Lue keskustelun säännöt.
Miksi kehitysvammaisten pitää käydä peruskoulu?
04.10.2018 |
Jotkut käy jopa "erityisamiksen" vaikka ei ne tule koskaan työllistymään ja siten tuottamaan yhteiskunnalle rahaa. Eli miksi vammaiset käy koulua?
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmetellyt, mutta vain niiden kohdalla jotka ovat aivan muiden autettavissa ja ovat vegetatiivisessa tilassa tai syvästi aivovammaisia. Avustaja maalaa lapsen kädellä piirustuksen ja sitten vanhemmille esitellään miten hienosti lapsi piirtänyt.
Niille koulu on hyvä joilla on jotain toimintakykyä. Mutta niiden jotka ei ymmärrä edes puhetta, jotka eivät mitenkään ilmaise itseään, peruskoulu on turhaa. Antaisivat olla rauhassa.Tuo on hirveää kidutusta. Ennemmin tuollaisen summan käyttäisi lukihäiriöisen opetuksen panostamiseen, jotta on edes vähän hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Moni lukihäiriöinen kykenee tavalliseen ammattikouluun tai lukioon, riippuu henkilön motivaatiosta ja toimintakyvystä kuin tällä tai tuolla tavalla luokitelluista lukihäiriöstä. Ihan vaikean lukihäiriön kanssa eläviä tiedän, jotka ovat kyenneet korkeakouluun. Oma lukihäiriö on keskivaikea, tytöllä lievä. Itse kävin lukion ja sen jälkeen amk:n. Miettinyt toistakin ammattia, kiinnostaisi kampaajaksi opiskelu, kun tuo luovuus on vahvinta alaani. Kaupan alan kokemusta on takana, joten se hieman auttanee.
Onko tyttäresi alaikäinen? Jos on hänestä tulisi jonain päivänä kehitysvammainen ( se on mahdollista), haluaisitko hänen jäävän ilman opetusta?
Ja hänestä tulisi piti sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kehitysvammoja on eritasoisia. Jotkut hyötyy kouluopetuksesta enemmän, ja vaikeammille tapauksille sopeutetaan sisältöjä varmaan aika lailla.
Se, mikä mua kiinnostaa on se, onko vammaisilla velvollisuuksia? Oikeuksia on paljon, kaikenlaista apua asumiseen ynnä muuhun on oikeus saada, jopa lapsia heillä on oikeus hankkia, mutta saako heiltä edellyttää mitään?
Mua ei luokitella kehitysvammaiseksi adhd:n ja lukihäiriön takia. Onneksi vanhempani eivät koskaan antaneet eri vapauksia, jos tein jotain väärin tai kiusasin toista. Mut kasvatettiin samalla lailla ja annettiin haastetta, koska he tiesivät etten ole tyhmä. He jopa taisteli oikeudestani saada peruskoulussa haastetta sen sijaan, että olisin joutunut keharikouluun.
Jos jossain apukoulutasoisessa paikassa olisin ollut, niin tuskin musta olisi tullut veronmaksajaa ja perheensä elättävää naista. Omalla tyttärellä on onneksi "vain" lukihäiriö eikä downia. Itse annan hänelle samat haasteet kuin itsekin sain lapsena: tee koulusi eteen, erityisesti panosta vahvuuksiin. Itselläni matematiikka ja luovuutta vaativat asiat sujui koulussa, kielet vaati treenaamista jotta sai edes seiskan. Omaa tytärtä en missään nimessä patista tulevaisuudessa mihinkään Luovin ja Kiipulan ammattiopistoihin, joiden papereilla voi pyyhkiä (sanonko minkä). Hän turhautuisi kasin oppilaana sellaisessa ympäristössä, jossa valtaosa olisi kehitysvammaisia.
Pari yläasteaikaista tuttavaani olivat apukoulussa. Kummatkin käyvät päivätöissä. Kävivät siis 1990-luvulla koulunsa. En siis kyseisia ihmisisä tunteneena niputtaisi kaikkia apukoulun käyneitä samaan nippuun.
Saako saman verran palkkaa kuin muut? Olisiko kyennyt lukioon tai edes tavalliseen ammattikouluun? Lukihäiriön takia lapsen tuleva työ ja koulutus ei tulisi kärsiä. Tuskin esim. Hjallis Harkimokaan olisi lukihäiriöisenä päässyt liikemieheksi apukoulupapereilla.
