Olen ateisti, en halua että lastani kastetaan, mies on eri mieltä
Olen nyt rv 16+4 ja asia on ollut itselleni alusta asti selvää, että lasta ei kastettaisi kun en itse kuulu evlut. kirkkoon. Mies on ns. tapauskovainen, ja on sitä mieltä että pitäisi kastaa. En ymmärrä miksi muka olisi niin tärkeää kastaa lapsi jos ei itse edes ole kovin uskonnollinen.. Miehen mukaan kuulemma "varmuuden vuoksi". Kun ei voi tietää..Huoh. Että mitä se muka haittaa, jos varmuuden vuoksi kastaa. Itselleni kyse on enemmänkin periaatteesta, mielestäni lapsen voi itse mennä kastettavaksi sitten aikuisena/teini-ikäisenä jos itse haluaa. Ja siis meidät molemmat kyllä kastettu, itse olen eronut kirkosta, eikä ollut esim. kirkossa vihkimistä, eikä se ollut miehelle ongelma.
Kommentit (94)
Viime kädessä äidin uskontokunnan mukaan mennään, jos ei sopuun päästä. Minä en missään tapauksessa liittäisi lastani uskontokuntaan, johon en itse usko, varsinkaan noin typerillä perusteluilla. Varmuuden vuoksi, minkä varmuuden?
Pidä vain pääsi. Lapsikin todennäköisesti kiittää myöhemmin.
Yhtälailla voi myös itse sitten erota kirkosta...
Oisko kannattanut miettiä kastamista ennen kärjen kastamista 😈?
Lapsen kastaminen on luterilaista taikauskoa. Ikään kuin taikavedellä läträäminen pelastaisi vauvan ikuiselta helvetin tuomiolta. Ei löydy tuollaista raamatusta joten aivan suotta kasta kastamaan.
Todennäköisesti erotatte kirkosta viimeistään koulun alettua, ettei tartte opiskella uskontoa.
Miksi pitäisi liittää johonkin, että voi erota myöhemmin? Liitättekö varmuuden vuoksi puolueeseen ja partioonkin? Voihan kaikesta erota myöhemmin. Eikö ole järkevämpää antaa puhdas pöytä, ja lapsi saa itse valita uskontonsa kunhan tajuaa asiasta jotain?
Älä anna kastaa.
"Varmuuden vuoksi", hohhoijaa.
Varmuuden vuoksi pitäisi sitten silpoa esinahkakin, että tulee kaikkia jumaluuksia miellytettyä.
Mies voi miettiä, miksi monet kristityt kannattavat aikuiskastetta = uskovien kastetta.
Vierailija kirjoitti:
Yhtälailla voi myös itse sitten erota kirkosta...
Joutuu ensin koko lapsuutensa kuulemaan aivopesua ja opettelemaan rukouksia...
Pidä pääsi ap, koulun ET-tunnit olivat aivan loistavia ja sai minut miettimään ja perustelemaan kantani ja koen että siitä on ollut paljon hyötyä myöhemmin elämässäni.
Kirkosta eroaminen aikuisena on helpompaa kuin kirkkoon liittyminen aikuistena. Lapsi saattaa myöhemmin haluta joko kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta, teitte nyt kummalla tavalla tahansa. Vähemmän vaivaa lapselle myöhemmin koituu, jos nyt kastatte. Sinun ateistina luulisi ajattelevan, ettei koko kasteella ole mitään merkitystä ja että ei lapsi siitä pilalle mene, jos päälaki vähän kastuu.
Kasteestahan ei mitenkään seuraa esim. velvollisuutta käydä rippikoulua.
