Osallistutteko työnantajan järjestämiin keilailtoihin, syömään menemisiin ym?
Aloitin alkukesästä uudessa työpaikassa ja jo yksi tällainen tilaisuus oli, en päässyt sinne, koska olin iltavuorossa ja onneksi olin, koska ei olisi huvittanut mennä.
Nyt järjestetään jo toista tällaista, se on lokakuun lopulla, mulla on vielä kaiken lisäksi vapaapäivä.
Käyttekö te tällaisissa?
Kommentit (59)
Miksi viettäisin yhtään lisää aikaa työkavereiden kanssa? 40 tuntia viikossa luulisi riittävän.
Sekin aika olisi pois perheeltä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huonokuntoisia vai kömpelöitä, vai mikä on syynä, että nimenomaan urheilujutut jätätte väliin?
Koska ne urheilujutut eivät koskaan ole sellaisia mitkä kiinnostaisivat, joku keilaaminen ja rivitanssi on minulle täysin evvk. Voisin osallistua jos olisi jotain mistä tykkäsin.
Yleensä en. "Oman blokin" (yksi toimistohuone melkein kahdestakymmenestä) juttuihin olen yleensä osallistunut, mutta työpaikan yleisiin juttuihin isolla porukalla ei kiinnosta lähteä.
Kyllä. Ilmainen ruoka ja teatterilippu kelpaa aina!
Vierailija kirjoitti:
Ja aina jotain urheilullista yhteistekemistä, kuten keilailua, kelkkailua, luistelua kuulemma viime vuosina. Voi ei, en halua tällaista tekemistä työkavereiden kanssa. Ap
Joillakin työpaikoilla järjestetään vain tilaisuuksia joissa läträtään viinan kanssa.
Totta kai. Noissa happeningeissä oppii usein tuntemaan työkavereita ihan eri tavalla kuin työympäristössä, ja se taas lähentää ihmisiä kollegoina.
Meillä tosin on vaan kahdet firman bileet per vuosi, niissä on aina ensin joku aktiviteetti ja sen jälkeen ruokaa ja juomaa, plus pikkujoulut. Viimeksi paintball kesällä - oli tosi hauskaa :D Ainoana naisena varsinkin :D
Meillä tosi harvoin mitään firman maksamaa. Pikkujoulut yms menee omaan piikkiin ja järjestetään itse. En ole enää käynyt, totesin ettei maksa vaivaa, mieluummin vietän aikaa perheeni kanssa tai luen hyvää kirjaa.
Sen verran tiivistä ja hektistä on kanssakäyminen kolmivuorossa sosiaalialalla, että vähällä sosiaalisen elämän vapaa-ajalla ei tee tosiaankaan enää mieli työkavereitten kanssa kaljalla istuksia samoja juttuja kaakattamassa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy, meillä kerran kuukaudessa joku happening, työnantaja ei varsinaisesti järjestä, mutta ihmiset haluavat viettää vapaa aikansa työkavereiden kanssa...
En ymmärrä. Miksi joku haluaa viettää vapaa aikaa työtovereiden kanssa?
Minulla on ainakin sattunut kohdalle aivan mukavia ja mielenkiintoisia työkavereita, että olen ihan mielelläni joskus tehnyt jotain työn ulkopuolellakin. Töissä on kiire, ei siellä ehdi höpötellä. Työajan ulkopuolella voi sitten joskus jutella vähän muutakin. Illanviettoja ei ole ollut niin usein, että se olisi minusta jostain muusta pois.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran tiivistä ja hektistä on kanssakäyminen kolmivuorossa sosiaalialalla, että vähällä sosiaalisen elämän vapaa-ajalla ei tee tosiaankaan enää mieli työkavereitten kanssa kaljalla istuksia samoja juttuja kaakattamassa....
No ei siellä kyllä työjutuista yleensä puhuta...
Kävin joissain. Viimeisessä työpaikassa olin koko ajan sairaana, joten en osallistunut juuri koskaan.
Ei, en lintsannut, vaan sain lopulta syöpädiagnoosin, joka oli vienyt vastustuskyvyn.
Riippuu miten se on järjestetty ja millaista väkeä teillä on, kuivaa vai huumorintajuista ja rentoa. Esim. keilaillassa meillä on ensin lounas ja sitten mennään keilaamaan, viinalla ei läträtä, mutta juttu meillä luistaa. Ja voin vakuuttaa, että siinä tulee hiki mutta sopii kaikille kunnosta riippumatta ja on kivaakin. Käy kokeilemassa, jos sulla ei ole muita esteitä.