Kyllä saavat. Ovat tietääkseni käynyt ammattikoulun, en ole ollut yhteyksissä yläasteen jälkeen. Enkä nyt kirjoittaisi "edes tavalliseen ammattikouluun". Pikkuveljeni on käynyt putkiasentajaksi ja tienaa helposti 65 000€/v. Itse käynyt lukion, ammattikorkean ja yliopiston, enkä pääse lähellekään noita veljen vuosiansioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmetellyt, mutta vain niiden kohdalla jotka ovat aivan muiden autettavissa ja ovat vegetatiivisessa tilassa tai syvästi aivovammaisia. Avustaja maalaa lapsen kädellä piirustuksen ja sitten vanhemmille esitellään miten hienosti lapsi piirtänyt.
Niille koulu on hyvä joilla on jotain toimintakykyä. Mutta niiden jotka ei ymmärrä edes puhetta, jotka eivät mitenkään ilmaise itseään, peruskoulu on turhaa. Antaisivat olla rauhassa.Tuo on hirveää kidutusta. Ennemmin tuollaisen summan käyttäisi lukihäiriöisen opetuksen panostamiseen, jotta on edes vähän hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Moni lukihäiriöinen kykenee tavalliseen ammattikouluun tai lukioon, riippuu henkilön motivaatiosta ja toimintakyvystä kuin tällä tai tuolla tavalla luokitelluista lukihäiriöstä. Ihan vaikean lukihäiriön kanssa eläviä tiedän, jotka ovat kyenneet korkeakouluun. Oma lukihäiriö on keskivaikea, tytöllä lievä. Itse kävin lukion ja sen jälkeen amk:n. Miettinyt toistakin ammattia, kiinnostaisi kampaajaksi opiskelu, kun tuo luovuus on vahvinta alaani. Kaupan alan kokemusta on takana, joten se hieman auttanee.
Onko tyttäresi alaikäinen? Jos on hänestä tulisi jonain päivänä kehitysvammainen ( se on mahdollista), haluaisitko hänen jäävän ilman opetusta?
Jos olisi syvästi kehitysvammainen niin toivoisin saavan armoa. Jos taas lievästi niin sitten opetus sellaista, että opetellaan arkisia asioita. Kehitysvammaiisin syynätään iso määrä rahaa ja viedään jonnekin Kiasmaan, jossa paras asia oli pullakahvit. Nuita Kiasma-visiittejä ja aromaheppaterapioita pidän turhuuksina. On meillä vähävaraisia lapsia ja kodittomia, jotka ei saa edes lämmintä ruokaa ja puhtaita vaatteita. Heitä tukisin ennemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmetellyt, mutta vain niiden kohdalla jotka ovat aivan muiden autettavissa ja ovat vegetatiivisessa tilassa tai syvästi aivovammaisia. Avustaja maalaa lapsen kädellä piirustuksen ja sitten vanhemmille esitellään miten hienosti lapsi piirtänyt.
Niille koulu on hyvä joilla on jotain toimintakykyä. Mutta niiden jotka ei ymmärrä edes puhetta, jotka eivät mitenkään ilmaise itseään, peruskoulu on turhaa. Antaisivat olla rauhassa.Tuo on hirveää kidutusta. Ennemmin tuollaisen summan käyttäisi lukihäiriöisen opetuksen panostamiseen, jotta on edes vähän hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Moni lukihäiriöinen kykenee tavalliseen ammattikouluun tai lukioon, riippuu henkilön motivaatiosta ja toimintakyvystä kuin tällä tai tuolla tavalla luokitelluista lukihäiriöstä. Ihan vaikean lukihäiriön kanssa eläviä tiedän, jotka ovat kyenneet korkeakouluun. Oma lukihäiriö on keskivaikea, tytöllä lievä. Itse kävin lukion ja sen jälkeen amk:n. Miettinyt toistakin ammattia, kiinnostaisi kampaajaksi opiskelu, kun tuo luovuus on vahvinta alaani. Kaupan alan kokemusta on takana, joten se hieman auttanee.
Onko tyttäresi alaikäinen? Jos on hänestä tulisi jonain päivänä kehitysvammainen ( se on mahdollista), haluaisitko hänen jäävän ilman opetusta?
