Miten henkilö ei voi tietää, mitä hänen sukunimensä tarkoittaa, herranjestas?
Että eikö ole yhtään häirinny koko elämän aikana, mitä oma sukunimi tarkoittaa, hyvää päivää....
Kommentit (72)
Suomessa sukunimikäytäntö vaihteli alueittain. Itä-Suomessa käytettiin erillisiä sukunimiä mahdollisesti jo 1200-luvulla, kun taas Länsi-Suomessa käytettiin pitkään isännimiä (esim. Juho Heikinpoika). Pakolliseksi sukunimen käyttö tuli Suomessa vasta vuonna 1920 säädetyn sukunimilain myötä.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillä vain ei ole luontaista tiedonhalua. Oletan, että tuo tarkoittamasi henkilö ei ehkä ole kauhean välkky muutenkaan, jos hänellä ei ole tapana ottaa selvää erilaisista asioista.
(Khröhöm, itse tiedän tarkkaan sekä entisen että nykyisen sukunimeni, etunimeni ja lasteni etunimien merkitykset...)
Tyypillinen naissadisti siinä kirjoittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä Huttunen, Räsänen, Pasanen ja Korhonen tarkoittavat?
Hutun tiedän, tarkoittaa keittoa, mutta muista ei ole aavistustakaan.
Pieleen meni.
-- Huttu tarkoittaa puuroa (myös hutiloiden tai tökerösti tehtyä, kökköä, juosten kustua).
-- Hutunkeitto tarkoittaa pesäpallon aloitusvuoron arvontaa (joskus myös puuron keittämistä).
Sukunimi Huttunen tulee skandinaavisesta vaaleaa tai valkoista tarkoittaneesta sanasta hwit tai hwite. nen-pääte on yleensä pienennys-tai hellittelymuoto, mutta kielitieteilijöiden mukaan se viittaa sukunimessä pikemminkin asuinpaikkaan.
Huttunen on siis vaaleaverikkö, eli vaaleatukkainen mies tai nainen.
Nimeämiskäytäntö ei ole vallan tavaton. Vaiherikkaan elämäni aikana Unto Nykäsen palveluksessa, samassa tiimissä palvelivat mm. kanadanranskalainen Danä LeBlanc ja tanskalainen Poul Vhid.
Seuraava kysymys kuuluu: Mistä tulee kaakkoissuomalainen sukunimi Suortti? Yhden pisteen vihje: Musta on ruotsiksi Svart.
Nyt kiinnostaa tietää, mitä ne on ne nimet, joiden merkityksestä ei mitään tietoa tai teoriaa löydy. Oikeat nimet, jotka on käytössä, ei mitkään keksityt.
Kielitutkijoiden mukaan sukunimet pohjautuvat koko maailmassa neljään seikkaan:
1) Mistä kotoisin: Karjalainen, Ruotsalainen, Lahti, Nieminen, Mäkelä, Korpela, Kallio, Lehto, Virtanen
2) Minkälainen: Pitkänen, Lyhykäinen, Rampala, Hyvönen, Partanen
3) Ammatti: Suutarinen, Seppälä
4) Kenelle sukua: Eriksson, Johansson, Finnbogadottir
Suomessa on ollut tärkeää erottaa kaksi Mattia toisistaan nimeenomaan lisäämällä etunimen perään se, mistä Matti on tullut, esim Virolainen tai Korpela jne. Meillähän on sanontakin Ei mistään kotoisin.
Ruotsissa ja Islannissa (esim) on ollut tärkeää kertoa, kenen sukuun / perheeseen kuuluu.
Saksassa on paljon ,,minkälainen,,-nimiä: Schwarz, Braun, Lang mutta kaikkein eniten ,,ammatti,,-nimiä: Maier, Muller (ja ne pisteet u:n päälle), Schmied, Schmidt, Köhler, Bauer, Brauer, Vogt
Tästä jaottelusta ihan erikseen ovat sitten nimet, jotka esim jostain poliittisista syistä tai muodin takia, on muutettu toiselle kielelle, ei välttämättä käänöksen mukaan. Oma sukuni oli akunperin ruotsia puhuva, ja nimi sen mukaan, mutta 5 sukupolvea sitten se vaihdettiin suomalaiseen, aika harvinaiseen nimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä Huttunen, Räsänen, Pasanen ja Korhonen tarkoittavat?
Hutun tiedän, tarkoittaa keittoa, mutta muista ei ole aavistustakaan.
Ei ole keitto, vaan viljaa sisältävä ruoka, jonka koostumus on vellin ja puuron väliltä.
Niinpä niin, jos joku lahtinen tai virtanen tai suominen... niin...
Voi itkujen itku, kyllä on jollakulla ongelmat taas!
Suutari on mun sukunimi,,,, pitäskö mun tietää mitä toi tarkoittaa ja mistä se juontuu,,, oliko joku suutari vai mistä se juontuu... asuiko mun yks sukuhaara jossakin virran lähellä kun se on virtanen.. tai lahden äärellä kun se on lahtinen.
Vierailija kirjoitti:
Voitko sanoa mita sukunimeni Bwimbi tarkoittaa?
Se tarkoittaa ulkomaalaisen jännämiehen makuualustaa.
Miksi pitäisikään tietää? Ehkä kaikki Suomen Korhoset tietävät sukunimensä merkityksen, mutta tuskin siitä vähääkään välittävät.
Oman sukuni nimen tiedän. Siinä on vähän tulkinnanvaraista, mitä saamenkieleen pohjautuva alkuosa merkitsee paikannimessä. Onko se saameen perustuva vai suomenkieliseen merkitykseen, joka on eri? Mielenkiintoista, eikö totta?