Lue keskustelun säännöt.
Olen rikkonut lähes kaikki ihmissuhteeni paitsi parisuhteeni koska olen "möläyttelijä"
05.10.2018 |
Eli ongelma on, että sanon usein suoraan mitä ajattelen ja tästä ihmiset sitten ennemmin tai myöhemmin loukkaantuvat. Ajattelen mielessäni, että itse en loukkaantuisi sanomastani, mutta tietysti ihmiset ovat erilaisia ja loukkaantuvat eri asioista. Heitän usein myös huumorilla sellaista, mistä jotkut loukkaantuvat. Miten opetella tästä eroon? Mistä voin tietää, mikä yleensä loukkaa ihmisiä?
Oikeastaan ainoat jotka kestävät minua pidempiä jaksoja, ovat kumppanini ja paras ystäväni, joka on samanlainen möläyttelijä kuin olen itse.
Elämä on aika vaikeaa näin sosiaalisesti jälkeenjääneenä.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista asioista möläyttelet? Jos heität herjaa esimerkiksi toisen ulkonäöstä, heikkouksista tai muista aroista kohdista, niin on ymmärrettävää, että ihmiset loukkaantuvat siitä eivätkä halua olla kanssasi tekemisissä. Samaten mustan huumorin, sarkasmin ja ironian kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne ymmärretään helposti väärin. Itse mustan huumorin ystävänä heitän tätä minulle ominta läppääni nykyään vain taatusti samanhenkisten ihmisten kanssa.
En missään nimessä pilkkaa kenenkään ulkonäköä, sen minäkin tajuan. Mutta saatan juuri heittää esim sarkastista läppää tai mustaa huumoria jonka ihmiset ottavat sitten tosissaan. Saatan myös suureen ääneen arvostella jonkun lempimusiikkia, tosin tietämättä että se on jonkun suosikki. Jotkut ottavat hyvinkin henkilökohtaisesti tämän, itse en ottaisi.
Tuntuu että ainoa vaihtoehtoni on vain olla tuppisuuna ihmisten ilmoilla.
Ap
"Sarkastinen läppä" ja "musta huumori" ovat aika ympäripyöreästi sanottu. Eri musiikkityyleistäkin pystyy yleensä löytämään jotain plussapuolia.
Meillä on ystäväpiiriin avioliiton kautta tullut ihminen, joka on vähitellen saanut karkotettua valtaosan puolisonsa vanhoista ystävistä.
Henkilö luonnehtii itseään "voimakastahtoiseksi" ja näkee hyvänä sen, että on myös puolisonsa saanut muuttumaan "voimakastahtoiseksi". Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että henkilö sanelee kaiken, miten perheessä ollaan ja eletään ja mitä puoliso saa ja ei saa tehdä. Lomat lomaillaan puolison tahdon mukaisesti. Puolison harrastukset ovat pääsääntöisesti huonoja ja niihin pääsemiseen käydään kauppaa. Viikonloput puolison kavereiden luona vietetään niin, että puoliso hoitaa perheen iltatähden koko viikonlopun, aamupuurosta iltasatuun ja yövalvomisiin. Lisäksi puhutaan tietenkin "suoraan". Henkilö itse on lisäksi rehellisesti sanottuna ikävä ja suuttuu herkästi. Tyypillinen esimerkki oli kun hän vuodatti FB:ssä, miksi kaverit eivät peukuta eivätkä kommentoi hänen juttujaan, vaikka toisten juttuja kyllä. Millainen ihminen tekee tällaisesta asiasta julkisen numeron?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kylässä uusia opiskelukavereita ja joukossa oli yksi kaltaisesi. Olin ostanut viiniä ja tarjolla oli myös alkoholitonta. Tein juustotarjottimen ja keksejä.
Yksi ilmoitti kovalla äänellä heti tarjoilut nähdessään, että hän ei syö juustoja eikä ruissipsejä. Hänen mukaansa pöydässä ei ole mitään mitä hän voi syödä. Seuraavaksi hän kertoi, että ei juo alkoholia.
Kun muut olivat ottaneet juotavaa ja purtavaa, tämä kovaan ääneen ilmoitti, että 'no niin, alkakaa juopotella'.
En enää ikinä halua tavata tätä ihmistä.
Tottahan hän puhui?
Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Jos minä olisin sanonut ääneen mitä ajattelen hänestä, hän olisi joutunut terapiaan. Vaikka sekin olisi vaan ollut totta.
Eli ihminen haluaa elää valheellisessa kuplassa. Ei saa sanoa, että ollaan addiktoituvia, viinaan meneviä, juoppoja, likaisia, naristisia, libidovetoisia elukoita. Koska juopot loukkaantuu.
Ei mitään näistä, vaan vaan ihan tavallisia opiskelijoita. Opinnot alussa ja uudella paikkakunnalla tutustuttiin uusiin ihmisiin.
Epäilen vahvasti että tuttavallasi on Asperger. Joko häneen tottuu - tahi sitten ei. Valinta on muiden, koska Asperger-ihminen ei muutu. Vaikka vääntäisit asian ratakiskosta, hän ei tule koskaan tajuamaan mitä teki väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista asioista möläyttelet? Jos heität herjaa esimerkiksi toisen ulkonäöstä, heikkouksista tai muista aroista kohdista, niin on ymmärrettävää, että ihmiset loukkaantuvat siitä eivätkä halua olla kanssasi tekemisissä. Samaten mustan huumorin, sarkasmin ja ironian kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne ymmärretään helposti väärin. Itse mustan huumorin ystävänä heitän tätä minulle ominta läppääni nykyään vain taatusti samanhenkisten ihmisten kanssa.
En missään nimessä pilkkaa kenenkään ulkonäköä, sen minäkin tajuan. Mutta saatan juuri heittää esim sarkastista läppää tai mustaa huumoria jonka ihmiset ottavat sitten tosissaan. Saatan myös suureen ääneen arvostella jonkun lempimusiikkia, tosin tietämättä että se on jonkun suosikki. Jotkut ottavat hyvinkin henkilökohtaisesti tämän, itse en ottaisi.
Tuntuu että ainoa vaihtoehtoni on vain olla tuppisuuna ihmisten ilmoilla.
Ap
"Sarkastinen läppä" ja "musta huumori" ovat aika ympäripyöreästi sanottu. Eri musiikkityyleistäkin pystyy yleensä löytämään jotain plussapuolia.
Meillä on ystäväpiiriin avioliiton kautta tullut ihminen, joka on vähitellen saanut karkotettua valtaosan puolisonsa vanhoista ystävistä.
Henkilö luonnehtii itseään "voimakastahtoiseksi" ja näkee hyvänä sen, että on myös puolisonsa saanut muuttumaan "voimakastahtoiseksi". Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että henkilö sanelee kaiken, miten perheessä ollaan ja eletään ja mitä puoliso saa ja ei saa tehdä. Lomat lomaillaan puolison tahdon mukaisesti. Puolison harrastukset ovat pääsääntöisesti huonoja ja niihin pääsemiseen käydään kauppaa. Viikonloput puolison kavereiden luona vietetään niin, että puoliso hoitaa perheen iltatähden koko viikonlopun, aamupuurosta iltasatuun ja yövalvomisiin. Lisäksi puhutaan tietenkin "suoraan". Henkilö itse on lisäksi rehellisesti sanottuna ikävä ja suuttuu herkästi. Tyypillinen esimerkki oli kun hän vuodatti FB:ssä, miksi kaverit eivät peukuta eivätkä kommentoi hänen juttujaan, vaikka toisten juttuja kyllä. Millainen ihminen tekee tällaisesta asiasta julkisen numeron?
No miksi ette peukuta, mutta muita kyllä? Syrjimistä, kiusaamista, huonnommuden osoitusta? Halua syrjäyttää ryhmästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kylässä uusia opiskelukavereita ja joukossa oli yksi kaltaisesi. Olin ostanut viiniä ja tarjolla oli myös alkoholitonta. Tein juustotarjottimen ja keksejä.
Yksi ilmoitti kovalla äänellä heti tarjoilut nähdessään, että hän ei syö juustoja eikä ruissipsejä. Hänen mukaansa pöydässä ei ole mitään mitä hän voi syödä. Seuraavaksi hän kertoi, että ei juo alkoholia.
Kun muut olivat ottaneet juotavaa ja purtavaa, tämä kovaan ääneen ilmoitti, että 'no niin, alkakaa juopotella'.
En enää ikinä halua tavata tätä ihmistä.
Tottahan hän puhui?
Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Jos minä olisin sanonut ääneen mitä ajattelen hänestä, hän olisi joutunut terapiaan. Vaikka sekin olisi vaan ollut totta.
Eli ihminen haluaa elää valheellisessa kuplassa. Ei saa sanoa, että ollaan addiktoituvia, viinaan meneviä, juoppoja, likaisia, naristisia, libidovetoisia elukoita. Koska juopot loukkaantuu.
Kas siinäpä taas terve suhtautuminen alkoholiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kylässä uusia opiskelukavereita ja joukossa oli yksi kaltaisesi. Olin ostanut viiniä ja tarjolla oli myös alkoholitonta. Tein juustotarjottimen ja keksejä.
Yksi ilmoitti kovalla äänellä heti tarjoilut nähdessään, että hän ei syö juustoja eikä ruissipsejä. Hänen mukaansa pöydässä ei ole mitään mitä hän voi syödä. Seuraavaksi hän kertoi, että ei juo alkoholia.
Kun muut olivat ottaneet juotavaa ja purtavaa, tämä kovaan ääneen ilmoitti, että 'no niin, alkakaa juopotella'.
En enää ikinä halua tavata tätä ihmistä.
Tottahan hän puhui?
Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Jos minä olisin sanonut ääneen mitä ajattelen hänestä, hän olisi joutunut terapiaan. Vaikka sekin olisi vaan ollut totta.
Eli ihminen haluaa elää valheellisessa kuplassa. Ei saa sanoa, että ollaan addiktoituvia, viinaan meneviä, juoppoja, likaisia, naristisia, libidovetoisia elukoita. Koska juopot loukkaantuu.
Kas siinäpä taas terve suhtautuminen alkoholiin.
Sinun kannattaa jo rientää AA:han koska defenssi noin paha. Tuleva punakka juoppo. Perus suomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en taas ymmärrä, miksi ei voi sanoa suoraan, että esim. haloo helsinki on ihan paska bändi, tai näin mä ainakin sanon. Miksi mun pitäis muotoilla se jotenkin kuulostamaan hienommalta kun sama tausta-ajatus siinä kuitenkin on? En ymmärrä, kavereita mulla on muutamia mutta en usko että kukaan kaveri on jäänyt tuon asian takia..
Tuo kuulostaa karskilta kielenkäytöltä. Itse sanon, että ei ole ihan minun musiikkimakuani. Pidän enemmän siitä ja siitä jne... Kuuntelen yhtä bändiä, joka todellakaan ei ole kaikkien mieleen. Kukaan ei ole haukkunut sitä paska bändiksi vaan kaverini ovat olleet hyvillään puolestani kuinka innostunut olen bändin keikoista eri puolella Eurooppaa.
Vierailija kirjoitti:
Joku halusi esimerkkejä. No viimeksi karkotin ystävän käskemällä häntä ottamaan päänsä pois per seestä ja haukkumalla häntä rasi stiksi. Sanoin suoraan koska ystävä itsekin puhuu aika suoraan kaikesta. Mutta ilmeisesti tämä oli jotenkin liikaa.
Ap
Miksi sä edes haluaisit olla rasistisen ihmisen kanssa kaveri? Mä oon rasististen puheiden takia laittanut välit poikki. Liian iso ero maailmankatsomuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD? Otsalohkossa ongelmaa?
Itsellä AD(H)D, eikä mitään ongelmaa möläyttelyn suhteen. Ihme yleistystä, luultavasti vielä henkilöltä jolla ei mitäään tietoa kyseisestä neuropoikkeavuudesta.
Samaa mieltä. Minulla epäily ADD:stä ja itselläni ei möläyttely liity tahdikkuuden puutteeseen tai asiasisältöön, mutta omaan kyllä vaikeutta ajoittaa puheenvuoroja ts. puhun päälle, koska en tunnista "kohtaa" jossa toinen pitää paussin puheessaan. Liittyy kai myös impulssikontrollin heikkouteen. Tämän vuoksi olen porukoissa hiljainen, tai tulee möhlittyä herkästi.
Joku mainitsikin jotain absoluuttisesta totuudesta. Itse koen, että sellaisten ihmisten kanssa on vaikeampaa tulla toimeen, jotka noita laukovat. Vaikka itse kuvittelet, että jonkun asian arvostelu on läppä, niin se voi kuulostaa toisen korvaan tuomitsemiselta. Kun jostain asiasta keskustellaan, ei kannata esittää asioita jyrkästi, vaan jättää tilaa toisen mielipiteille.