Jos olisi syvästi kehitysvammainen niin toivoisin saavan armoa. Jos taas lievästi niin sitten opetus sellaista, että opetellaan arkisia asioita. Kehitysvammaiisin syynätään iso määrä rahaa ja viedään jonnekin Kiasmaan, jossa paras asia oli pullakahvit. Nuita Kiasma-visiittejä ja aromaheppaterapioita pidän turhuuksina. On meillä vähävaraisia lapsia ja kodittomia, jotka ei saa edes lämmintä ruokaa ja puhtaita vaatteita. Heitä tukisin ennemmin.
Ja laitapa saman tien lähdettä noihin Kiasmoihin ja terapioihin, miten paljon niitä käytetään. Muuten pidän aivan turhana leukojen louskuttamisena.
Ihmettelen tuota kehitysvammaisten terapioiden kadehtimista, Itse ottaisin mieluummin lapselleni terveyden kuin terapioita. Mutta eipä meiltä vanhemmilta kysytty silloin kun kehityvamma todettiin terveeksi luulemallemme lapselle nelivuotiaana.
Terapia ei sitäpaitsi liity mitenkään heppoihin tai taiteeseen. Ompahan vain puheterapiaa jotta oppisi auttavasti puhumaan. Ja toimintaterapiaa jotta oppisi mm. kirjoittamaan nimensä.
Ja vähävarainen perheemme myös on. Ei omaishoitajana toimivan vanhemman palkkiossa mielestäni ole kadehtimista, jos se samalla tarkoittaa että töihin ei pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muuallakaan he olisivat? Myös vanhemmilla on oikeus omaan elämään eli työssäkäyntiin. Koulu on osin vähän erilaista, ei vastaa normiperuskoulua. Vähän päivähoitotyyppistä, vamman asteesta riippuen.
Tässä se tuli. Kehitysvammaisten vanhemmat on kaikista itsekkäin ihmistyyppi. Eka hankitaan "eristyislapsi" vaikka tiedetään mitä sellaisen kasvattaminen tulee vaatimaan. Abortti ei jostain syystä ole vaihtoehto. Sitten kuitenkin valitetaan/uhriudutaan kun on niin rankkaa. Huudetaan yhteiskuntaa avuksi, pitää saada lapsi kouluun vaikka se ei hyödy siitä mitään. Hyvä jos oppivat edes lukemaan. Lapsen vartuttua isoksi sysätään se johonkin laitokseen muiden kaltaistensa seuraksi jota käydään sitten kerran kuukaudessa katsomassa.
Miten niin lapsi ei hyödy siitä mitenkään?
Jos oppii lukemaan, hyvä. Jos oppii vielä muista taitoja sen päälle, vielä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä muuallakaan he olisivat? Myös vanhemmilla on oikeus omaan elämään eli työssäkäyntiin. Koulu on osin vähän erilaista, ei vastaa normiperuskoulua. Vähän päivähoitotyyppistä, vamman asteesta riippuen.
Tässä se tuli. Kehitysvammaisten vanhemmat on kaikista itsekkäin ihmistyyppi. Eka hankitaan "eristyislapsi" vaikka tiedetään mitä sellaisen kasvattaminen tulee vaatimaan. Abortti ei jostain syystä ole vaihtoehto. Sitten kuitenkin valitetaan/uhriudutaan kun on niin rankkaa. Huudetaan yhteiskuntaa avuksi, pitää saada lapsi kouluun vaikka se ei hyödy siitä mitään. Hyvä jos oppivat edes lukemaan. Lapsen vartuttua isoksi sysätään se johonkin laitokseen muiden kaltaistensa seuraksi jota käydään sitten kerran kuukaudessa katsomassa.
Idiootti.
Kehitysvammaisille opetetaan taitoja heidän kykyjensä mukaan.
Syvästikin kehitysvammainen edistyy ammattilaidten ohjauksessa huomattavasti.
Suurin osa kehitysvammoista ei näy etukäteen.
Usein poikkeavuus käy ilmi vasta lähestyessä eskari-ikää ja kv- diagnoosi voi tulla vasta kouluiässä.
Mitä silti tuollaisella lapsella tekee?? Mitä hän tekee elämällään muuta kun on toisten taakkana ja kuluttaa verovaroja.
