Lue keskustelun säännöt.
Kävin pitkästä aikaa vaatekaupoilla ja järkytyin
12.10.2018 |
Olen 30 vuotias nainen.
En halua pukeutua teinien vaatteisiin, mutta en myöskään business-tyyliin tai "mummomaisesti".
Nämä tuntuvat olevan ainoita vaihtoehtoja vuonna 2018, jos et halua kulkea alasti.
Kaikki vaatteet ovat nykyisin joko muodottomia mustia säkkejä tai napapaitoja.
Lisäksi tuntuu että esim. H&M:n vaatekokoja on kutistettu viimeisen muutaman vuoden sisällä.
Kolmisen vuotta sitten koko 36 oli minulle alaosissa täysin istuva.
En ole lihonut, joten meinasi itku päästä sovituskopissa kun en saanut kyseisen koon farkkuja säärtä ylemmäs.
Päädyin kokoon 40 joka meni nipin napin päälle.
Samahan se periaatteessa on, mikä kokolappu siinä vaatteessa killuu, mutta hätkähdyttävä muutos entiseen vain hämmästytti.
Huppareitakaan ei enää löydy. Kaikki ovat oversize tai sitten niitä napamallisia.
Onko kukaan muu huomannut vastaavaa, vai asioinko yksinkertaisesti väärissä liikkeissä?
Ja tosiaan lähes kaikki Helsingin keskustan putiikit (sellaiset joihin pienituloisella on varaa) tuli kierrettyä läpi ja lähdin yksien farkkujen kanssa kotiin.
Kommentit (78)
Nykyvaatteissa on ollut vikaa jo yli kymmenen vuotta.
Laatu on p-kaa: ei ole enää olemassa laadukasta puuvillaa, vaan kaikista näkyy läpi, on heti reikiä tai sekoitettu joukkoon jotakin nyppyyntyvää muovia.
Mallit on surkeita säkkejä: istuvia leikkauksia on turha etsiä. Malli on tyyliä säkki, jossa on hihat.
Koot on arpapeliä. Liian pieniä/suuria tai lyhyitä/pitkiä. Mitään standardeja ne eivät enää noudata. Oletukseni on, että kangasta kai kovasti säästetään, kun hihat, helmat tai lahkeet loppuu puoliväliin? Tai kaikilla asiakkailla on tosi pitkät jalat ja loppu porukka joko lyhentää lahkeita tai kulkee käärityissä.
Kuoseista ja väreistä nyt puhumattakaan. Toki muoti on muotia ja nyt on menty sillä rumimmalla eli 80-luvulla. Se ei näyttänyt hyvältä koskaan kellään, edes silloin 80-luvulla.
Ainoa asia, mitä suren, on se ale-rekkien kama: kuka sitä huolii edes ilmaiseksi? Miksi noihinkin epävaatteisiin on uhrattu aikaa, vaivaa ja energiaa? Joku nekin on suunnitellut, kaavoittanut, ostanut (ja tehnyt) kankaat, ommellut, pakannut, kuljettanut, purkanut, silittänyt, nostanut esille. Mihin ne työnnetään, kun kukaan ei niitä halua? Poltetaanko ne?
Miksei tehdä hyvännäköistä ja laadukasta vaatetta? Maksoi sitten vaikka vähän enemmänkin. Ai niin, mutku ne ei tuota yhtä paljon voittoa. Koko ajan pitäisi tulla parempi tulos. Mutta jossakinhan on katto silläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse epävarmana naisena rakastan oversized-muotia ja useinkin ostan miesten puolelta vaatteita ihan vaan, koska ne on ihanan isoja, mutta mun mielestä vaatteissa sais olla enemmän värejä ja persoonallisuutta.
Kannattaa muistaa, että niihin kokonumeroihin vaikuttaa myös se onko muoti väljää vai niukkaa. Minulla on vielä muutama vaate ysärin väljän muodin ajoilta, ja esim silloinen s-koon t-paita on reilusti isompi kuin viime vuonna ostamani m-koon t-paita. Kumpikin siis sellaista suoraa unisex-mallia, ei muotoon ommeltua. Jostain löysistä kesämekoista ostan usein xs-kokoa, vaikka istuvammista pitää yleensä ottaa m.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, loppuu vaatteisiin törsääminen ja kulutetaan/korjataan vanhat loppuun.