Mitä haittaa kastamisesta ap:n mielestä on? Harmitonta hömppää. Jos uskonnon osuus kotona rajoittuu tuohon, niin lapsi pääsee melko vähällä. Itse tapailin joskus miestä, joka olisi halunnut opettaa iltarukouksia lapsille jne. Siihen vedin uskonnottomana rajan. En hankkinut hänen kanssaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kirkosta eroaminen aikuisena on helpompaa kuin kirkkoon liittyminen aikuistena. Lapsi saattaa myöhemmin haluta joko kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta, teitte nyt kummalla tavalla tahansa. Vähemmän vaivaa lapselle myöhemmin koituu, jos nyt kastatte. Sinun ateistina luulisi ajattelevan, ettei koko kasteella ole mitään merkitystä ja että ei lapsi siitä pilalle mene, jos päälaki vähän kastuu.
Kasteestahan ei mitenkään seuraa esim. velvollisuutta käydä rippikoulua.
Uskonnottomassa perheessä kasvavan lapsen rooli on erilainen kuin itse kirkosta eronneen aikuisen. Itse menin lukiolaisena ET:n sijaan uskonnon tunneille, kun hyppytunteja olisi silloin tullut niin tolkuttomasti muutenkin rankkojen päivien päälle (olihan niitä ollut jo koko koulu-ura samasta syystä muutenkin). Ihan mielenkiintoista oli, vaikka ei se omaan ajatteluun vaikuttanut suuntaan eikä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä haittaa kastamisesta ap:n mielestä on? Harmitonta hömppää.
Uskonto ei ole harmitonta hömppää. Sen varjolla opetetaan lapsia uskomaan totena sellaisia asioita, joita ei ole todistettu todeksi. Sen varjolla myös ylläpidetään epätasa-arvoa ja syrjintää.
Vierailija kirjoitti:
Kirkosta eroaminen aikuisena on helpompaa kuin kirkkoon liittyminen aikuistena. Lapsi saattaa myöhemmin haluta joko kuulua kirkkoon tai olla kuulumatta, teitte nyt kummalla tavalla tahansa. Vähemmän vaivaa lapselle myöhemmin koituu, jos nyt kastatte. Sinun ateistina luulisi ajattelevan, ettei koko kasteella ole mitään merkitystä ja että ei lapsi siitä pilalle mene, jos päälaki vähän kastuu.
Kasteestahan ei mitenkään seuraa esim. velvollisuutta käydä rippikoulua.
Kastaminen ylläpitää kirkon valtarakenteita.
Kun lapsia lakataan kastamasta, kirkolla valahtaa löysät housuun.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti erotatte kirkosta viimeistään koulun alettua, ettei tartte opiskella uskontoa.
Ja tuo väite perustuu mihin? Minun 12-vuotias lapseni on 23 oppilaan luokalta ainoa, joka ei käy uskonnon tunneilla. Luokalla on myös ainakin kaksi muuta lasta, joiden isät ei kuulu kirkkoon. Toisen lapseni luokalla on hänen lisäkseen yksi oppilas, joka ei osallistu uskonnon opetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kirkosta eroaminen aikuisena on helpompaa kuin kirkkoon liittyminen aikuistena.
Eikö mielestäsi ole vain hyvä, että ihminen joutuu vähän miettimään omia arvojaan ja uskomuksiaan ennen kuin liittyy johonkin yhteisöön? Miksi siihen pitäisi liittää ihminen, joka ei tajua koko asiasta höykäsen pöläystä?
Se joustaa, jolle asia ei ole tärkeä. Minusta se olet sinä, ap. Et usko Jumalaan etkä kasteeseen, joten sehän on sinulle ykshailee, mitä tapahtuu. Jos mies saa kasteesta mielenrauhan, niin se on sen arvoista.
Ei tietenkään liitetä kirkon jäseneksi lasta jos vanhemmatkaan eivät ole uskossa. Eihän tuota nyt mitenkään muutenkaan tarvitse perustella.
Olisiko kannattanut miettiä näitä asioita yhdessä ennen kuin menee kirkkoon kuuluvan kanssa yhteen? Voihan lapsesikin erota myöhemmin kirkosta. T: uskonnoton