Pia Ristikareen katoamisesta 30-vuotta. Poliisi: "Naapuria emme ole ehtineet vielä kuulemaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Meidän äiti soitteli kaverit läpi. Kyllä kasarillakin oli lupa pyydettävä, jos oli jäämässä kaverille yöksi. Asiasta puhuttiin etukäteen ja sovittiin myös vanhempien kesken.

Ihan kuten mä teen tänä päivänä. Kyllä teinejä vahdittiin silloinkin, kuten nyt. Vanhempien pitää tietää missä ja miten muksut viettää aikaansa ja kuinka kauan.

MIstä tuo käsitys, että lapset saivat mennä ja tulla miten haluaa ennen? Omasta mielestä ollut edes missään tiukassa valvonnassa, kun puhepuoli pelasi.

Olihan niitäkin, jotka ei päässeet mihinkään nuorena ja jos lähti sanomatta sanaakaan, niin vanhemmat kyllä etti kylillä ja vei mukulat kavereineen koteihinsa.

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Kylässähän oli myös Piian isoisä, jonka kanssa isä Piian kadotessa saunoi. En usko, että perhe on tämän takana. Ja muistanette, että Piialla oli sovittuna koko viikonlopuksi kyläily kaverin luokse, jonne isä oletti Piian lähteneen, kun suunnitelman väliin tullut pikkuveljen lastenhoito peruuntuikin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä juttu ei ole kovinkaan akuutti kun on 30v vanha.

helppo sanoa, kun kyseessä ei oma läheinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Jos hän olisikin soittanut, olisi vastaus voinut olla "ei ole vielä näkynyt, tulee varmasti pian" tai ehkä hän on mennytkin X:n luokse", eli toiselle ystävälleen. Niin tehtiin tuohon aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

no vaikka tämän Pian kaverin kotiin, siis siihen paikkaan jonne Pian isä oletti tytön menneen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teitä kiinnostaa yhden h.u.o.r.a.n katoaminen noin paljon?

Miksi sä puhut noin rumasti?

Rumasti? Vielä eilen sanoitte Metsäketo-ketjussa, että huo-raksi sanominen on ihan normaalia yleiskieltä.

Että sama asia huor*tella kadonnutta, mahdollisesti kuollutta henkilöä, koska jossain palstalla on joku sanonut olevan ihan yleiskieltä? Ja sä raukkaparka uskoit? Hankihan nyt itsetunto, että pystyisit tehdä omia päätelmiäsi, etkä haukkuisi tuntemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

En ole kuullutkaan että äiti olisi syyttänyt isää ja olen tätä juttua seuraillut aika paljon. Jos lähteen saisi.

Poliisi tosiaan ei ole tutkinut perhettä riittävästi jos kotietsintä tehdään vasta nyt, poliisikin sen myönsi ja tekee sen vasta nyt poissulkeakseen perheen osuuden.

Kotietsintäkin julkistettiin mikä ei varmasti ole uhrin etu kun mahdollisella epäillyllä on aikaa valmistautua. 

Ja edelleen ihmettelen , sillä poliisi itse on kertonut muissa tiedotteissa että tilastoissa huomaa miten usein syyllinen löytyy lähipiiristä.

Minun mielestäni on outoa se, miten moni nettikeskustelija suuttuu ajatuksesta, että tutkimuksia jatketaan nimenomaan ulkopuolisen tekijän osalta.

Ihan kuin jotakuta huolettaisi.

Samoin outoa, ettei tyttöä aikanaan edes etsitty. Kyllikki Saaren kohdalla

oli samantyyppisessä tilanteessa vuosikymmeniä aiemmin (luultiin että oli yötä kaverin luona) satoja etsijöitä, 80-luvulla alaikäisen uskovaisen tytön katoaminen ei kiinnostanut ketään. Tosi outo yhteisö.

Vierailija kirjoitti:

Kylässähän oli myös Piian isoisä, jonka kanssa isä Piian kadotessa saunoi. En usko, että perhe on tämän takana. Ja muistanette, että Piialla oli sovittuna koko viikonlopuksi kyläily kaverin luokse, jonne isä oletti Piian lähteneen, kun suunnitelman väliin tullut pikkuveljen lastenhoito peruuntuikin.