No saunan taakseko tämä lapsi sitten pitäisi viedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaitoksen merkittävimpiä funktioita on säilöntä. Koulussa säilötään lapsia ja nuoria, kunnes he ovat valmiita seuraavaan elämänvaiheeseen. Toinen funktio on sosiaalistaa heidät kykyjensä mukaan toimimaan toisten ihmisten kanssa ja elämään ns. normaalissa päivärytmissä, johon kuuluu aamulla herääminen, säännöllinen syöminen, liikunta jne.
Kehitysvammaisilla on pidennetty oppivelvollisuus, koska he vielä enemmän kuin muut tarvitsevat hoitopaikan. Heidän oppivelvollisuutensa päättyy 18-vuotiaana, minkä jälkeen he saavat eläkkeen ja voivat hakea tuettuun asumiseen.
Kunnollinen opetus takaa sen, että jos suinkin on kapasiteettia, nuori on opetettu pukeutumaan, pitämään huolta hygieniasta, ehkä siivoamaan, laittamaan ruokaa yms. Osa voi oppia mekaanisen lukutaidon. Sekin on suuri arvo, jos osaa viikonpäivät, kellon jne. Kaikkea tällaista opetetaan kullekin kykyjensä mukaan.
Syvästi kehitysvammaiset eivät opi. Heidänkin pitää kuitenkin jossain olla.
Mikä on mekaninen lukutaito?
Tarkottaa varmaan sitä, että osaa kyllä lukea, mutta ei ymmärrä lukemaansa, ainakaan jos on monimutkaisemmasta tekstistä kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
80-luvuilla oli vielä erikseen "apukoulut". Meidänkin luokalta yksi tyttö joutui siirtymään sellaiseen kesken ala-asteen. Samassa kunnassa oli kehitysvammaisten koulu samassa rakennuksessa yläasteen kanssa vielä pari vuotta silloin, kun itse olin siellä. Tässä koulussa oli varmasti alle 10 oppilasta, eli heille ei siksi rakennettu täysin omaa kouluaan, vaan heillä oli omat tilat ensin yläasteen ja sitten erään uuden ala-asteen yhteydessä. Tähän aikaan oli vielä tarkkiksetkin ja naapurikaupungissa sitten erityskoulut liikuntavammaisille, kuulovammaisille ja näkövammaisille. Esim. erään kaverini isoveli kulki siellä naapurikaupungissa liikuntavammiaisten koulussa vammauduttuaan onnettomuudessa.
Eikö nykyään ole enemmänkin siis se tilanne, että eri tavoin vammaisia tai muuten erityisiä on enemmän integroitu tavallisiin luokkiin ja nämä ovat siis enemmän näkyvillä kuin ennen. 80-luvulla kaikki olivat siellä omissa lokeroissaan näkymättömissä muilta.
On nykyään integroitu. Onko oikein normaaliälyistä lasta kohtaan että tämä laitetaan erityiskouluun koska istuu pyörätuolissa? Juuri tuollainen saa ihmiset sitten ajattelemaan, että liikuntavamma on sama asia kuin kehitysvamma. Eikä edes siellä liikuntavammaisten koulussakaan huomioitu lahjakkaita oppilaita mitä tuttu kertoi erityiskouluajoistaan. Toki tiedän että hänen aikana se liikuntaesteettömyys oli vieras käsite. Olisiko Stephen Hawking tai vaikkapa lukihäiriöinen Walt Disney päässyt erityiskoulutaustalla pesteihinsä?
Itse kävin lukihäiriöluokkaa, jossa mentiin yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Moni siitä luokasta haki ihan tavalliseen ammattikouluun tai lukioon. Paljon parempi oli tuo systeemi kuin nykyinen erityisluokka, jossa on sekaisin kaikki käytösongelmaiset, dysfaatikot, lukihäiriöiset ja heikkolahjaiset. Tällaisessa oma lapsi oli ensin lukihäiriön takia ja opettaja sitä mieltä, että tehtäviä ei saa olla liiaksi koska on lukihäiriöinen ja ei saa rasittaa erityislasta. Paskat, oma lapsihan turhautui moisesta kun mentiin heikompien ehdoilla. Onneksi muutosta saatiin siihen ja voidaan taata sitten edes jonkinlaiset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tosiaan käy välillä erityisopettajalla preppaamassa kielten kanssa. Äidinkielessä hän osaa kirjoittaa hyviä tekstejä ja on luova, mutta kaksoiskonsonantit vaikuttanee arvosanoihin joten niitä pitää opetella.
