Lue keskustelun säännöt.
Miksi kehitysvammaisten pitää käydä peruskoulu?
04.10.2018 |
Jotkut käy jopa "erityisamiksen" vaikka ei ne tule koskaan työllistymään ja siten tuottamaan yhteiskunnalle rahaa. Eli miksi vammaiset käy koulua?
Kommentit (212)
Nepsy-tutkimuksissa selviää, onko kysymyksessä kehitysvamma vai jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten pitää tietysti saada koulua ja oppia perustaitoja kykyjensä mukaan. Lähipiirissäni on kehitysvammainen, joka on ihana ihminen ja käy nimellisesti tukitöissäkin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että hänenkin koulun käytiin satsattiin ihan valtavasti ja vähän vähempikin olisi riittänyt. Taksi vei ja toi koulusta muistaakseni jo 6-vuotiaasta saakka ja omat erityisavustajat ym. Aikuisenakin vielä vaikka mitä kurssia ja koulua, historiaa ja matematiikkaa ym. vaikka ei ole mitään edellytyksiä oppia juuri mitään.
Uusi hieno tukiasunto, ruoat valmiiksi, kerhoja, matkoja ym. eikä mikään maksa mitään. Terveet sukulaislapset opiskelevat, asuvat hirveissä loukoissa ja syövät huonoa ruokaa kun ei ole rahaa. Heidän koulutuksessaan säästellään ja pihistellään ihan kaikesta. Kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle.
Jotenkin ristiriitaista.
Pitäisikö kehitysvammaisten asua sitten jossain betoniloukossa ulosteiden seassa?
Vierailija kirjoitti:
Siksi, koska he ovat oppivelvollisia ja heillä on oikeus saada opetusta ihan niin kuin kaikilla muillakin.
Koska hekin oppivat ja elämästä, luonnosta ja asioista pitää oppia.
Niin kun omani sanoo että hän kyllä tietää kun nähnyt jostain.
Edelleen koulussa ja on 18v. mutta oppiminen keskittyy arkeen.
Menneinä vuosikymmeninä oli tapana vapauttaa valtaosa kehitysvammaisista oppivelvollisuudesta, se ei tuottanut yhteiskunnalle mitään etua, ei myöskään säästänyt resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten pitää tietysti saada koulua ja oppia perustaitoja kykyjensä mukaan. Lähipiirissäni on kehitysvammainen, joka on ihana ihminen ja käy nimellisesti tukitöissäkin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että hänenkin koulun käytiin satsattiin ihan valtavasti ja vähän vähempikin olisi riittänyt. Taksi vei ja toi koulusta muistaakseni jo 6-vuotiaasta saakka ja omat erityisavustajat ym. Aikuisenakin vielä vaikka mitä kurssia ja koulua, historiaa ja matematiikkaa ym. vaikka ei ole mitään edellytyksiä oppia juuri mitään.
Uusi hieno tukiasunto, ruoat valmiiksi, kerhoja, matkoja ym. eikä mikään maksa mitään. Terveet sukulaislapset opiskelevat, asuvat hirveissä loukoissa ja syövät huonoa ruokaa kun ei ole rahaa. Heidän koulutuksessaan säästellään ja pihistellään ihan kaikesta. Kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle.
Jotenkin ristiriitaista.
Samaan aikaan on vähävaraisia perheitä, jotka todennäköisesti elättää suurperhettä. Otetaan lapsilisistä pois, mutta jollekin kehitysvammaisen pullakahvitteluun ja hevosmusiikkiterapiaan on rahaa.