Sovittu , mutta peruttu. Ja koska isä tiesi että Piia on riidellyt veljen kanssa ja on varmasti alakuloinen, ei kuulosta normaalilta antaa asian olla ja luottaa siihen että Piia menisikin kaverin luokse vaikka se yökyläily oli jo peruttu? Piian kaverilla varmaan jo uudet suunnitelmat ja isän pitäisi varmistaa soittamalla samantien.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Kännykkäsukupolvi on kyllä käsittämättömän tyhmää. Maailma muuttuu jatkuvasti. Aina on ollut se "entisaikaan" jolloin olot on olleet toiset.

Mutta diginatiiveilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että kykenisivät hahmottamaan olot, joissa puhelin on vain kotona.

Eikä tuohon aikaan nuorien menemisiä kytätty hysteerisesti kuten nyt. Vanhemmat eivät soitelleet toisilleen, eivät ehkä edes tunteneet toisiaan. Lasten kaikkia kavereita ei tunnettu.

"Moi mä meen nyt. Tuun takasin sit joskus!"

Ainoa todistaja kaukosäädinriidasta on pikkuveli. Koko riita voi olla keksitty.

Meillä oli mökki tuolla seudulla. Ei onneksi enää. Toivonlinnankin näin, se oli jotenkin ankea, kummallisen iso ja outo rakennus. Sen lähistöllä ei koskaan näkynyt liikettä.

Tuon alueen ihmiset etenkin maalaiset, olivat juron puoleisia, vähäpuheisia. Juoruilivat kyllä toisistaan selän takana. Asutus oli erittäin harvaa. Kylillä riitti kummajaisia, jotka elivät eristäytyneinä mökkeihinsä. Mitään iloista tai sosiaalista elämä ei siellä ollut. Vaikka perheissä tapahtui ikävyyksiä tai jatkuvaa sortoa, ei kukaan saanut tietää. Omista asioista ei puhuttu, eikä naapurilta kyselty mitä kuuluu. Sen verran sanon varmasti, että lastensuojelulla olisi todellakin ollut hommia.

Tämä selvisi mulle karmeudessaan vasta aikuisena.

Onneksi ei ole enää mitään pakollista kontaktia Piikkiön ja Paimion seutuun.

Paimio oli koko lailla juppikylä Piikkiöön verrattuna. Piikkiö oli pieni ja hikinen, siellä ei koskaan mennyt oikein hyvin 60-luvun jälkeen, luulen. Muistan että sieltä hävisi paljon kauppoja 70-luvulla. Nyt se on vilkastunut, koska se on liitetty Kaarinaan ja ajat on muutenkin toiset. Esim. Maatalousopisto on avannut ovensa ohikulkijoille ja viereisessä planetaariossa on yleisönäytöksiä.

Tässä tapauksessa perheet tunsivat toisensa niin hyvin, että luottivat toisiinsa eivätkä siksi liikoja soitelleet. Kun oli määrä kuitenkin nähdä.

Maailman koettiin muuttuneen turvalliseksi, niin ettei enää tarvinnut hössöttää. Se oli vanhanaikaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

Ei ole tutkittu jos vasta nyt poissuljetaan mahdollisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

Poliisi tosiaan ei ole tutkinut perhettä riittävästi jos kotietsintä tehdään vasta nyt, poliisikin sen myönsi ja tekee sen vasta nyt poissulkeakseen perheen osuuden.

Ja edelleen ihmettelen , sillä poliisi itse on kertonut muissa tiedotteissa että tilastoissa huomaa miten usein syyllinen löytyy lähipiiristä.

Oon joskus nähnyt tuollaisia tilastoja ja muistaakseni prosentti oli niinkin korkea kuin yli 90! Eli henkirikostapauksissa lähes aina tekijä on uhrin lähipiiristä. Mut onko niin, että tätä on alunperin tutkittu henkilön katoamisenä eikä henkirikoksena, jolloin tutkintalinjat ja -metodit on olleet ihan vääriä. Tällöin on menetetty aikaa, mahdollisia todisteita on saattanut kadota/tuhoutua ja sitä kautta myös tapauksen selviämisen todennäköisyys pienenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylässähän oli myös Piian isoisä, jonka kanssa isä Piian kadotessa saunoi. En usko, että perhe on tämän takana. Ja muistanette, että Piialla oli sovittuna koko viikonlopuksi kyläily kaverin luokse, jonne isä oletti Piian lähteneen, kun suunnitelman väliin tullut pikkuveljen lastenhoito peruuntuikin.

