Lue keskustelun säännöt.
Kerron aina kaikille naisille heti kättelyssä olevani työtön
12.10.2018 |
Tämä siksi, että karistaisin ympäriltäni kaikki ne naiset, joiden kohdalla varallisuuteni tai ammattini voisi vaikuttaa siihen, että kiinnostuvatko he minusta vaiko eivät. Kelpuutan ainoastaan naiset, jotka ovat kiinnostuneita minusta itsestäni miehenä ja ihmisenä, eikä ensisijaisesti (tai siis ei ollenkaan) lompakostani.
Kommentit (55)
Seuraava laskusuhdanne on jo näköpiirissä. Me eletään velaksi vieläkin, vaikka taloudella menee nyt hyvin ja töitä on. Seuraava pudotus tulee olemaan jyrkkä. Rahat loppuu Suomelta. EU ottaa ohjat, ja tullaan näkemään erittäin kivuliaita poliittisia päätöksiä.
Suosittelen laittamaan rahaa säästöön nyt, olit töissä, työtön, opiskelija, jos vain mitenkään pystyt. Sosiaalietuudet, työttömyysturva... Asumistuki... Näitä kaikkia tullaan leikkaamaan paljon. Huonoistakin työpaikoista tullaan tappelemaan, koska rahaa on saatava.
Hyvinvointivaltio oli harvinaisuus joka ei tule jatkumaan ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä kerron, että olen onnellinen yrittäjä, joka ei ole koskaan edes ajatellut olevansa työtön. Jos mies on työtön, mutta etsii töitä aktiivisesti, niin se on ok, mutta jos hän on luovuttanut vetämätön versio, niin hän ei ole minun mies. Kun keksin koko ajan töitä itselleni lisää ja töitä todella riittää, niin en todellakaan jaksa katsoa tyyppiä, joka vain hengaa päivästä toiseen.
Yrittäjyydelläni tienaan ihan mukavasti ja en muuta mukavaa eloani huonommaksi miehen takia.
Mutta jos sä olet töissä vaikka puolet valveillaoloajastasi, niin ethän silloin voi olla näkemässä sitä miehen hengailua yhtään sen enempää kuin jos hän kävisi töissä samoina kellonaikoina kuin sinäkin. Ja kyllä mä voisin ihan mielelläni auttaa jotakuta naista siinä yrityksen pitämisessä, vaikka olisinkin työtön virallisesti.
AP
Teen normaalin pituista työpäivää, eli noin klo 8-16 ja jos saan hommat tehtyä aikaisemmin, niin saatan päästä pois jo vaikka kello kahdelta. Perjantaisin periaatteenani on ollut alusta lähtien pitää lyhyempi päivä, eli pääsen viimeistään kahdelta. Viikonloppuisin en ole tehnyt töitä näiden kymmenen vuoden aikana kuin pari kertaa. Paperitöitä teen pari kertaa kuukaudessa noin 2-4 h, koulutuksia on pari kertaa vuodessa. Lomia pidän 4-5 viikkoa vuodessa silloin kun haluan. Rakastan työtäni ja yritykseni on lapseni. En anna lastani huonoihin käsiin ikinä.
Sen jälkeen tuleekin kysymys, että mistä juttelisin elämäntapatyöttömän kanssa? Siinä kun minä lähden maanantaina töihin innosta puhuen ja hyräillen, niin sinä jäisit ilmeisesti nukkumaan. Kun tulisin, et olisi evää liikauttanut ja mitään hyödyllistä ei olisi tapahtunut. Meillä ei siis taitaisi olla mitään arjen keskusteluaihetta, koska sinun maailmasi on niin suppea.
Ylenpalttinen individualismi on luonut harhakäsityksen, että pariskunnan tulee muodostua kahdesta täysin itsenäisestä yksilöstä, jotka eivät vahingossakaan millään tavoin tai vähääkään ole riippuvaisia toinen toisistaan. Hyvä, ettei edellytetä puolison pitävän toista asuntoa siltä varalta, että sukset yks kaks menevät ristiin viiden vuoden yhdessäolon jälkeen... (Pieni kärjistys..)
