Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen syntynyt vuonna -68 eikä kellään ollut koskaan kouluaikoinani mitään kihomatoja tai täitä!

Vierailija
05.10.2018 |

Mistä johtuu?

Kommentit (131)

Vierailija
101/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on lapset vuosimallia -79, -84 ja -88. Yhdelläkään ei ole ollut täitä eikä kihomatoja.

Vierailija
102/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis 70- ja 80- luvulla ihan tuntemattomia käsitteitä nuo!  ap.

Olen syntynyt 70-luvulla ja päiväkodissa oli kihomatoja ja koulussa täitä.

Täytyy olla tosi huono yleissivistys, jos luulee ettei olisi ollut.

Olen syntynyt vuonna 66 pohjoisessa persläpipaikkakunnalla eikä koulussa puhuttu täistä tai kihomadoista, koska niitä ei ollut. Vanhempanikin ihmetteli, koska niitä oli heidän kouluaikanaan. Samoin omien lasteni päiväkodeissa ja kouluissa on annettu asiasta varoitukset. Jostain kumman syystä niitä ei ollut 1960-1980 luvuilla.

Mistäpä niitä pöpöjä sinne persläpeen olisi tullut, kun joka paikka oli vuosikymmen sitten uitettu DDT:ssä?

Väärin, niitä pöpöjä ei ollut, koska talvisin oli pari kuukautta vähintään 20 astetta pakkasta.

Täit pysyivät lämpimissä oloissa ihmisen päässä. Talvella mukavasti hatun alla. Ennen oli päätäin lisäksi vaatetäitä ja kodeissa eli lutikoita. Suolistossa majaili lapamato. Eläimissä juoksi kirppuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen vm 76 ja mulla oli täitä 6v.

Vierailija
104/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Täit eivät synny liassa eikä täit ole merkki likaisuudesta. Taas joku toistelee vanhoja uskomuksia, joiden mukaan täit on merkki likaisuudesta. Ei ole.

Voisko joku kertoa mistä nämä täit ja madot sitten tulevat? Mistä se ensimmäinen tartunta oikein tulee päiväkodissa/koulussa? Tokikaan ei johdu liasta enää siinä vaiheessa, kun useampi on saanut tartunnan ja on epidemia käynnissä.

Vierailija
105/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täit eivät synny liassa eikä täit ole merkki likaisuudesta. Taas joku toistelee vanhoja uskomuksia, joiden mukaan täit on merkki likaisuudesta. Ei ole.

Voisko joku kertoa mistä nämä täit ja madot sitten tulevat? Mistä se ensimmäinen tartunta oikein tulee päiväkodissa/koulussa? Tokikaan ei johdu liasta enää siinä vaiheessa, kun useampi on saanut tartunnan ja on epidemia käynnissä.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Elävä olento syntyy aina lisääntymällä. Täit tarvitsevat ihmisen isännäksi ja leviävät ihmisestä toiseen. Kun yksi ihminen pääsee täistä eroon, on täin jälkeläiset jo ehtineet siirtyä seuraavaan ihmiseen.

Yhtä järkevää on kysellä, mistä päiväkotiin on tullut flunssaa tai vatsatautIa.

Vierailija
106/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täit eivät synny liassa eikä täit ole merkki likaisuudesta. Taas joku toistelee vanhoja uskomuksia, joiden mukaan täit on merkki likaisuudesta. Ei ole.

Voisko joku kertoa mistä nämä täit ja madot sitten tulevat? Mistä se ensimmäinen tartunta oikein tulee päiväkodissa/koulussa? Tokikaan ei johdu liasta enää siinä vaiheessa, kun useampi on saanut tartunnan ja on epidemia käynnissä.

Itse asiassa et ole ainoa, joka ajattelee ötököiden syntyvän liasta. Tosin useimmat muuttivat käsityksiään mikroskoopin keksimisen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan samalla tavalla ne leviävät kaikkiin syrjäisimpiin tuppukyliinkin kuin muutkin kulkutaudit eli entistä enemmän liikkuvien ihmisten mukana. Eikös siitäkin jo voida jotain päätellä, että kaikenlaiset epidemiat iskevät lomien jälkeen eli reissuilta ne tuodaan tuliaisina. Kiitos matkailun jota lähes kaikilla on mahdollisuus harrastaa!