Joskus on ensin ruoka ja sitten teatteri-ilta. Ja me ei puhuta työasioista silloin, se on yleisesti kielletty aihe. Kerran joku yritti, niin pomo huomautti, että unohdetaan työasiat työpaikalle.
En mene, jos on pikkujoulut, koska sieltä pitäisi tulla kotiin puolenyön jälkeen julkisilla, ja yöllä... en osallistu. Ja jos mulla on muuta menoa, niin mulla on muuta menoa.
Mikään pakko ei ole osallistua, mutta joskus kannattaa verkostoitua vaikka vapaa-aikaansakin uhraamalla, koska työpaikoilla yleensä haetaan tyyppiä, joka sopii porukkaan, ja sosiaalisuuskin ja toisten kanssa toimeentulo on plussa, ei sille mitään mahda. Ainakin itsellä on tullut vastaan tilanne, jossa työkaverin kaveri oli uudessa paikassa rekrytoimassa. Heti kun kuuli mistä olen hakemassa, kysyi tunnenko xxxx:n. Taisin saada ylimääräisen suosituksen sitä kautta. Minut palkattiin.
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran tiivistä ja hektistä on kanssakäyminen kolmivuorossa sosiaalialalla, että vähällä sosiaalisen elämän vapaa-ajalla ei tee tosiaankaan enää mieli työkavereitten kanssa kaljalla istuksia samoja juttuja kaakattamassa....
No ei siellä kyllä työjutuista yleensä puhuta...
No voihan vit tu, että tuli naiivin paksu lapsus sieltä suuntaa...
Minä käyn kyllä kaikissa joihin vain pääsen. Jos on liikuntaa niin minäkin sen skippaan, keskityn iltaohjelmaan. Minäkin olen vähän mörrikkä, tuntuu oudolta että jotkut viettävät paljonkin vapaa-aikaa työkavereiden kanssa mutta minä käyn vain noissa firman järjestämissä jutuissa, on sekin jotain ja aina on hauskaa ollut. On päässyt vähän paremmin sisään työkavereiden sielunelämään ja tulee tehtyä sitä paljon puhuttua verkostoitumistakin ihan vahingossa siinä sivussa. Siitä on hyötyä, että tuntee ihmisiä eri positioista. Harmittaa sellaiset tyypit jotka eivät koskaan käy missään, ei pääse tutustumaan.
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran tiivistä ja hektistä on kanssakäyminen kolmivuorossa sosiaalialalla, että vähällä sosiaalisen elämän vapaa-ajalla ei tee tosiaankaan enää mieli työkavereitten kanssa kaljalla istuksia samoja juttuja kaakattamassa....
No ei siellä kyllä työjutuista yleensä puhuta...
No voihan vit tu, että tuli naiivin paksu lapsus sieltä suuntaa...
Meillä ei ainakaan puhuta. Jos teillä puhutaan niin se on teidän valinta. :)
age is just a number kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran tiivistä ja hektistä on kanssakäyminen kolmivuorossa sosiaalialalla, että vähällä sosiaalisen elämän vapaa-ajalla ei tee tosiaankaan enää mieli työkavereitten kanssa kaljalla istuksia samoja juttuja kaakattamassa....
No ei siellä kyllä työjutuista yleensä puhuta...
Meillä nimenomaan puhuttiin. Hirveitä tapaamisia ja pakkopullaa. Onneksi lähdin.
Nää illanistujaiset oli yksi syy irtisanoutua.
Työnantajallani on tarkoitus että työntekijät tuntevat toisensa joten AW (After work) on kerran kk yritän käydä näissä kaikissa
Huhtikuussa matkustimme Berliiniin syyskuussa Rhodokselle (työajalla) 👍
Nyt on niin hyvä työporukka, että menen mielelläni. Itse saadaan päättää, mitä työnantaja maksaa meille. Hyvät määrärahat on ja aina keksitään jotain kivaa, joka lähentää meitä entisestään ja siten tekee arjesta mukavampaa siellä työympäristössä kun ollaan tutumpia muutenkin kuin töiden kautta.
Mun isä osallistui viime vuonna työpaikkansa pikkujouluihin 20 vuoden tauon jälkeen. Tosin tuolloinkin kävi vain syömässä, ei mennyt kattomaan Sami Hedbergiä :D Oli aikanaan saanut tarpeekseen siitä sikailusta ja koska oli siellä ainoana selvinpäin, joutui kuskiksi. Ei muutenkaan jaksaisi nähdä työkavereitaan vapaa-ajalla.