Varmaan riippuu tapauksesta, ja esim. siitä, kuinka paljon apua tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kenenkään pitää käydä koulua? Kahleisiin vaan ja työleirille.
Pitäisikö äitin ja isin sitten opettaa kehitysvammainen lapsi itse kun kouluun ei voi mennä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä kai seuloissa nähdään vain kromosomipoikkeavuudet tai ultrassa jotkut todella pahat kasvupoikkeamat tai vesipäät? Mutta todella vaikea kehitysvamma voi jäädä myös näkemättä. On myö sellainen vamma kuin INCL, jossa lapsi kehittyy alkuun normaalisti, mutta alkaa taantua. Sitten on tietty näitä, jotka vammautuvat onnettomuudessa tai vakavan sairauden jälkitaudin seurauksena tylee pysyvä aivovaurio. Näin voi käydä kelle tahansa, onnettomuudetkin voi olla täysin muista riippuvaisia. Onhan niitä tapauksia, että jotain tulee täysin yllättäin päähän vaikka ulkona kävellessä, siinä kuolee tai vammautuu.
Lähisuvussa on vaikeasti autistinen tapaus, joka vaikutti suht. normaalilta puolitoistavuotiaaksi, sitten alkoivat vanhemmat epäillä, että kuulossa on vikaa. Diagnoosi vasta kolmevuotiaana, vaikka autismin lisäksi on vaikea älyllinen kehitysvamma. Liikunnallinen kehitys on ollut alusta asti normaalitasolla.
Eikä kaikkia kehitysvammoja aiheuttavia geenivirheitä edes kai tunneta. Niitähän löytyy koko ajan lisää.
Syvästi kehitysvamnaisten koulu on vaan perushoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammadiagnoosin saaneet eivät käy normaalin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan peruskoulua. He ovat pääsääntöisesti omissa erityisluokissaan ja -kouluissaan. Näin ollen he saavat oman tasonsa mukaista opetusta. Suurempi ongelma on selvästikin se joukko, jolla ei ole kehitysvammadiagnoosia mutta älylliset kyvyt eivät millään riitä normaalin peruskoulun käymiseen. Heidän kohdallaan kouku voi olla kidutusta, kun epäsäännölliset ruotsin verbit tai matematiikan yhtälöt tankataan heidänkin kohdalla läpi. Vapautuksia oppiaineista tehdään erittäin vähän. Erityisopettajia ei riitä millään auttamaan eikä opettaja voi tehdä omin päinkään kovin radikaaleja ratkaisuja. Pienryhmiä tarvittaisiin ehdottomasti enemmän, häiriköt omaansa ja erittäin heikot omaansa. Normioppilaat omiinsa. Tämä on ainoa ratkaisu, joka turvaa kaikkien oppimisedellytykset. T. 26 v yläkoulun opena
Paljon kurjempi tilanne niillä, jotka ovat heikkolahjaisen ja kehitysvammaisen rajamailla. Ja kyse ei ole mistään puheen tai tarkkaavaisuuden häiriöstä, joka voi helpottua iän myötä, vaan paljon suuremmasta pulmasta. Eivät ole riittävän älykkäitä yleisopetuksen piiriin, mutteivat riittävän kehitysvammaisia erityisopetukseen. Nykyään tosin puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, koska halutaan olla niin poliittisesti korrekteja.
Onko laaja-alainen oppimisvaikeus sitten jotenkin väärä termi? Mun mielestä kuvaa ongelmaa varsin hyvin.
Heikkolahjaisuus voi nyt tarkoittaa ihan mitä vain. Olen minäkin heikkolahjainen, mitä tulee esimerkiksi nuotinlukutaitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
80-luvuilla oli vielä erikseen "apukoulut". Meidänkin luokalta yksi tyttö joutui siirtymään sellaiseen kesken ala-asteen. Samassa kunnassa oli kehitysvammaisten koulu samassa rakennuksessa yläasteen kanssa vielä pari vuotta silloin, kun itse olin siellä. Tässä koulussa oli varmasti alle 10 oppilasta, eli heille ei siksi rakennettu täysin omaa kouluaan, vaan heillä oli omat tilat ensin yläasteen ja sitten erään uuden ala-asteen yhteydessä. Tähän aikaan oli vielä tarkkiksetkin ja naapurikaupungissa sitten erityskoulut liikuntavammaisille, kuulovammaisille ja näkövammaisille. Esim. erään kaverini isoveli kulki siellä naapurikaupungissa liikuntavammiaisten koulussa vammauduttuaan onnettomuudessa.