Esim. tuon rasistijutun olet varmaan sanonut niin, että kaverisi ei ymmärtänyt sitä huumoriksi. Pää pois per seestä kuulostaa itseasiassa aika rumalta. Vaikka jotkut mainostavat olevansa suorapuheisia, niin ei kaikkea tarvi sanoa ääneen. Tykkään itsekin heittää sarkastisia juttuja, mutta ensin pitää tavallaan tunnustella, että ymmärtääkö toinen sarkasmia. Niitä meinaan on paljon, jotka ottavat kaiken kirjaimellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lamisa kirjoitti:
Onko niitä ihmisiä paljon, joihin on mennyt välit, ja miten läheisiä/pitkäaikaisia ihmissuhteita ne on olleet?
Onhan niitä. Ainakin kymmenen, jos puhutaan suht läheisistä ihmissuhteista, (koska en edes möläyttele kenen seurassa tahansa).
Ja joku jo mainitsikin, että jos on uudessa porukassa ihan hiljaa, sekin koetaan ongelmaksi. Noidankehä.
En voi siis olla oma itseni, mutta jos olen hiljaa ja nyökyttelen, niin siitäkin saa negatiivista palautetta.
Ap
Aika paljon. Etkö osaa puhua yhtikästä mitään möyläyttelemättä, jos muuten joudut olemaan hiljaa?
Tuttavapiirisissäni ei ole yhtään sinunlaistasi. Kaikki osaavat keskustella ja sanoa mielipiteensä asiallisesti. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asiat voi sanoa myös tahdikkaasti.
ongelma on ilmeisesti se, ettei oikein tiedä mistä joku loukkaantuu, joten pitää valita joko mykkyys, tai loukkaamisen mahdollisuus. Varmasti ap siis osaa puhua jos jostakin möläyttelemättä, mutta koska ei etukäteen tiedä mistä keskustelukumppani loukkaantuu, niin on vaikea lähteä keskustelemaan.
Olen huomannut omassa elämässäni samankaltaista ongelmaa, varsinkin kun ikää on tullut lisää. Nuorempana vielä ihmiset sietivät, tai pitivät hauskana totuudenlaukomisiani, ja mustaa huumoriani, mutta yli 3kymppisenä huomaan, että moni katoaa jo ensikättelyssä elämästäni.
En koe, että tahalleen loukkaisin ketään tai haukkuisin ketään suoraan, mutta jälkikäteen olen saanut kuulla paljon esim. ystävät ovat kokeneet, että arvostelen heitä tai heidän elämäänsä, vaikka oma kokemukseni on päinvastainen. En vieläkään ole saanut selvyyttä miten toimin niin väärin, että ihmiset eivät voi sietää minua. Yritän olla mukava ja kiltti, mutta perusluonteeni on aika synkkä ja synkkyyteen katoava. Tästä olen saanut myös kuulla paljon, että olen aina negatiivinen tai näen kaikessa huonoa. Vaikka olen myös hyvin hauska ja iloinen..
En oikein enää osaa olla ihmisten kanssa. Ennen olin todella sosiaalinen ja minulla oli paljon kavereita, mutta se jatkuva hyökkäys luonnettani kohtaan vain väsytti. En enää jaksa. Näen enää ainoastaan miestäni ja työkavereita. Työkavereillekin puhun hyvin pinnallisesti, enkä edes yritä olla huumorintajuinen, etten vain loukkaisi. En vaan osaa olla sellainen kenestä ihmiset välittäisivät. Enkä tiedä miten toimia. Yhdessä vaiheessa yritin olla hiljaisempi ja tarkkaileva, mutta siitäkin sain kuulla jälkikäteen, että "vastasit liian lyhyesti ja tylysti". Miksei vain saa olla oma itsensä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta sitten on esim. töissä niitä, jotka saavat möläytellä mitä tahansa ja olla vaikka kuinka negatiivisia, mutta se hyväksytään ja heillä on paljon kavereita. Olen huomannut. En sitten tiedä, mistä se johtuu, henkilökemioista ehkä.
Eikös se ollut viestinnän professori Wiio, joka sanoi jotain sellaista, että suurin osa viestinnästä epäonnistuu...