Sovittu , mutta peruttu. Ja koska isä tiesi että Piia on riidellyt veljen kanssa ja on varmasti alakuloinen, ei kuulosta normaalilta antaa asian olla ja luottaa siihen että Piia menisikin kaverin luokse vaikka se yökyläily oli jo peruttu? Piian kaverilla varmaan jo uudet suunnitelmat ja isän pitäisi varmistaa soittamalla samantien.  

Jos hän olisi tullut kotiin: ei olisi mennyt kaverilleen. Hän ei tullut: ajateltiin menneen kaverilleen. Opiskelijanuoreen luotettiin. Hoitihan hän muutenkin omat asiansa, ja liikkui usein kaverilleen omin päin.

Jos kaveri olisi jotain suunnitellut, niin se olisi ollut sitten sen ajan murhe. Ei tuohon aikaan ollut paljon paikkoja, johon yläasteikäinen, eri seurakuntaan kuuluva nuori olisi illalla mennyt pienehkössä kirkonkylässä. Ehkä joku toinen kaveri, jonka luokse olisi ollut helppo mennä. Joka tapauksessa kaveri olisi tullut kotiinsa yöksi, ja Piia olisi voinut odottaa häntä. Tai mennä toiselle paikalliselle ystävälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole outoa että vaikka poliisi myöntää että joutuvat ''luottamaan'' perheen tarinaan siitä että Piia on poistunut, niin ei ole aiemmin tutkinut sitä toista mahdollisuutta että Piia ei olisi kotoa edes poistunut vaan vasta 30-vuoden jälkeen suunnitellaan kotietsintää ja sekin tiedotettiin julkisesti.

Mun mielestä väärin, koska poliisi itse on todennut että hyvin moni henkirikos on tapahtunut perheensisällä, ja ilman tutkimusta poliisi oli poissulkenut perheen mahdollisen osuuden asiaan.

Once again: perhe tutkittiin jo aikoja sitten, kun äiti syytti isää. Ei löytynyt mitään syyllisyydestä kertovaa.

Ei ole tutkittu jos vasta nyt poissuljetaan mahdollisuus. 

Siitä oli isoja juttuja lehdissä siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Meidän äiti soitteli kaverit läpi. Kyllä kasarillakin oli lupa pyydettävä, jos oli jäämässä kaverille yöksi. Asiasta puhuttiin etukäteen ja sovittiin myös vanhempien kesken.

Ihan kuten mä teen tänä päivänä. Kyllä teinejä vahdittiin silloinkin, kuten nyt. Vanhempien pitää tietää missä ja miten muksut viettää aikaansa ja kuinka kauan.

MIstä tuo käsitys, että lapset saivat mennä ja tulla miten haluaa ennen? Omasta mielestä ollut edes missään tiukassa valvonnassa, kun puhepuoli pelasi.

Olihan niitäkin, jotka ei päässeet mihinkään nuorena ja jos lähti sanomatta sanaakaan, niin vanhemmat kyllä etti kylillä ja vei mukulat kavereineen koteihinsa.

Niin että sä leimaat koko aikakauden sen perusteella "mitä meidän äiti teki".

Missä edes asuit, kaupungissa vai maalla?

Missäpäin Suomea?

Mitä yhteiskuntaluokkaa?

Paljonko ja kuinka erilaisista piireistä sulla oli kavereita ja tuttuja ja minkä verran?

Harrastitko ja liikuitko, liftasitko, matkustitko vai olitko kotihiiri?

Luitko lehtiä, katsoitko tv.tä?

80-luvun lapset ja nuoret olivat aloitteellisiä, itsenäisiä, toimeliaita ja osaavia.

12- vuotias oli pätevä kaitsemaan pienempiä, jos vanhemmat oli yön pois kotoa.

8-vuotiaasta alkaen käytiin esim. viikon leireillä.

Lapset lähtivät kesäksi sukulaisiin maalle, kun vanhemmat oli töissä. Ihan itse matkustivat junalla tai bussilla.

14-vuotiaasta alkaen käytiin kesätöissä. Oli omat rahat, säännöt ja omaa elämää, josta vanhemmat tiesi hyvin vähän.