Ongelma on se, että ne vanhat on jo kulutettu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu ennemminkin että koot olisivat suurentuneet viimeaikoina. Mielestäni on outoa että joudun ostamaan lähes poikkeuksetta pienintä saatavilla olevaa kokoa, vaikka paljon minua pienempiäkin naisia löytyy vielä jonkin verran. Käyttävätkö he sitten vain liian isoja vaatteita? Terv, 160cm/57kg
En ole enää pariin vuoreen löytänyt takkia mistään.
Hihat ja hartiat ovat valtavia myös niissä malleissa joiden pitäisi olla istuvia. Kaikki yltää pohkeisiin ja näyttää laatikolta.
Tiedän että olen pieni mutta ennen ei ollut yhtä työnalla löytää vaateita.
N 153cm/46kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 30 vuotias nainen.
Lisäksi tuntuu että esim. H&M:n vaatekokoja on kutistettu viimeisen muutaman vuoden sisällä.
Kolmisen vuotta sitten koko 36 oli minulle alaosissa täysin istuva.
En ole lihonut, joten meinasi itku päästä sovituskopissa kun en saanut kyseisen koon farkkuja säärtä ylemmäs.
Päädyin kokoon 40 joka meni nipin napin päälle.
Samahan se periaatteessa on, mikä kokolappu siinä vaatteessa killuu, mutta hätkähdyttävä muutos entiseen vain hämmästytti.Mulla on 10 vuotta sitten ostettu Seppälän 38 hame, ehkä pari vuotta vanha H&M 40, ja uusi Promodin hame 42. Kaikissa on sama vyötärö senteissä - jos ne laittaa päällekkäin, ei näe mitään eroa kokojen suhteen.
Olisko kokojen skaalaa supistettu?
Minulla on vanhat housut kokoa 36. Uudet kokoa 32 ja sama sentti vyötäröllä.
Et ole yksin ap! Itse saman ongelman edessä.
Mistä löytäisin laadukkaita mutta nättejä puseroita ja neuleita, jotka eivät ole tehty polyesteristä? Saisi olla värejäkin harmaan, beigen ja mustan rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 30 vuotias nainen.
En halua pukeutua teinien vaatteisiin, mutta en myöskään business-tyyliin tai "mummomaisesti".
Nämä tuntuvat olevan ainoita vaihtoehtoja vuonna 2018, jos et halua kulkea alasti.
Kaikki vaatteet ovat nykyisin joko muodottomia mustia säkkejä tai napapaitoja.
Lisäksi tuntuu että esim. H&M:n vaatekokoja on kutistettu viimeisen muutaman vuoden sisällä.
Kolmisen vuotta sitten koko 36 oli minulle alaosissa täysin istuva.
En ole lihonut, joten meinasi itku päästä sovituskopissa kun en saanut kyseisen koon farkkuja säärtä ylemmäs.
Päädyin kokoon 40 joka meni nipin napin päälle.
Samahan se periaatteessa on, mikä kokolappu siinä vaatteessa killuu, mutta hätkähdyttävä muutos entiseen vain hämmästytti.
Huppareitakaan ei enää löydy. Kaikki ovat oversize tai sitten niitä napamallisia.
Onko kukaan muu huomannut vastaavaa, vai asioinko yksinkertaisesti väärissä liikkeissä?
Ja tosiaan lähes kaikki Helsingin keskustan putiikit (sellaiset joihin pienituloisella on varaa) tuli kierrettyä läpi ja lähdin yksien farkkujen kanssa kotiin.
Et halua pukeutua teinien vaatteisiin, mutta ostat huppareita ja farkkuja?
