Pia Ristikareen katoamisesta 30-vuotta. Poliisi: "Naapuria emme ole ehtineet vielä kuulemaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan piti itse osata pitää huolta itsestään, kotona puhutettiin kunnolla ettei autojen kyytiin nousta, ei saanut liftata jne. Aika oli erilainen. Jotenkin syyllistettiin niitä tyyppejä itseäänkin jos jotain pahaa tapahtui. Jopa raiskauksissa mietittiin että antoiko uhri itse aihetta raiskaukseen. Ihan hullua aikaa kyllä! Pedofiilejä ja raiskaajia oli liikkeellä, samoin itsensä paljastelijoita.

Täysin eri mieltä!

Lapsille ja nuorille taottiin päähän, että tuntemattomien matkaan ei saa lähteä.

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että uhria syytetään.

Opetettiin vain olemaan varovaisia.

80-luvun vanhempien muistissa oli myös 50-ja-60-lukujen selvittämättömät henkirikokset (K.Saari, Tulilahti, Bodom) Kaikissa uhreina nuoret ja tekijä tuntematon.

Huomattavasti hullumpi ja vaarallisempi on nykyaika: autot ajaa tahallaan päälle, kouluamp., teeerro.st.iskut, siveysrikokset (sen.s. takia näin), henki.rikokset. Kaikkialla joutuu pelkäämään satunnaista väkivaltaa. Ja tekijöitä sen kun lappaa maahan lisää eikä kukaan korvaa lotkauta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Ei kuulu sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Lisään vielä että monien ihmisten henkinen puoli oli melko kopeaa. Sille on pitkä perinne. Vielä 70-luvulla opettajilla, ison talon isännillä ym oli niin paljon valtaa, että muualta tulleita hirvitti. Toki paikkakunta muuttui paljon vuosikymmenen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Ei kuulu sulle.

Et osaa kommentoida sivistyneesti, joten olisi parempi jos et kommentoisi lainkaan. Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan piti itse osata pitää huolta itsestään, kotona puhutettiin kunnolla ettei autojen kyytiin nousta, ei saanut liftata jne. Aika oli erilainen. Jotenkin syyllistettiin niitä tyyppejä itseäänkin jos jotain pahaa tapahtui. Jopa raiskauksissa mietittiin että antoiko uhri itse aihetta raiskaukseen. Ihan hullua aikaa kyllä! Pedofiilejä ja raiskaajia oli liikkeellä, samoin itsensä paljastelijoita.

Täysin eri mieltä!

Lapsille ja nuorille taottiin päähän, että tuntemattomien matkaan ei saa lähteä.

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että uhria syytetään.

Opetettiin vain olemaan varovaisia.

80-luvun vanhempien muistissa oli myös 50-ja-60-lukujen selvittämättömät henkirikokset (K.Saari, Tulilahti, Bodom) Kaikissa uhreina nuoret ja tekijä tuntematon.

Huomattavasti hullumpi ja vaarallisempi on nykyaika: autot ajaa tahallaan päälle, kouluamp., teeerro.st.iskut, siveysrikokset (sen.s. takia näin), henki.rikokset. Kaikkialla joutuu pelkäämään satunnaista väkivaltaa. Ja tekijöitä sen kun lappaa maahan lisää eikä kukaan korvaa lotkauta!

Yhtä hullua kaikki, uutisointi oli vain säyseämpää. Mutta jos lukee vanhempia lehtiä, vaikka 50-60- luvuilta, niin sepä vasta hullua oli. 80-luvulla elettiin turvallisuuden kuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

En ole kuullutkaan että äiti olisi syyttänyt isää ja olen tätä juttua seuraillut aika paljon. Jos lähteen saisi.

Poliisi tosiaan ei ole tutkinut perhettä riittävästi jos kotietsintä tehdään vasta nyt, poliisikin sen myönsi ja tekee sen vasta nyt poissulkeakseen perheen osuuden.

Kotietsintäkin julkistettiin mikä ei varmasti ole uhrin etu kun mahdollisella epäillyllä on aikaa valmistautua. 

Ja edelleen ihmettelen , sillä poliisi itse on kertonut muissa tiedotteissa että tilastoissa huomaa miten usein syyllinen löytyy lähipiiristä.

Tekstistäsi päätellen et ole kyllä kovin hyvin perehtynyt Pian katoamiseen.

Niin varmaan. Laitappa lähde tuolle väitteelle että äiti syytti isää?