Yhteiskunnan perusyksikkö on perhe. Nykyään monet taloudet, tai perheet jos niin haluaa sanoa, muodostuu yhdestä henkilöstä, ja silloin itsenäisyys tietenkin on jo määritelmällisesti jotenkin väistämätöntä. Kuitenkin, yhteiskunnan katsantokannalta, perusyksikön hyvinvointi riippuu heidän yhteisestä työstään ja yhteenlasketuista tuloistaan. Se tietenkin on tapauskohtaista, kuinka kukin perhe tai pariskunta jakaa taloudellisen vastuun kussakin tilanteessa, mutta meitä muita se ei erityisesti kiinnosta. Tämä, että pienin itsenäinen yksikkö on perhe, osaltaan rajoittaa mahdollisuutta naiiviin itsenäisyyteen.
Toinen seikka on se, että aikuisen ihmisen tuki suurissa vaikeuksissa on toinen, läheinen aikuinen. Useimmat meistä kohtaavat jossakin vaiheessa elämäänsä tilanteen, jossa omat voimat eivät riitä. Silloin on väistämättä riippuvainen jostakusta toisesta, ja minä pidän parhaana, että se joku muu on joku muu kuin viranomainen.
Suhteen alkuvaiheessa tilanne on tietenkin toinen. Se, kuinka suhde lujittuu ja millä aikataululla aletaan ottaa vastuuta kumppanista, tietenkin vaihtelee. Itse kuitenkin näkisin, että nyt kun yhteiskunnan ylläpitämiä tukiverkkoja vähä vähältä rapautetaan, ihmisten oma lähiverkosto muuttuu entistä tärkeämmäksi.
Mulle tulee ap hassu mielikuva sinusta kulkemassa kättelemässä naisia ja kertomassa niille että olet työtön. Varmaan ainakin jäät mieleen. Kerrotko tosiaan kaikille naisille niin kuin otsikko lupaa vai onko sulla jokin suodatin siinä kummiskin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä kerron, että olen onnellinen yrittäjä, joka ei ole koskaan edes ajatellut olevansa työtön. Jos mies on työtön, mutta etsii töitä aktiivisesti, niin se on ok, mutta jos hän on luovuttanut vetämätön versio, niin hän ei ole minun mies. Kun keksin koko ajan töitä itselleni lisää ja töitä todella riittää, niin en todellakaan jaksa katsoa tyyppiä, joka vain hengaa päivästä toiseen.
Yrittäjyydelläni tienaan ihan mukavasti ja en muuta mukavaa eloani huonommaksi miehen takia.
Mutta jos sä olet töissä vaikka puolet valveillaoloajastasi, niin ethän silloin voi olla näkemässä sitä miehen hengailua yhtään sen enempää kuin jos hän kävisi töissä samoina kellonaikoina kuin sinäkin. Ja kyllä mä voisin ihan mielelläni auttaa jotakuta naista siinä yrityksen pitämisessä, vaikka olisinkin työtön virallisesti.
AP
Teen normaalin pituista työpäivää, eli noin klo 8-16 ja jos saan hommat tehtyä aikaisemmin, niin saatan päästä pois jo vaikka kello kahdelta. Perjantaisin periaatteenani on ollut alusta lähtien pitää lyhyempi päivä, eli pääsen viimeistään kahdelta. Viikonloppuisin en ole tehnyt töitä näiden kymmenen vuoden aikana kuin pari kertaa. Paperitöitä teen pari kertaa kuukaudessa noin 2-4 h, koulutuksia on pari kertaa vuodessa. Lomia pidän 4-5 viikkoa vuodessa silloin kun haluan. Rakastan työtäni ja yritykseni on lapseni. En anna lastani huonoihin käsiin ikinä.
Sen jälkeen tuleekin kysymys, että mistä juttelisin elämäntapatyöttömän kanssa? Siinä kun minä lähden maanantaina töihin innosta puhuen ja hyräillen, niin sinä jäisit ilmeisesti nukkumaan. Kun tulisin, et olisi evää liikauttanut ja mitään hyödyllistä ei olisi tapahtunut. Meillä ei siis taitaisi olla mitään arjen keskusteluaihetta, koska sinun maailmasi on niin suppea.
Kuka sanoi, että ap on elämäntapatyötön? Miksi maailmankatsomuksesi on noin ahdas. Onko vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, jossa merkittävää osaa työikäisestä väestöstä pidetään kilometritehtaalla tai roskakoulutuksissa, jotenkin uutta sinulle? AP ehkä hakee ahkerastikin elannon lähdettä, mutta tilanne ei ole helppo. Työttömyydet pitkittyvät. Sitä paitsi työttömänkin on ihan kohtuullista odottaa että jonkin tasoista palkkaa aikanaan saamastaan työstä. Tonnin liksalla työskentely ei johda kuin ongelmien syvenemiseen, joten turha sellaisiin on ryhtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee ap hassu mielikuva sinusta kulkemassa kättelemässä naisia ja kertomassa niille että olet työtön. Varmaan ainakin jäät mieleen. Kerrotko tosiaan kaikille naisille niin kuin otsikko lupaa vai onko sulla jokin suodatin siinä kummiskin?