Olen tilannut suurimman osan vaatteistani ulkomailta jo hyvin pitkään, näiden ketjuliikkeiden halpisrievut eivät todellakaan ole minun juttuni. Urheiluliikkeistä toisinaan löytyy jotakin, kaikki takkini taitavat olla peräisin näistä tai sitten jonkun Espritin sport- mallistoista. Edellä mainitun merkin vaatteet ovat kyllä hinta/ laatu- suhteeltaan aika hyviä, mallistosta löytyy myös bisnes- ja casual- sekä sport- lookit ja kivoja alusvaatteita kaikenkokoisille. Halonen on myöskin yllättävä paikka, sieltä saattaa löytyä positiivisia yllätyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et välttämättä suoranaisesti lihonut, mutta kyllähän vartalo muutenkin muuttuu.
H&M:n koot ovat kyllä tosi pieniä. Ostin 10-vuotiaalle tytölleni aikuisten alerekistä XS-kokoisen kesämekon. Vähän lyhensin olkaimia, mutta leveydeltään ei ollut yhtään liian iso. Ja tyttöni on normaalipainon alarajoilla eli ikäisekseen hyvin hoikka. Näin myöhemmin samoja mekkoja vielä lisää alennettuina. Eiväthän ne voi mahtua kenenkään aikuisen päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu ennemminkin että koot olisivat suurentuneet viimeaikoina. Mielestäni on outoa että joudun ostamaan lähes poikkeuksetta pienintä saatavilla olevaa kokoa, vaikka paljon minua pienempiäkin naisia löytyy vielä jonkin verran. Käyttävätkö he sitten vain liian isoja vaatteita? Terv, 160cm/57kg
Samaa mieltä. Olen koko ikäni käyttänyt M-kokoa, ja nyt se on melkein säännönmukaisesti liian iso. Eilen sovitin H&M:ssa useampia paitapuseroita kokoa 36, ja ne olivat oikean kokoisia, vaikka aiemmin käytin kokoa 38. Ostin myös takin kokoa XS, oli juuri sopivan kokoinen ja hihatkin riittävän pitkät.
Olen siis saman kokoinen kuin aiemmin, eli 167 cm/62 kg.
Kysykää niiltä joilla näette miellyttäviä vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on aina ollut vaikeaa sovituskopeissa, koska olen vartaloltani erittäin päärynä. Lisäksi paino on vaihdellut rajusti viimeisen 10 vuoden aikana. Mutta kaikista kamalinta oli kuulla sovituskopissa joskus ennen kevätjuhlia kuinka äiti ja varhaisteini olivat vaateostoksilla eikä vaatteet sopineet tytön päälle. Piti hakea jotain isompaa ja äiti ehdotti aikuisten kokoja. Eikä siellä kaupassa näkynyt "läskejä tyttöjä" kun joku kuitenkin tulee tähän huutamaan, että läskejähän ne ovat, siitä kaikki johtuu.
Minä en välitä kokomerkinnöistä lainkaan. Minulla on vaatteita XS-koosta XXL:ään ja se on ihan sama, kunhan 1. vaate tuntuu hyvältä päällä 2. se ei kiristä eikä kinnaa ja voin liikkua ja hengittää 3. se näyttää hyvältä.
Olen myös nyt aikuisena vasta oppinut inhoamaan polyesteriä. Tilaan paljon nettikaupoista ja nykyisin katson lisätiedoista kankaan tiedot. Jos se on polyesteria, mietin todella tarkkaan haluanko sitä. Jos se on puuvillaa, pinnat nousevat kohisten. Polyester näyttääkin rumalta ja on sähköistyvää - siinä nettikaupan kuvassa asu liehuu nätisti ja todellisuudessa kun vedät talvitakin päältäsi pois töissä se halpa ja ruma materiaali on takertunut vartaloosi kuin makkarankuori ja siinä yrität sitä vetää irti niin rätisee ja paukkuu. Kävellessä polyester-mekon helma hakeutuu säärten väliin ja se näyttää aivan idioottimaiselta.
Urheiluvaatteista löytyy joskus ihan hyvää tavaraa, kunhan välttää isoja logoja ja muita niin ei sitä välttämättä huomaa että palaveripöydän edessä esiintyvällä on juoksuleggarit tunikansa alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H&M vaatteet valmistetaan kehitysmaissa lapsityövoimalla. Voitte vaan kuvitella, mikä on siellä työtenkijän päiväpalkka jossa surkeassa läävässä. Varmasti pienempi kuin ostamanne rätin hinta. Niin että siitä putiikista ei kannata tuonkaan takia ostaa yhtikäs mitään.