Toisekseen täit ainakin ovat jossain määrin tottuneet nykyisiin "myrkkyihin" joten niistä eroon pääseminen voi olla vaikeaakin.

Vierailija
108/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei omassa lapsuudessani ollut mutta tiedettiin mitä ne ovat,täit ja madot. Sitten 90 ja 2000 luvulla omien lasten tarhassa ja koulussa oli ainakin täitä että vilisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan samalla tavalla ne leviävät kaikkiin syrjäisimpiin tuppukyliinkin kuin muutkin kulkutaudit eli entistä enemmän liikkuvien ihmisten mukana. Eikös siitäkin jo voida jotain päätellä, että kaikenlaiset epidemiat iskevät lomien jälkeen eli reissuilta ne tuodaan tuliaisina. Kiitos matkailun jota lähes kaikilla on mahdollisuus harrastaa!

Toisekseen täit ainakin ovat jossain määrin tottuneet nykyisiin "myrkkyihin" joten niistä eroon pääseminen voi olla vaikeaakin.

Ennen muinoin oli kyllä enemmän kulkutauteja vaikka ihmiset ei juuri matkustelleet. Mietipä vaikka espanjantautia, joka levisi koko maapallolle. Tai musta surma.

Lomien jälkeen täit iskevät siksi, että sillon lapset on yhtäkkiä suurissa lapsiryhmissä. Kesällä epidemiaa ei ole, koska ei ole isoa joukkoa lapsia samoissa tiloissa.

Vierailija
110/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on lapset vuosimallia -79, -84 ja -88. Yhdelläkään ei ole ollut täitä eikä kihomatoja.

Mulla 1994, 2000, 2002 ja 2010 eikä mitään noista. Mutta 1969 syntyneillä parilla Kaverillani oli kasarilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis 70- ja 80- luvulla ihan tuntemattomia käsitteitä nuo!  ap.

Olen syntynyt 70-luvulla ja päiväkodissa oli kihomatoja ja koulussa täitä.

Täytyy olla tosi huono yleissivistys, jos luulee ettei olisi ollut.

Olen syntynyt vuonna 66 pohjoisessa persläpipaikkakunnalla eikä koulussa puhuttu täistä tai kihomadoista, koska niitä ei ollut. Vanhempanikin ihmetteli, koska niitä oli heidän kouluaikanaan. Samoin omien lasteni päiväkodeissa ja kouluissa on annettu asiasta varoitukset. Jostain kumman syystä niitä ei ollut 1960-1980 luvuilla.

Mistäpä niitä pöpöjä sinne persläpeen olisi tullut, kun joka paikka oli vuosikymmen sitten uitettu DDT:ssä?

Väärin, niitä pöpöjä ei ollut, koska talvisin oli pari kuukautta vähintään 20 astetta pakkasta.

Ai peräaukko ja tukka olivat jäässä talvet?

Ei ne madot sieltä hangesta hyppää...

Vierailija
112/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt -64 ja muistan kyllä, että äitini kertoi, että oli ollut jotain syöpäläisiä, mutta ei heidän perheessään, kun hänen äitinä oli ollut niin siisti.

Mutta täihin ja kihomatoihin tutustuin vasta 90-luvun lopulla, kun omat lapset meni päiväkotiin. Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut mitään täi-ja kihomatovaroituksia ja enpä edes tiennyt niistä.

Kaipa niitä jossain on ollut, mutta asuinpaikkakunnallani ja kouluissani ei näitä ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eihän niistä juuri varoiteltu, kun ne oli niin arkisia asioita... Satiaisetkin kulki miesten mukana naapuriin asti.

Vierailija
114/131 |
06.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut ennen allergioitakaan. Joillakin lapsilla vain oli räkätappi nenässä kesät talvet.

Allergiota oli, mutta ainakin maalla niihin aika lailla siedätyttiin luonnollisesti. Minulta otettiin allegiatestit aikuisena poskionteloiden takia. Selvisi, että minulla on koivu, koira ja hevosallergia ja taisi olla joku ruoka-ainekkin. Mutta en reagoinut näihin, koska olin siedättynyt maalla näihin ja ruokiinkin, koska syötiin kaikkea.