"Hei, olen Terttu tuolta yläkerrasta"
"No hei, mä olen ap ja olen työtön"
".... ookeii"
On se turn off valitettavasti, jos mies on työtön suhteen alussa. Jos sen sijaan pitkässä parisuhteessa toinen jää työttömäksi, niin se ei haittaa, koska olemme jo ns. hitsautuneet yhteen taloudellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap pohtii kuumeisesti vastausta muutamiin kysymyksiin, ettei provo kuivahda :D
Vierailija kirjoitti:
On se turn off valitettavasti, jos mies on työtön suhteen alussa. Jos sen sijaan pitkässä parisuhteessa toinen jää työttömäksi, niin se ei haittaa, koska olemme jo ns. hitsautuneet yhteen taloudellisesti.
Kyllä se työttömyys vaikuttaa jos on aloittamassa suhdetta, mutta alussa se ei vielä niin paina mieltä. Jos toinen on jäämässä makaamaan, niin siitä tulee taakka oikeasti. Olin tossa reilu vuosi sitten naisen kanssa, joka oli työttömänä ja se ei siinä alkuhuumassa haitannut. Mutta kun suhde eteni ja huomasi, ettei toisella tosiaan ole varaa tehdä yhtään mitään ja ei tee sen asian eteen yhtään mitään, niin kyllä se alkaa ottaa päähän. Sillä ei ollu aikomustakaan etsiä töitä. Ei siinä paljoa tulevaisuutta aleta rakentaa yhdessä ja kun tiedän itse mitä minkälaisen elämän haluan, niin en huonompaan tyydy. Lopetin suhteen sitten.
Nykyisen tyttöystävän kanssa kaikki asiat on erilailla, kun sillä on varaa tehdä asioita. Ei kummankaan tarvitse miettiä raha-asioita, kun molemmilla on rahaa niin että pärjää hyvin. Raha-asiat on aina iso syy moneen asiaan, kun alkaa mennä huonosti parisuhde. Vaikka moni sanoo ettei se raha nyt niin tärkeetä ole, niin kyllä se vaan on. Vähemmän on on stressiä, kun ei tarvitse miettiä tilipäivää ja laskuja ja mitä jää käteen. Onko varaa ostaa lenkkarit vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksoisstandardit taas jyllää mammoilla.
"Kaksi eri elintasoa parisuhteessa"-keskusteluissa ulistaan kyllä, että mies on sika jos ei elätä työtöntä/opiskelevaa/pienituloisempaa naista ja vie tätä maailmanympärimatkalle ja osta tälle materiaa ja tarjoa sirkushuveja.
Samat mammat sitten suu vaahdossa selittää aloittajalle, kuinka aloittaja on kelvoton paska jonka silmille voi räkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä kerron, että olen onnellinen yrittäjä, joka ei ole koskaan edes ajatellut olevansa työtön. Jos mies on työtön, mutta etsii töitä aktiivisesti, niin se on ok, mutta jos hän on luovuttanut vetämätön versio, niin hän ei ole minun mies. Kun keksin koko ajan töitä itselleni lisää ja töitä todella riittää, niin en todellakaan jaksa katsoa tyyppiä, joka vain hengaa päivästä toiseen.
Yrittäjyydelläni tienaan ihan mukavasti ja en muuta mukavaa eloani huonommaksi miehen takia.
Mutta jos sä olet töissä vaikka puolet valveillaoloajastasi, niin ethän silloin voi olla näkemässä sitä miehen hengailua yhtään sen enempää kuin jos hän kävisi töissä samoina kellonaikoina kuin sinäkin. Ja kyllä mä voisin ihan mielelläni auttaa jotakuta naista siinä yrityksen pitämisessä, vaikka olisinkin työtön virallisesti.