Eikö nykyään ole enemmänkin siis se tilanne, että eri tavoin vammaisia tai muuten erityisiä on enemmän integroitu tavallisiin luokkiin ja nämä ovat siis enemmän näkyvillä kuin ennen. 80-luvulla kaikki olivat siellä omissa lokeroissaan näkymättömissä muilta.
On nykyään integroitu. Onko oikein normaaliälyistä lasta kohtaan että tämä laitetaan erityiskouluun koska istuu pyörätuolissa? Juuri tuollainen saa ihmiset sitten ajattelemaan, että liikuntavamma on sama asia kuin kehitysvamma. Eikä edes siellä liikuntavammaisten koulussakaan huomioitu lahjakkaita oppilaita mitä tuttu kertoi erityiskouluajoistaan. Toki tiedän että hänen aikana se liikuntaesteettömyys oli vieras käsite. Olisiko Stephen Hawking tai vaikkapa lukihäiriöinen Walt Disney päässyt erityiskoulutaustalla pesteihinsä?
Itse kävin lukihäiriöluokkaa, jossa mentiin yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Moni siitä luokasta haki ihan tavalliseen ammattikouluun tai lukioon. Paljon parempi oli tuo systeemi kuin nykyinen erityisluokka, jossa on sekaisin kaikki käytösongelmaiset, dysfaatikot, lukihäiriöiset ja heikkolahjaiset. Tällaisessa oma lapsi oli ensin lukihäiriön takia ja opettaja sitä mieltä, että tehtäviä ei saa olla liiaksi koska on lukihäiriöinen ja ei saa rasittaa erityislasta. Paskat, oma lapsihan turhautui moisesta kun mentiin heikompien ehdoilla. Onneksi muutosta saatiin siihen ja voidaan taata sitten edes jonkinlaiset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tosiaan käy välillä erityisopettajalla preppaamassa kielten kanssa. Äidinkielessä hän osaa kirjoittaa hyviä tekstejä ja on luova, mutta kaksoiskonsonantit vaikuttanee arvosanoihin joten niitä pitää opetella.
Varmaan riippuu tapauksesta, ja esim. siitä, kuinka paljon apua tarvitsee.
Harvoinhan liikuntavammaisella on häikkää oppimisessa. Eri asia toki, jos on älyllistä kehitysvamma. Yhteiskunta kun pyörii enemmistön ehdoilla, joten on hyvä valmentaa vammaista reaalimaailmaan kuin kasvattaa pehmeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
80-luvuilla oli vielä erikseen "apukoulut". Meidänkin luokalta yksi tyttö joutui siirtymään sellaiseen kesken ala-asteen. Samassa kunnassa oli kehitysvammaisten koulu samassa rakennuksessa yläasteen kanssa vielä pari vuotta silloin, kun itse olin siellä. Tässä koulussa oli varmasti alle 10 oppilasta, eli heille ei siksi rakennettu täysin omaa kouluaan, vaan heillä oli omat tilat ensin yläasteen ja sitten erään uuden ala-asteen yhteydessä. Tähän aikaan oli vielä tarkkiksetkin ja naapurikaupungissa sitten erityskoulut liikuntavammaisille, kuulovammaisille ja näkövammaisille. Esim. erään kaverini isoveli kulki siellä naapurikaupungissa liikuntavammiaisten koulussa vammauduttuaan onnettomuudessa.
Eikö nykyään ole enemmänkin siis se tilanne, että eri tavoin vammaisia tai muuten erityisiä on enemmän integroitu tavallisiin luokkiin ja nämä ovat siis enemmän näkyvillä kuin ennen. 80-luvulla kaikki olivat siellä omissa lokeroissaan näkymättömissä muilta.