:D Sitäpä enemmän mua nauratti tässä männäviikolla, kun kävin HM:ssä. Siellä kuulutettiin kovaa mainoksissa, että:”Tue Uniceffiä!” Kassa kysyi:”Annatko euron Uniceffille, meillä on kampanja käynnissä?” Kieltäydyin ja meinasin sanoa, että:”Miksi me asiakkaat joudumme tukemaan lapsia Unicefin kautta, ettekö te maksa heille kunnon palkkoja siellä tehtaissa?”
Varsinkin pännii, kuinka HM sitten mainostaa joulun tienoilla, kuinka suuren summan HM (oikeasti asiakkaat) lahjoitti Unicefille tänäkin vuonna. Miksei HM anna sitä summaa omasta tuloksestaan, vaan lypsää senkin asiakkailtaan ja ratsastaa tällä vielä keräämässä julkista goodwillia?
Paikallisessa kaupassa myyjä piti oikein palopuheen luonnon tuhoamisesta ja muoviongelmasta, ensin kysyttyään asiakkaalta haluaako tämä ostaa pussin. Oikein tarmoa ja vihaa uhkuen. Seurasin sitä ja mietin, saanko minäkin palopuheen. Ostin muovipussin, sain paheksuvan katseen. Jostain syystä ei saarnannut minulle. Periaatteessa olen samaa mieltä asiasta, muovi ja muovipussit ovat typeriä ja kamalia saastuttajia, mutta ei asiakasta saa nolostuttaa niin, että hän tuntee itsensä murhaajaksi kun sattuu joskus sen pussin tarvitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
H&M:n koot ovat kyllä tosi pieniä. Ostin 10-vuotiaalle tytölleni aikuisten alerekistä XS-kokoisen kesämekon. Vähän lyhensin olkaimia, mutta leveydeltään ei ollut yhtään liian iso. Ja tyttöni on normaalipainon alarajoilla eli ikäisekseen hyvin hoikka. Näin myöhemmin samoja mekkoja vielä lisää alennettuina. Eiväthän ne voi mahtua kenenkään aikuisen päälle!
Mallista riippuu. Osa vaatteista on pieniä ja osa todella leveitä. On todella vaikea löytää hoikalle tytölle legginsejä/kapeita farkkuja, jos ostaa vyötäröltä sopivat niin lahkeet ovat aivan liian lyhyet ja jos ostaa sopivan pituiset niin tippuvat jalasta, argh.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa asia, mitä suren, on se ale-rekkien kama: kuka sitä huolii edes ilmaiseksi? Miksi noihinkin epävaatteisiin on uhrattu aikaa, vaivaa ja energiaa? Joku nekin on suunnitellut, kaavoittanut, ostanut (ja tehnyt) kankaat, ommellut, pakannut, kuljettanut, purkanut, silittänyt, nostanut esille. Mihin ne työnnetään, kun kukaan ei niitä halua? Poltetaanko ne?
Miksei tehdä hyvännäköistä ja laadukasta vaatetta? Maksoi sitten vaikka vähän enemmänkin. Ai niin, mutku ne ei tuota yhtä paljon voittoa. Koko ajan pitäisi tulla parempi tulos. Mutta jossakinhan on katto silläkin.
Minua myös kauhistuttaa se vaatteen määrä esim. H&M:llä - koko kauppa on iso kooltaan ja täyteen tungettu vaatteita. Ensinnäkin kemikaalit haisevat niin, että en tiedä miten myyjät pystyvät olemaan siellä kokonaisia työpäiviä. Minulla alkaa allergisena kutittaa kurkkua ja käsiin nousee ekseemaan kauppareissun jälkeen.. vaatteita on metritolkulla röykkiöittän, joskus niin tiukkaan ahdettuna ettei henkaririvistostä meinaa saada vaatteita katsottua, vaan pitää suorastaan painia niiden pinkkojen kanssa. Yhdellä kädellä et ota yhtä ainutta vaatetta kyseisessä liikkeessä.