Itse kerrot kuinka perhe tutkittiin jo aikoja sitten ja minä pystyn sentään kumoamaan tuon väitteesi sillä että poliisi on vasta nyt suorittamassa kotietsintää. Eli ei ole tutkittu, ainakaan perusteellisesti. Miksiköhän!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan piti itse osata pitää huolta itsestään, kotona puhutettiin kunnolla ettei autojen kyytiin nousta, ei saanut liftata jne. Aika oli erilainen. Jotenkin syyllistettiin niitä tyyppejä itseäänkin jos jotain pahaa tapahtui. Jopa raiskauksissa mietittiin että antoiko uhri itse aihetta raiskaukseen. Ihan hullua aikaa kyllä! Pedofiilejä ja raiskaajia oli liikkeellä, samoin itsensä paljastelijoita.

Täysin eri mieltä!

Lapsille ja nuorille taottiin päähän, että tuntemattomien matkaan ei saa lähteä.

Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että uhria syytetään.

Opetettiin vain olemaan varovaisia.

80-luvun vanhempien muistissa oli myös 50-ja-60-lukujen selvittämättömät henkirikokset (K.Saari, Tulilahti, Bodom) Kaikissa uhreina nuoret ja tekijä tuntematon.

Huomattavasti hullumpi ja vaarallisempi on nykyaika: autot ajaa tahallaan päälle, kouluamp., teeerro.st.iskut, siveysrikokset (sen.s. takia näin), henki.rikokset. Kaikkialla joutuu pelkäämään satunnaista väkivaltaa. Ja tekijöitä sen kun lappaa maahan lisää eikä kukaan korvaa lotkauta!

Yhtä hullua kaikki, uutisointi oli vain säyseämpää. Mutta jos lukee vanhempia lehtiä, vaikka 50-60- luvuilta, niin sepä vasta hullua oli. 80-luvulla elettiin turvallisuuden kuplassa.

Olen lukenut.

Ja elänyt 80-luvulla.

En tiedä, mitä tarkoitat kuplalla?

80-luvulla elettiin ydinsodan pelossa, mutta kaduilla oli turvallista liikkua. Ihmiset välittivät ja antoivat apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Ei kuulu sulle.

Et osaa kommentoida sivistyneesti, joten olisi parempi jos et kommentoisi lainkaan. Kiitos.

Jos utelet anonyymillä palstalla muiden asuinpaikkaa, sulle vastataan sen mukaisesti.

Ole hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä ...

Juppi = yup = young, urban, proseffional

'nuori urbaani uranluoja'

Olet asunut ilmeisesti itse kuusenjuurella, jos Paimio (muuttui kaupungiksi 1997) on sinusta juppien asuinpaikka😂!!

Paimio ja Piikkiö oli 80-luvulla kyläpahasia.

Peltoa, metsää, noussutta merenpohjaa.

Kylän yöelämän sykkivä keskus rupunen baari. Piikkiössä ei ollut edes lukiota.

Asuin Paimiossa keskustan ulkopuolella. Se oli paljon menevämpi mesta kuin 90-luvun lamassa. Työtä riitti, rakennettiin vauraita asuinalueita. Tietysti oli huonosti hoidettuja kerrostaloja tms, mutta rakennuskanta muuttui 70-luvulla ja siitä eteenpäin. Missä asuit?

Ei kuulu sulle.

Et osaa kommentoida sivistyneesti, joten olisi parempi jos et kommentoisi lainkaan. Kiitos.

Jos utelet anonyymillä palstalla muiden asuinpaikkaa, sulle vastataan sen mukaisesti.

Ole hyvä!

Kerroin omani ylimalkaan ja kysyin kohteliaasti. Ei voi mitään, jos ei osaa käyttäytyä.

Mutta sellaista se oli, olihan siellä tarkkiksella myös rikkaiden laiminlyötyjä lapsia joilla oli käytöshäiriöitä.

Täällä puolustetaan isää vaikka isää ei ole edes perusteellisesti tutkittu. Nyt vasta viedään ruumiskoirat etsimään Piaa ja käydään kotona katsomassa jos löytyy hajuja. 30-vuoden jälkeen!? Todella surkeaa työtä poliiseilta ettei sitä aiemmin suostunut tekemään. 

Ja se että tästä tehtiin julkinen tiedotus, on naurettavaa eikä todellakaan uhrin etu.

Epäilyttävää myös se että Piaan liittyviä papereita on hävinnyt ja sitä pyritään selittelemään.

Onkohan siellä ollut johtolanka joka tarkoituksellisesti hävitetty? Tutkinnanjohtaja silloin, oli muistaakseni myöskin Jehova, joten kytköksiä löytyy.

Jehovat ovat myös tunnettuja lastenhyväksikäytöistä ja yhteisö pyrkii peittelemään, tämä on fakta ja asia mikä pitäisi ottaa huomioon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jehovan_todistajat_ja_syytteet_lasten_hyv…

Poliisi on myös kertonut että useimmiten syylliset löytyy lähipiiristä.