Olen minäkin huomannut, että jos kahvipöydässä sanon jotain ihan vitsinä, niin helposti se otetaan tosissaan. Sitten joutuu aina miettimään, mitä sopii sanoa, etteivät muut saa ihan kummallista käsitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en taas ymmärrä, miksi ei voi sanoa suoraan, että esim. haloo helsinki on ihan paska bändi, tai näin mä ainakin sanon. Miksi mun pitäis muotoilla se jotenkin kuulostamaan hienommalta kun sama tausta-ajatus siinä kuitenkin on? En ymmärrä, kavereita mulla on muutamia mutta en usko että kukaan kaveri on jäänyt tuon asian takia..
Se, että Haloo Helsinki on paska bändi, ei ole objektiivinen totuus vaan sinun mielipiteesi. Esität siis oman mielipiteesi objektiivisena totuutena, mikä ärsyttää ihmisiä.
Fiksumpi ihminen sanoisi, ettei tykkää erityisemmin kyseisen bändin musiikista.
Juuri näin, ja mielellään vielä perustellen, että miksi ei tykkää.
Tuli vaan mieleen tässä just sulle vastata, koska vastauksesi liikutti minua. Olen levoton veikkonen, joka e osaa kaavamaista small talkia vaan menen aina aihe edellä ja puhun siitä aiheesta mitä huvittaa ja olen aivan seipään niellyt kun jossain kokkareilla on niin kapeat ne alueet millä voi liikkua. Siinäkin missä olisi tilaa jollekin hulluudelle ja levottomille jutuille, niiidenkin pitää olla kaavamaisesti hyväksytysti sisäsiistejä. Kömpelöt luonnolliset möläytykset on aina niin out.Mutta haluan lohduttaa...tässä on jokin syy takana.Ihmiskunta on luonut tämän feikkisysteemin säilyäkseen. Ennen oli varmaan tapana kuittailla aika rankasti toisille ja toinen kosti sahaamalla pään irt.Varmaan mentiin henkilökohtaisuuksiin. Nykyään meillä on päällekkäismaailmat, toisessa ajatellaan mitä ajatellaan, toisessa puhutaan mitä ei ajatella. Kyllä se ihan inhimillistä on, että joskus sieltä oikeasta ajatusmaailmasta tihkuu jotain vahingossa sinne missä on se sliipattu feikkimaailma. Ei tarvi kun katsoa aamumetrossa töissäkäyvien ihmisten happamia naamoja ja lukea samojen ihmisten facebookpostauksia (kuvaannollisesti siis) ja huomaa miten raju feikkaaminen kaikkialla on menossa. Luonnonlapset on vähän kujalla välillä, mutta niillä on muuten ihan hyvä elämä. Tsemppiä sulle ja kaikille!
Muuten hyvät esimerkit, muttet voi sanoa jokainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisista asioista möläyttelet? Jos heität herjaa esimerkiksi toisen ulkonäöstä, heikkouksista tai muista aroista kohdista, niin on ymmärrettävää, että ihmiset loukkaantuvat siitä eivätkä halua olla kanssasi tekemisissä. Samaten mustan huumorin, sarkasmin ja ironian kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne ymmärretään helposti väärin. Itse mustan huumorin ystävänä heitän tätä minulle ominta läppääni nykyään vain taatusti samanhenkisten ihmisten kanssa.
En missään nimessä pilkkaa kenenkään ulkonäköä, sen minäkin tajuan. Mutta saatan juuri heittää esim sarkastista läppää tai mustaa huumoria jonka ihmiset ottavat sitten tosissaan. Saatan myös suureen ääneen arvostella jonkun lempimusiikkia, tosin tietämättä että se on jonkun suosikki. Jotkut ottavat hyvinkin henkilökohtaisesti tämän, itse en ottaisi.
Tuntuu että ainoa vaihtoehtoni on vain olla tuppisuuna ihmisten ilmoilla.
Ap
"Sarkastinen läppä" ja "musta huumori" ovat aika ympäripyöreästi sanottu. Eri musiikkityyleistäkin pystyy yleensä löytämään jotain plussapuolia.
Meillä on ystäväpiiriin avioliiton kautta tullut ihminen, joka on vähitellen saanut karkotettua valtaosan puolisonsa vanhoista ystävistä.