Lomapäivinä lähdettiin aamulla ulos ja tultiin illalla kotiin, jos ei menty kavereille yöksi.

Lapset opetettiin varomaan, ajattelemaan itse ja pärjäämään. Oli tietysti hölmöjä, joille kävi huonosti.

Mutta suurin osa eli ihanan vapaata nuoruutta ilman sen kummempia kolhuja.

Kaikillä ei muuten ollut edes lankapuhelinta tai autoa.

Alkaako hahmottua?

Voin kuvitella, että etenkään joku yh-isä ei hevillä lähde teinityttären perään soittelemaan. Tyttö menee omia teitään omien kavereidensa kanssa. Toisessa kaupungissa jo ammattiin opiskeleva 15-vuotias, joka olosuhteiden pakosta on vielä joutunut täyttämään kotonaan äidin paikkaa, ei ole enää lapsi. Hän on lähes aikuinen, eikä hänen menojaan kytätä.

Varmaan nykymammat, jotka miettii voiko 17-vuotias olla yksin perjantai-illan kotona vai ei, huutavat kauhusta.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni on outoa se, miten moni nettikeskustelija suuttuu ajatuksesta, että tutkimuksia jatketaan nimenomaan ulkopuolisen tekijän osalta.

Ihan kuin jotakuta huolettaisi.

Samoin outoa, ettei tyttöä aikanaan edes etsitty. Kyllikki Saaren kohdalla

oli samantyyppisessä tilanteessa vuosikymmeniä aiemmin (luultiin että oli yötä kaverin luona) satoja etsijöitä, 80-luvulla alaikäisen uskovaisen tytön katoaminen ei kiinnostanut ketään. Tosi outo yhteisö.

Etsittiinhän. Lahtikin naaraattiin, haettiin Tukholmasta asti. Kun ei heti löytynyt, niin etsintä lopetettiin, kiitos Paateron.

on epätodennäköistä että naapurilla olisi sellaista tietoa joka vikuttaisi asiaan millään tavalla. joten ensin hoitetaan kiirellisimpiä asioita alta. tapahtuneesta on niin kauan että muutama viikko sinne tai tänne ei merkitse miään kuulemisen suteen. jos naapurilla olisi jotain oleellista tietoa, niin olisi ajat sitten menny viranomaisille asiasta avautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tässä jutussa eniten ihmetellyt yksinhuoltajaisän käyttäytymistä kyseisenä viikonloppuna. Hän siis kuuli saunasta tultuaan Piian veljeltä, että Piia oli pikkuriidan jälkeen häipynyt ulos. Oli siis perjantai-ilta ja isä kertoi olettaneensa, että Piia häipyi viikonlopuksi kaverilleen ja huolestui vasta sunnuntaina, kun Piia ei tullut Jehovan todistajien kokoukseen. Silloinkaan hän ei heti soittanut poliisille, vaan vasta maanantaiaamuna. Hän ei siis koko viikonloppuna vaivautunut ottamaan selvää, minne hänen 15 vuotias tyttärensä oli häipynyt ja huolestui vasta parin päivän päästä. Luulisi, että uskovaisessa perheessä huolehdittaisiin lapsista jopa keskimääräistä enemmän. Itse olisin ainakin soittanut viimeistään perjantai-iltana ja varmistanut sen, että missä tyttäreni on ja missä aikoo yönsä viettää.

Niin siis mihin olisit soittanut, Ristikankareen kännykkäänkö?

Jos hän olisikin soittanut, olisi vastaus voinut olla "ei ole vielä näkynyt, tulee varmasti pian" tai ehkä hän on mennytkin X:n luokse", eli toiselle ystävälleen. Niin tehtiin tuohon aikaan.

Muuten totta, mutta väännetään vielä rautalangasta, että kännyköitä ei ollut.

Niiden olemassaoloa ei edes osattu kuvitella.

Oli luonnollista, että kun joku oli matkanpäällä, se oli tavoittamattomissa.

Oli käsite "On varmaan sattunut jotain odottamatonta". Ts. on tullut joku viivytys, joka selviää aikanaan.

Ihmiset sietivät odottamista ja epätietoisuutta.

60 vuotta takaperin epätietoisuutta siedettiin tarvittaessa vuosia.