Ja jos kerta omistaa lankapuhelimen, niin miksi ei soittanut samantien Pian kaverille vaan odotti seuraavaan päivään. Tiesi vielä että Pia on alakuloinen, joten normaalia isän käytöstä tuo ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos kerta omistaa lankapuhelimen, niin miksi ei soittanut samantien Pian kaverille vaan odotti seuraavaan päivään. Tiesi vielä että Pia on alakuloinen, joten normaalia isän käytöstä tuo ei ole.

Ei se isä tiennyt siinä vaiheessa, että Pia oli ehtinyt perua lähtönsä Paimioon.. siis ennen sunnuntaita. 

Toivottavasti kadonneiden ja rikosten uhrien omaiset saavat nykyään psyykkistä apua sekä heti että seurantaa.

Se on paljon tärkeämpää kuin se, että näistä tapauksista tehdään sirkushuvia rahvaalle.

Kun ei edes ole varmaa, että p. surmattiin.

Se on voinut olla onnettomuus.

Eihän oikeuslaitos saanut edes yllä mainittua Bodomin murhaajaa tuomiolle.

Näin paikallisena, ja tuon tapahtuman pelossa eläneelle tekijän selviäminen oli helpotus.

P.R. on voinut joutua onnettomuuteen joka on peitelty.

On hyvin todennäköistä, että tekijä on kuoll.ut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos kerta omistaa lankapuhelimen, niin miksi ei soittanut samantien Pian kaverille vaan odotti seuraavaan päivään. Tiesi vielä että Pia on alakuloinen, joten normaalia isän käytöstä tuo ei ole.

Ei se isä tiennyt siinä vaiheessa, että Pia oli ehtinyt perua lähtönsä Paimioon.. siis ennen sunnuntaita. 

Jos isä on syyllinen niin silloin onkin helppo sanoa että Piia varmaan lähti kaverilleen ja isä sai aikaa ruumin piilottamiseen.

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/49262b0b-7271-42ee-ab0e-adb13cfb3b68_u…

Ei ihme, että tapaus ei ole ratkennut, jos tämä on tutkinnan nopeus.

Ei vaan, isä kertoi 30 vuotta katoamisen jälkeen naapurinsa havainnoista katoamisiltana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos kerta omistaa lankapuhelimen, niin miksi ei soittanut samantien Pian kaverille vaan odotti seuraavaan päivään. Tiesi vielä että Pia on alakuloinen, joten normaalia isän käytöstä tuo ei ole.

Ei se isä tiennyt siinä vaiheessa, että Pia oli ehtinyt perua lähtönsä Paimioon.. siis ennen sunnuntaita. 

Mitä valetta suollat?

Tässä isä itse kertoo kuinka Piia oli ehtinyt peruuttaa kaverilleen menon. Kohta 3:00-3:15

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos kerta omistaa lankapuhelimen, niin miksi ei soittanut samantien Pian kaverille vaan odotti seuraavaan päivään. Tiesi vielä että Pia on alakuloinen, joten normaalia isän käytöstä tuo ei ole.

Ei se isä tiennyt siinä vaiheessa, että Pia oli ehtinyt perua lähtönsä Paimioon.. siis ennen sunnuntaita. 

Mitä valetta suollat?

Tässä isä itse kertoo kuinka Piia oli ehtinyt peruuttaa kaverilleen menon. Kohta 3:00-3:15

Linkki vielä missä isä kertoo että Piia ehti peruuttaa kaverilleen menon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiinnostaa tämä tapaus sen takia, koska muistan kuulleeni nuorena juoruja Piikkiössä ja Turun alueella liikkuvasta epämääräisestä autosta, jonka kyytiin nuoria tyttöjä houkuteltiin/yritettiin kaapata väkisin. Tosin ainahan tälläisiä autoja on pörrännyt limudiscojen ja baarien läheisyydessä. Jotain juoruja liikkui myös pedareista.

Minfosta poistui tai lukittiin ketju, jossa kerrottiin paikallispedarista. Tämä otti nuoria kyytiin ja tarjosi kossua, johon ei tietenkään koskettu.

Että pedarin kyytiin mentiin, mutta se oli ok, koska kossua ei otettu?🙄

Jep!👍

Ei ole ihme, että joillekin käy huonosti.

Ihan syyttelemättä vaan sanon.

On sellainenkin asia kuin oma harkinta.

Apua. Isä antaa vasta 30-vuoden jälkeen uuden vihjeen oman tyttärensä katoamisesta! tämä on selvä merkki että Piian isä säikähti kun on annettu julki että ruumiskoirat on tulossa ja keksi sadun!

Ei saanut auki suutansa 30 vuoteen ja tämä on aivan selvä merkki!!!

Piian isä Heikki Ristikankare kertoi tällä viikolla Iltalehdelle, että naapurissa asunut henkilö olisi sanonut nähneensä Piian lähtevän katoamisiltana. Isä tosin mietti, voisiko naapuri sekoittaa muiston johonkin aikaisempaan iltaan.