Kehitysvammaiset, suomalaisia kunniakansalaisia kuten s o m a l I t
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammadiagnoosin saaneet eivät käy normaalin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan peruskoulua. He ovat pääsääntöisesti omissa erityisluokissaan ja -kouluissaan. Näin ollen he saavat oman tasonsa mukaista opetusta. Suurempi ongelma on selvästikin se joukko, jolla ei ole kehitysvammadiagnoosia mutta älylliset kyvyt eivät millään riitä normaalin peruskoulun käymiseen. Heidän kohdallaan kouku voi olla kidutusta, kun epäsäännölliset ruotsin verbit tai matematiikan yhtälöt tankataan heidänkin kohdalla läpi. Vapautuksia oppiaineista tehdään erittäin vähän. Erityisopettajia ei riitä millään auttamaan eikä opettaja voi tehdä omin päinkään kovin radikaaleja ratkaisuja. Pienryhmiä tarvittaisiin ehdottomasti enemmän, häiriköt omaansa ja erittäin heikot omaansa. Normioppilaat omiinsa. Tämä on ainoa ratkaisu, joka turvaa kaikkien oppimisedellytykset. T. 26 v yläkoulun opena
Paljon kurjempi tilanne niillä, jotka ovat heikkolahjaisen ja kehitysvammaisen rajamailla. Ja kyse ei ole mistään puheen tai tarkkaavaisuuden häiriöstä, joka voi helpottua iän myötä, vaan paljon suuremmasta pulmasta. Eivät ole riittävän älykkäitä yleisopetuksen piiriin, mutteivat riittävän kehitysvammaisia erityisopetukseen. Nykyään tosin puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, koska halutaan olla niin poliittisesti korrekteja.
Samaa ihmetellyt, mutta vain niiden kohdalla jotka ovat aivan muiden autettavissa ja ovat vegetatiivisessa tilassa tai syvästi aivovammaisia. Avustaja maalaa lapsen kädellä piirustuksen ja sitten vanhemmille esitellään miten hienosti lapsi piirtänyt.
Niille koulu on hyvä joilla on jotain toimintakykyä. Mutta niiden jotka ei ymmärrä edes puhetta, jotka eivät mitenkään ilmaise itseään, peruskoulu on turhaa. Antaisivat olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmetellyt, mutta vain niiden kohdalla jotka ovat aivan muiden autettavissa ja ovat vegetatiivisessa tilassa tai syvästi aivovammaisia. Avustaja maalaa lapsen kädellä piirustuksen ja sitten vanhemmille esitellään miten hienosti lapsi piirtänyt.
Niille koulu on hyvä joilla on jotain toimintakykyä. Mutta niiden jotka ei ymmärrä edes puhetta, jotka eivät mitenkään ilmaise itseään, peruskoulu on turhaa. Antaisivat olla rauhassa.
Tuo on hirveää kidutusta. Ennemmin tuollaisen summan käyttäisi lukihäiriöisen opetuksen panostamiseen, jotta on edes vähän hyvät mahdollisuudet pärjätä elämässä.
Moni lukihäiriöinen kykenee tavalliseen ammattikouluun tai lukioon, riippuu henkilön motivaatiosta ja toimintakyvystä kuin tällä tai tuolla tavalla luokitelluista lukihäiriöstä. Ihan vaikean lukihäiriön kanssa eläviä tiedän, jotka ovat kyenneet korkeakouluun. Oma lukihäiriö on keskivaikea, tytöllä lievä. Itse kävin lukion ja sen jälkeen amk:n. Miettinyt toistakin ammattia, kiinnostaisi kampaajaksi opiskelu, kun tuo luovuus on vahvinta alaani. Kaupan alan kokemusta on takana, joten se hieman auttanee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten pitää tietysti saada koulua ja oppia perustaitoja kykyjensä mukaan. Lähipiirissäni on kehitysvammainen, joka on ihana ihminen ja käy nimellisesti tukitöissäkin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että hänenkin koulun käytiin satsattiin ihan valtavasti ja vähän vähempikin olisi riittänyt. Taksi vei ja toi koulusta muistaakseni jo 6-vuotiaasta saakka ja omat erityisavustajat ym. Aikuisenakin vielä vaikka mitä kurssia ja koulua, historiaa ja matematiikkaa ym. vaikka ei ole mitään edellytyksiä oppia juuri mitään.