On nykyään integroitu. Onko oikein normaaliälyistä lasta kohtaan että tämä laitetaan erityiskouluun koska istuu pyörätuolissa? Juuri tuollainen saa ihmiset sitten ajattelemaan, että liikuntavamma on sama asia kuin kehitysvamma. Eikä edes siellä liikuntavammaisten koulussakaan huomioitu lahjakkaita oppilaita mitä tuttu kertoi erityiskouluajoistaan. Toki tiedän että hänen aikana se liikuntaesteettömyys oli vieras käsite. Olisiko Stephen Hawking tai vaikkapa lukihäiriöinen Walt Disney päässyt erityiskoulutaustalla pesteihinsä?
Itse kävin lukihäiriöluokkaa, jossa mentiin yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Moni siitä luokasta haki ihan tavalliseen ammattikouluun tai lukioon. Paljon parempi oli tuo systeemi kuin nykyinen erityisluokka, jossa on sekaisin kaikki käytösongelmaiset, dysfaatikot, lukihäiriöiset ja heikkolahjaiset. Tällaisessa oma lapsi oli ensin lukihäiriön takia ja opettaja sitä mieltä, että tehtäviä ei saa olla liiaksi koska on lukihäiriöinen ja ei saa rasittaa erityislasta. Paskat, oma lapsihan turhautui moisesta kun mentiin heikompien ehdoilla. Onneksi muutosta saatiin siihen ja voidaan taata sitten edes jonkinlaiset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tosiaan käy välillä erityisopettajalla preppaamassa kielten kanssa. Äidinkielessä hän osaa kirjoittaa hyviä tekstejä ja on luova, mutta kaksoiskonsonantit vaikuttanee arvosanoihin joten niitä pitää opetella.
Varmaan riippuu tapauksesta, ja esim. siitä, kuinka paljon apua tarvitsee.
Harvoinhan liikuntavammaisella on häikkää oppimisessa. Eri asia toki, jos on älyllistä kehitysvamma. Yhteiskunta kun pyörii enemmistön ehdoilla, joten on hyvä valmentaa vammaista reaalimaailmaan kuin kasvattaa pehmeästi.
Liikuntavammojakin on eriasteisia.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota kehitysvammaisten terapioiden kadehtimista, Itse ottaisin mieluummin lapselleni terveyden kuin terapioita. Mutta eipä meiltä vanhemmilta kysytty silloin kun kehityvamma todettiin terveeksi luulemallemme lapselle nelivuotiaana.
Terapia ei sitäpaitsi liity mitenkään heppoihin tai taiteeseen. Ompahan vain puheterapiaa jotta oppisi auttavasti puhumaan. Ja toimintaterapiaa jotta oppisi mm. kirjoittamaan nimensä.
Ja vähävarainen perheemme myös on. Ei omaishoitajana toimivan vanhemman palkkiossa mielestäni ole kadehtimista, jos se samalla tarkoittaa että töihin ei pääse.
Tarvitsee tukea ja terapiaa muutkin kuin kehvat. Moni ei-kehitysvammainen ei saa fysio- tai puheterapiaa, koska ajat on varattu kehvoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
80-luvuilla oli vielä erikseen "apukoulut". Meidänkin luokalta yksi tyttö joutui siirtymään sellaiseen kesken ala-asteen. Samassa kunnassa oli kehitysvammaisten koulu samassa rakennuksessa yläasteen kanssa vielä pari vuotta silloin, kun itse olin siellä. Tässä koulussa oli varmasti alle 10 oppilasta, eli heille ei siksi rakennettu täysin omaa kouluaan, vaan heillä oli omat tilat ensin yläasteen ja sitten erään uuden ala-asteen yhteydessä. Tähän aikaan oli vielä tarkkiksetkin ja naapurikaupungissa sitten erityskoulut liikuntavammaisille, kuulovammaisille ja näkövammaisille. Esim. erään kaverini isoveli kulki siellä naapurikaupungissa liikuntavammiaisten koulussa vammauduttuaan onnettomuudessa.
Eikö nykyään ole enemmänkin siis se tilanne, että eri tavoin vammaisia tai muuten erityisiä on enemmän integroitu tavallisiin luokkiin ja nämä ovat siis enemmän näkyvillä kuin ennen. 80-luvulla kaikki olivat siellä omissa lokeroissaan näkymättömissä muilta.