Henkilö luonnehtii itseään "voimakastahtoiseksi" ja näkee hyvänä sen, että on myös puolisonsa saanut muuttumaan "voimakastahtoiseksi". Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että henkilö sanelee kaiken, miten perheessä ollaan ja eletään ja mitä puoliso saa ja ei saa tehdä. Lomat lomaillaan puolison tahdon mukaisesti. Puolison harrastukset ovat pääsääntöisesti huonoja ja niihin pääsemiseen käydään kauppaa. Viikonloput puolison kavereiden luona vietetään niin, että puoliso hoitaa perheen iltatähden koko viikonlopun, aamupuurosta iltasatuun ja yövalvomisiin. Lisäksi puhutaan tietenkin "suoraan". Henkilö itse on lisäksi rehellisesti sanottuna ikävä ja suuttuu herkästi. Tyypillinen esimerkki oli kun hän vuodatti FB:ssä, miksi kaverit eivät peukuta eivätkä kommentoi hänen juttujaan, vaikka toisten juttuja kyllä. Millainen ihminen tekee tällaisesta asiasta julkisen numeron?
No miksi ette peukuta, mutta muita kyllä? Syrjimistä, kiusaamista, huonnommuden osoitusta? Halua syrjäyttää ryhmästä?
Kaikkien tuotokset ei nouse näkyviin ellei niitä vasiten mene katsomaan. Ja kuten joku totesi, jutussa/kuvassa pitää olla joku juju, jotta siihen viitsii kommentoida. Jos jokaikistä kuvaa peukuttaisi tai kirjoittaisi "kiva kuva" sitä saisi tehdä aika pirun paljon, että kaikki tulisi varmasti huomioiduksi. Jos on kuva kissanpoikasesta/talosta, vs. kissanpoika joka tekee jotain lystiä tai joku mielenkiintoinen yksityiskohta talosta, jälkimmäiseen irtoaa kommentti miettimättä, ensimmäinen on vain tsiljoonas ensimmäinen kiva kissakuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD? Otsalohkossa ongelmaa?
Itsellä AD(H)D, eikä mitään ongelmaa möläyttelyn suhteen. Ihme yleistystä, luultavasti vielä henkilöltä jolla ei mitäään tietoa kyseisestä neuropoikkeavuudesta.
Samaa mieltä. Minulla epäily ADD:stä ja itselläni ei möläyttely liity tahdikkuuden puutteeseen tai asiasisältöön, mutta omaan kyllä vaikeutta ajoittaa puheenvuoroja ts. puhun päälle, koska en tunnista "kohtaa" jossa toinen pitää paussin puheessaan. Liittyy kai myös impulssikontrollin heikkouteen. Tämän vuoksi olen porukoissa hiljainen, tai tulee möhlittyä herkästi.
Jos katkaisee toisen puheen, voi sanoa, että anteeksi, jatka vain.
Olen kahdelle naispuoliselle tuttavalleni laukassut päin naamaa, että taidat juoda vähän liikaa. Kumpikin alkoi vältellä minua. Molemmat jatko juomista. Toinen sai potkut huippuvirasta ja toinen sai aivoinfarktin ja jatkaa juomista. Puhuin siis totta ja sillä hilauduin välittömästi epäsuosioon. MInun kanssani oli vaikea olla. Olen myös parisuhteessa huomannut, että kun nostan kissan pöydälle, mies piiloutuu läppärin taakse, Tulee sieltä heti kun taas olen kevyempää läppää heittävä.Mies sanoo, että kaikkea ei pidä sanoa. Ja tapani sanoa jopa on vain toteava ei vihainen tai halveksuva tai suuttunut. Että olen oppinut hyvin vastahakoisesti, että hyvä on, tällaista totuudentorvea ei tarvita, voin pitää nää jutut itsellänikin. Mutta se mitä ihmiset kovasti mielellään harrastaa on itsestään hyvistä asioista kertomista.Nuo kaksi edellämainittua kovasti dokaavaa naista olivat usein kovin puuhakkaita ja päteviä molemmat ja sain odottaa ensin ne sankaritarinat, jotka eivät uponneet minuun kunnnes pääsin kysymään, että miten menee niinku oikeesti.....
Aika paljon. Etkö osaa puhua yhtikästä mitään möyläyttelemättä, jos muuten joudut olemaan hiljaa?
Tuttavapiirisissäni ei ole yhtään sinunlaistasi. Kaikki osaavat keskustella ja sanoa mielipiteensä asiallisesti. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta asiat voi sanoa myös tahdikkaasti.