AP
Teen normaalin pituista työpäivää, eli noin klo 8-16 ja jos saan hommat tehtyä aikaisemmin, niin saatan päästä pois jo vaikka kello kahdelta. Perjantaisin periaatteenani on ollut alusta lähtien pitää lyhyempi päivä, eli pääsen viimeistään kahdelta. Viikonloppuisin en ole tehnyt töitä näiden kymmenen vuoden aikana kuin pari kertaa. Paperitöitä teen pari kertaa kuukaudessa noin 2-4 h, koulutuksia on pari kertaa vuodessa. Lomia pidän 4-5 viikkoa vuodessa silloin kun haluan. Rakastan työtäni ja yritykseni on lapseni. En anna lastani huonoihin käsiin ikinä.
Sen jälkeen tuleekin kysymys, että mistä juttelisin elämäntapatyöttömän kanssa? Siinä kun minä lähden maanantaina töihin innosta puhuen ja hyräillen, niin sinä jäisit ilmeisesti nukkumaan. Kun tulisin, et olisi evää liikauttanut ja mitään hyödyllistä ei olisi tapahtunut. Meillä ei siis taitaisi olla mitään arjen keskusteluaihetta, koska sinun maailmasi on niin suppea.
Kuka sanoi, että ap on elämäntapatyötön? Miksi maailmankatsomuksesi on noin ahdas. Onko vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, jossa merkittävää osaa työikäisestä väestöstä pidetään kilometritehtaalla tai roskakoulutuksissa, jotenkin uutta sinulle? AP ehkä hakee ahkerastikin elannon lähdettä, mutta tilanne ei ole helppo. Työttömyydet pitkittyvät. Sitä paitsi työttömänkin on ihan kohtuullista odottaa että jonkin tasoista palkkaa aikanaan saamastaan työstä. Tonnin liksalla työskentely ei johda kuin ongelmien syvenemiseen, joten turha sellaisiin on ryhtyä.
Mikä tuli? Iskikö hermoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksoisstandardit taas jyllää mammoilla.
"Kaksi eri elintasoa parisuhteessa"-keskusteluissa ulistaan kyllä, että mies on sika jos ei elätä työtöntä/opiskelevaa/pienituloisempaa naista ja vie tätä maailmanympärimatkalle ja osta tälle materiaa ja tarjoa sirkushuveja.
Samat mammat sitten suu vaahdossa selittää aloittajalle, kuinka aloittaja on kelvoton paska jonka silmille voi räkiä.
Ap halusi räkää naamalleen aloituksellaan, joten kun sitä saa, niin ei kannata valittaa. No, äitee helmoihin voi varmasti palata vielä aikuisenakin. Äitee hoivaa ja huolehtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ei kiinnosta se miehen lompakko. Työtilanne kiinnostaa vain siksi, etten halua ketään elättää. Toivon vain miehen pärjäävän itse. Niin kuin itsekin pärjään.
Miksi monet naiset olettavat, että jommankumman pitäisi jotenkin itsestäänselvästi elättää toinen osapuoli? En mä ainakaan oleta, että naisen pitäisi elättää mut, koska olen työtön.
AP
Siihen se lopulta menisi. Jos haluaisi tehdä jotain, käydä syömässä tai matkoilla ja kun työssäkäyvällä on enemmän rahaa, niin hän maksaisi. Entä asunnon hankinta? Työtön tuskin saa lainaa, joten taas työläinen maksaa.
Treffasin joskus miehen, joka sanoi suoraan, että on työtön, JA ei myöskään aio tehdä töitä vaikka saisikin. Eli on työn pakoilija. Skippasin hänet välittömästä. En tykkää luusereista ja pohjasakasta. Työttömyyden ymmärrän, mutta lusmuja ja vapaamatkustajia en. Halveksun heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset haluavat, että miehellä on varaa matkustella, syödä kalliisti ulkona ja mahdollisuus saada asuntolaina ja suuri asunto. Työttömille näitä mahdollisuuksia harvoin on. Eli raha se loppupeleissä ratkaisee.
Koska työttömän ja työssäkäyvän elintaso ja elämäntyyli ovat usein liian erilaiset. Parisuhde ei ikinä toimisi kun eletään eri elintasoja. Minä kustannan itselleni mukavan elämäntyylin mutta palkallani pystyn kustantamaan sen vain itselleni. En kuitenkaan halua luopua elämäntyylistäni sen vuoksi että puolisolla ei ole varaa samaan enkä minä pysty pitämään elintasoa yllä molemmille. Eli lähtökohtaisesti etsin ihmistä jolla sama elintaso ja elämäntyyli.