Ja poskiontelotulehdusten syyksikin löytyi liian ahtaat kanavat (vai mitä lie oikealla nimellä ovat) ja avarrusleikkauksen jälkeen ne loppuivat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

tässä listattuna tärkeimmät syyt?

- DTT:n ja muiden myrkkyjen avulla oli saatu ötökkäkannat pieniksi, nykyään yhtä tehokkaita myrkkyjä ei ole käytössä

- silloin oli pienemmät lapsiryhmät esim päivähoidossa tai lapset olivat enemmän kotihoidossa/perhepäivähoidossa

- ei matkusteltu niin paljon (epidemiat leviävät nyt nopeasti kun yksikään tartunnan saanut matkustaa)

- ulkomailta ei tullut niin paljon ihmisiä tänne jotka tuovat mukanaan tartuntoja tai heidän kulttuurinsa voi olla erilainen esim lapsen täitartuntaa ei hoideta vaan lapsi saa tartuttaa ryhmässä muita vuosia

- täistä, kihomadoista ym ei puhuttu niin paljon ja muutenkin esim sosiaalisen mediaan kautta nykyään tieto leviää äkkiä laajalle eli vaikka tartuntoja olisi ollut samanverran niin niistä olisi ennen puhuttu/tiedotettu vähemmän

Vierailija
116/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis 70- ja 80- luvulla ihan tuntemattomia käsitteitä nuo!  ap.

Olen syntynyt 70-luvulla ja päiväkodissa oli kihomatoja ja koulussa täitä.

Täytyy olla tosi huono yleissivistys, jos luulee ettei olisi ollut.

Ei ole kyse yleissivistyksestä vaan siitä  että kaikilla asuinalueilla noita  vaivoja ei kertakaikkiaan ollut. Jos sellaisia ei  alueella esiinnyt, ei niistä myöskään tarvitse puhua. Ei meidänkään asuinaluueella tai koulussa noita ollut. Itse tutustuin  noihin valitettavasti  silloin kun lapseni meni päiväkotiin.

70-lukulainen

Vierailija
117/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan samalla tavalla ne leviävät kaikkiin syrjäisimpiin tuppukyliinkin kuin muutkin kulkutaudit eli entistä enemmän liikkuvien ihmisten mukana. Eikös siitäkin jo voida jotain päätellä, että kaikenlaiset epidemiat iskevät lomien jälkeen eli reissuilta ne tuodaan tuliaisina. Kiitos matkailun jota lähes kaikilla on mahdollisuus harrastaa!

Toisekseen täit ainakin ovat jossain määrin tottuneet nykyisiin "myrkkyihin" joten niistä eroon pääseminen voi olla vaikeaakin.

Pointtini oli, että 70-80- luvuilla ne eivät sinnr tupoukyliin vielä olleet ehtineet levitä,

Mönkiäiset hävitettiin 50-60- luvuilla DDT:llä ja muilla kovilla myrkyillä ja maalaisihmiset eivät paljon matkustelleet.

Asuin 40km päässä kaupungista ja 10km päässä kirkonkylältä.

Kylällä käytiin kaupassa 1 tai 2 kertaa viikossa, kaupungissa pari kertaa vuodessa.

Olen syntynyt 1971.

Syöpäläisten liasta syntymiseen uskoi 1902 syntynyt mummoni.

Vierailija
118/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen syntynyt 1966 eikä koskaan ollut täitä tai kihomatoja, ei itselläni eikä kavereilla eikä luokassa eikä koko koulussa koskaan ollut mitään epidemiaa niistä.

Ei myöskään 1991 syntyneillä lapsillani. Heidän kouluaikanaan tosin tuli koulusta pariin otteeseen kehotus tutkia päät, mutta ei meidän lapsilla mitään ollut.

Vierailija
119/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai niitä täitä voinut olla, kun päähän lyötiin sellaiset myrkyt että päänahka oli sulaa ja tarpeen vaatiessa leikattiin hiukset pois.

Eikä ollut kihomatoja, mutta oli lapamatoja.

Vierailija
120/131 |
07.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tainnut olla afrikkalaisia tuolloin paljoa suomessa.

Niin, paitsi että sä et tiennyt sitä, että afrohiukseen ei tartu täit niin hyvin kuin meidän hiuslaatuun. Googlaapa.

Liekö valkoista kansanosaa mollaava valeuutinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yhdeksän