On nykyään integroitu. Onko oikein normaaliälyistä lasta kohtaan että tämä laitetaan erityiskouluun koska istuu pyörätuolissa? Juuri tuollainen saa ihmiset sitten ajattelemaan, että liikuntavamma on sama asia kuin kehitysvamma. Eikä edes siellä liikuntavammaisten koulussakaan huomioitu lahjakkaita oppilaita mitä tuttu kertoi erityiskouluajoistaan. Toki tiedän että hänen aikana se liikuntaesteettömyys oli vieras käsite. Olisiko Stephen Hawking tai vaikkapa lukihäiriöinen Walt Disney päässyt erityiskoulutaustalla pesteihinsä?
Itse kävin lukihäiriöluokkaa, jossa mentiin yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Moni siitä luokasta haki ihan tavalliseen ammattikouluun tai lukioon. Paljon parempi oli tuo systeemi kuin nykyinen erityisluokka, jossa on sekaisin kaikki käytösongelmaiset, dysfaatikot, lukihäiriöiset ja heikkolahjaiset. Tällaisessa oma lapsi oli ensin lukihäiriön takia ja opettaja sitä mieltä, että tehtäviä ei saa olla liiaksi koska on lukihäiriöinen ja ei saa rasittaa erityislasta. Paskat, oma lapsihan turhautui moisesta kun mentiin heikompien ehdoilla. Onneksi muutosta saatiin siihen ja voidaan taata sitten edes jonkinlaiset mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tosiaan käy välillä erityisopettajalla preppaamassa kielten kanssa. Äidinkielessä hän osaa kirjoittaa hyviä tekstejä ja on luova, mutta kaksoiskonsonantit vaikuttanee arvosanoihin joten niitä pitää opetella.
Varmaan riippuu tapauksesta, ja esim. siitä, kuinka paljon apua tarvitsee.
Harvoinhan liikuntavammaisella on häikkää oppimisessa. Eri asia toki, jos on älyllistä kehitysvamma. Yhteiskunta kun pyörii enemmistön ehdoilla, joten on hyvä valmentaa vammaista reaalimaailmaan kuin kasvattaa pehmeästi.
Liikuntavammojakin on eriasteisia.
On tietysti, muttei se vaikuta silti älyyn. Kyllä itse kasvattaisin liikuntavammaista lasta samalla lailla kuin omin jaloin kävelevää kuin laitan jonnekin apukoulutasoiseen paikkaan, jossa opetellaan vielä ala koulujuttuja eikä ole älyllisestä samalla viivalla heikkolahjaisten kanssa. Kait nyt vanhemmat haluaa lapselleen turvata tulevaisuuden ja opettaa, miten yhteiskunta toimii,sen sijaan että hyysäisi ja ylisuojelisi, vaikka on kykyä ajatella itse. Kehitysvammaiset on sitten eri asia ja tarvitsevat valvontaa 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mainostamasi "älykäs" lapsi voi vammautua tai olla sosiaalisesti kyvytön toimimaan muiden kanssa. Hän saattaa sairadtua psyykkisesti tai alkaa käyttämään päihteitä. Kannattavaa? Pitäisikö tuolloin jättää hoitamatta ja kuntouttamatta? Entä jos oma lapsesi saa kehitysvammaisen lapsen?
Eikö olisi parempi laittaa se raha vaikkapa Asperger-henkilön koulutus- ja työllistymismahdollisuuksiin, joka saattaa olla downia älykkäämpi? Turhaan sellaisesta on tehdä syrjäytynyttä ja pahimmassa tapauksessa laittaa vähä-älyisten kanssa pussittamaan ruuveja. Siinähän turhautuu. Ai niin joo, eihän aspergerit mitään aurinkoisia ja ihania ole.
Aspergereiden älylkyys on yleensä samalla tai korkeammalla tasolla kuin ”tavisten”. Oma asperger-lapseni on valoisa ja ihana mutta erikoinen. Älykkyysosamäärä 130. Opiskelee tavallisessa koulussa, nimellisesti tuen piirissä mutta mitään tukea ei oikeasti saa. Kovin toivon pystyä no itse auttamaan tarpeeksi että pärjäisi elämässä ja saisi lahjakkuuttaan hyödynnettyä.
Onko tyttäresi alaikäinen? Jos on hänestä tulisi jonain päivänä kehitysvammainen ( se on mahdollista), haluaisitko hänen jäävän ilman opetusta?