjoitellut tai pelannut.

Ainakin itse huomasin omana kouluaikana että osa luokalla osaa paremmin pelata ja osa huonommin. Eli tasoeroja kyllä löytyy, ei kaikki osaa kaikkea.

Yleensä voisin kuvitella että jonkun lajin harrastaminen vaatii kiinnostusta lajia kohtaan. Tuskin kovin hyväksi tulee lajissa joka ei kiinnosta.

Ei tietenkään. Ongelma voi olla, jos koulussa ei opeteta, vaan oletetaan, että osaisi. Itse en sellaista hyväksyisi, vaan olisin yhteydessä rehtoriin tai ylempään  opetuksesta vastaavaan viranhaltijaan.

No, lähtökohtaisesti kyllä. Mutta ei sitä paria kertaa varten joka pakkoliikunta on nuorilla koulussa. Mutta on tietenkin muita joukkuelajeja, kuten sähly, joka nostaa myö yhtä hyvin nuoren itsetuntoa, kehittää sosiaalisuutta ja aktiiviliikunta kyllä näkyy ajan mittaan kehon rakenteessa.

Toisin kuin mustaa hupparia koko ikänsä pitäneet pleikan takojat kulkee ryhdittä nuuska huulessa rystyset maata viistäen. Urheilullisuus ja hyvä itsetunto, siinä on yhdet nuoren miehen tärkeät saavutukset. 

Ei ole ihme vieläkään että nimenomaan jäkis- ja jalisjätkillä on hoikat ja stailit tyttöystävät, jotka nimenomaan on isketty kun itsetunto on noussut pelimatkoilla ja on jätkien kanssa pukkarissa kannustettu toisiaan.

Parempi olisi ettei olisi mitään harrastuksia että voi omistaa elämänsä tyttöjen ja naisten palvelulle. Se on ainoa harrastus minkä saa sallia pojalle

Oma poikani hädin tuskin osaa luistella ja jalkapallostakaan ei koskaan ole pitänyt. Sen verran on pitänyt osata, että selvisi jokusesta liikuntatunnista. Muulloin ei tuota taitoa tarvinnut.

Poika (aikuinen siis) joskus pohti, että ehkä sitten tarvitsee noita opetella, jos oma lapsi noista kiinnostuu.

Joku kysyi, että oliko haittaa tai oliko yksin. Ei ole yksin ja haittaa oli vain niillä jokusella liikuntatunnilla, jotka olivat ärsyttäviä. Ei pitänyt liikunnasta kouluaikaan.

Ei poikasi mitään naista tule shakkia pelaamalla saamaan. Kannattaa ajatella vähän pidemmällätähtäimellä ettei käy pojalle kuin isälleen.

Eikö kaikki osaa pelata niitä jotenkin? Jos on kentällä, eikö silloin pelaa? Harvat sitten ovat niin lahjakkaita, että voivat haaveilla ammattilaisuudesta.

Miksi tarvitsisi jos ei kiinnosta?

Vierailija kirjoitti:

Ei poikasi mitään naista tule shakkia pelaamalla saamaan. Kannattaa ajatella vähän pidemmällätähtäimellä ettei käy pojalle kuin isälleen.

Tähän pakko sanoa, että oma poika on kyllä pelannut naisensa kanssa shakkia, mutta ei koskaan jalkapalloa tai jääkiekkoa. 

Itsekin arvostan shakkia pelaavaa miestä (kuten mieheni), enemmän kuin joukkuelajeja pelaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei poikasi mitään naista tule shakkia pelaamalla saamaan. Kannattaa ajatella vähän pidemmällätähtäimellä ettei käy pojalle kuin isälleen.

Se Shakkia pelaava poika luultavimmin maksaisi perheen laskut kyllä, mutta tietysti jos olettaa että osssu maksaa kaiken ja voi olla tyhmä.

Joukkuelajeissa on monia asioita, joista on hyötyä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Mutta ei ne kaikille sovi.

Sodassa tarvitaan eniten poikia jotka osaa pelata tietokonepelejä, niistä tulevat parhaat drone ohjaajat.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä ainakaan koulussa opeteta, liikuntahullut opettajat vain olettavat että jokaisen suomalaisen perustaito on osata nuo lajit ja jos ei osaa niin lapset saavat kyllä siitä kuulla.

Kaikkihan tietävät että liikunnanopettajat yleensä ovat urallaan epäonnistuneita ammattiurheilijoita, pääsevät sitten Jyväskylään tuolla taustalla ja kostavat epäurheilullisille lapsille turhautumisensa.

Vähän ohi aiheen, mutta tämä on kyllä kumma. Meilläkin koulussa pelattiin jalkapallo, koripalloa ja pesäpalloa ainakin ja koskaan ei kerrottu sääntöjä!

Kyllä minä sen ajatuksen ymmärrän potkitaan palloa kohti maalia, mutta mikä on paitsio, laiton ja missä on takaraja, voinko syöttää tuolle vai mitä, sitten puhallettiin pilliin ja koko joukkue oli vihainen kun tein jotain väärin...kun ei kukaan kertonut että noin ei saa tehdä.