Alennusmyynneissä vaatteita on esim. 2 - 4 eurolla myynnissä. Ilmankos kirpparikauppakin uhkaa tyrehtyä. Jos uusi mekko maksaa 2 euroa, sehän on mitätön hinta. Haluaisin verrata tätä kissan hankkimiseen. Usein suositellaan, että jokaisesta kissasta tulisi maksaa jotain, edes nimellinen summa. Näin kissaa arvostetaan enemmän kuin jos se on sellainen "ilmaiseksi jaettu maaseudun kissa isosta poikueesta, ota vaikka kaksi". Jos se 2 euron vaate ei miellytä silmää enää kotona, se on helppo heittää roskiin ilman tunnontuskia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H&M vaatteet valmistetaan kehitysmaissa lapsityövoimalla. Voitte vaan kuvitella, mikä on siellä työtenkijän päiväpalkka jossa surkeassa läävässä. Varmasti pienempi kuin ostamanne rätin hinta. Niin että siitä putiikista ei kannata tuonkaan takia ostaa yhtikäs mitään.
:D Sitäpä enemmän mua nauratti tässä männäviikolla, kun kävin HM:ssä. Siellä kuulutettiin kovaa mainoksissa, että:”Tue Uniceffiä!” Kassa kysyi:”Annatko euron Uniceffille, meillä on kampanja käynnissä?” Kieltäydyin ja meinasin sanoa, että:”Miksi me asiakkaat joudumme tukemaan lapsia Unicefin kautta, ettekö te maksa heille kunnon palkkoja siellä tehtaissa?”
Varsinkin pännii, kuinka HM sitten mainostaa joulun tienoilla, kuinka suuren summan HM (oikeasti asiakkaat) lahjoitti Unicefille tänäkin vuonna. Miksei HM anna sitä summaa omasta tuloksestaan, vaan lypsää senkin asiakkailtaan ja ratsastaa tällä vielä keräämässä julkista goodwillia?
Paikallisessa kaupassa myyjä piti oikein palopuheen luonnon tuhoamisesta ja muoviongelmasta, ensin kysyttyään asiakkaalta haluaako tämä ostaa pussin. Oikein tarmoa ja vihaa uhkuen. Seurasin sitä ja mietin, saanko minäkin palopuheen. Ostin muovipussin, sain paheksuvan katseen. Jostain syystä ei saarnannut minulle. Periaatteessa olen samaa mieltä asiasta, muovi ja muovipussit ovat typeriä ja kamalia saastuttajia, mutta ei asiakasta saa nolostuttaa niin, että hän tuntee itsensä murhaajaksi kun sattuu joskus sen pussin tarvitsemaan.
Hupaisaa. Enemmän muoviahan niissä akryyli- ja polyesterivaatteissa on, ja niistä se muovi vielä päätyy veteen pestessä. Olisin itse varmaan kommentoinut tästä myyjälle.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan sitten olla poikkeus joukossa. En ole varmaankaan viimeisen kymmenen vuoden aikana löytänyt kivoja vaatteita, mutta nyt niitä on enemmänkin.
Minäkin tykkään tämän hetken valikoimasta, koska vaikka suurin osa ei olisi mieleen, niin jotain löytyy aivan varmasti. Haluaisin myös vähän business tyylistä mutta ei tätimäistä tai miesmäistä, joten esim. paperbag muoti osui hyvään aikaan.
En saa lounasetua. Verotuksessa saan vähennykset, niinkuin moni muukin työssäkäyvä.
Hinnoista puhuessa lienee turha vetää keskusteluun ääripäitä, euron hamppareita yms. Kävin yhdessä hampurilaisketjussa tässä taannoin, isoin ateria maksoi 11,90€. Toki ketju oli suomalainen, globaaliksi en sitä laskisi Virossa olevista toimipaikoista huolimatta.
Jos vertaa siihen että lounaspaikassa saat 9 eurolla syödä ja juoda makasi täyteen, niin siinä vaiheessa se 4 euron hamppariateria on mielestäni kyllä kokonaistaloudellisesti kalliimpi vaihtoehto.