Uusi hieno tukiasunto, ruoat valmiiksi, kerhoja, matkoja ym. eikä mikään maksa mitään. Terveet sukulaislapset opiskelevat, asuvat hirveissä loukoissa ja syövät huonoa ruokaa kun ei ole rahaa. Heidän koulutuksessaan säästellään ja pihistellään ihan kaikesta. Kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle.
Jotenkin ristiriitaista.
Samaan aikaan on vähävaraisia perheitä, jotka todennäköisesti elättää suurperhettä. Otetaan lapsilisistä pois, mutta jollekin kehitysvammaisen pullakahvitteluun ja hevosmusiikkiterapiaan on rahaa.
Kehitysvammaiset, suomalaisia kunniakansalaisia kuten s o m a l I t
Silloin se on tuplajackpot, kun on rodullistettu ja keva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen saanut sellaisen käsityksen, että vammaiset, joilla aivot toimii, eivät ole niin laajojen palvelujen ja tukien piirissä kuten kehitysvammaiset. Tämä vain tuli esille puhuessa liikuntavammaisen kanssa Sanna Sepposta koskevasta artikkelista, jossa hän niin totesi kuinka vammaiset iloitsee enemmän, koska varjopuolet ei haittaa heitä. Tämä tuntemani liikuntavammainen oli aivan eri mieltä ja kysyi, kuinka hän oppisi iloitsemaan elämästä, kun saa olla tuloistaan tarkkana ja maksaa itse omat lääkärikäyntinsä. Hän arveli tuon Sepposen lausuntojen perustuvan siihen, että kehitysvammaisten läheiset hoitaa kaikki vakuutuksista lääkäriin, joten ei huolet taatusti paina.
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten pitää tietysti saada koulua ja oppia perustaitoja kykyjensä mukaan. Lähipiirissäni on kehitysvammainen, joka on ihana ihminen ja käy nimellisesti tukitöissäkin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että hänenkin koulun käytiin satsattiin ihan valtavasti ja vähän vähempikin olisi riittänyt. Taksi vei ja toi koulusta muistaakseni jo 6-vuotiaasta saakka ja omat erityisavustajat ym. Aikuisenakin vielä vaikka mitä kurssia ja koulua, historiaa ja matematiikkaa ym. vaikka ei ole mitään edellytyksiä oppia juuri mitään.
Uusi hieno tukiasunto, ruoat valmiiksi, kerhoja, matkoja ym. eikä mikään maksa mitään. Terveet sukulaislapset opiskelevat, asuvat hirveissä loukoissa ja syövät huonoa ruokaa kun ei ole rahaa. Heidän koulutuksessaan säästellään ja pihistellään ihan kaikesta. Kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle.
Jotenkin ristiriitaista.
Ai kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle? On ns. vammattomillakin mahdollisuus sivistää itseään jatkuvasti. Mahdollisuus ilmaisiin korkeakoulu- ja ammatti-opintoihin ja saada tukea niihin.
Missä nämä terveet sukulaislapset opiskelevat ja asuvat? Olin lentää takamukselleni, kun monet opiskelijakollegat Helsingin yliopistossa asuvat jossain Kalliossa tai Töölössä. HOAS jotenkin "huono" vaihtoehto (??)
Sitten vielä tuosta vammaisuuden tikun päähän nostamisesta. Monet vammaiset tekevät firmoihin palkkatuettua työtä eli firma saa rahaa siitä, että ns. työllistää vammaisen. Muistan, kuinka IKEAssa työskennellessäni oli juuri parikin vammaista. Firma/setä käärii fyffet ja firmakin vaikuttaa varsinaiselta hyväntekijältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
Jaa, ainakin 1980-luvulla oli meidän tavallisen koulun yhteydessä harjaantumiskoulu kehitysvammaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kehitysvammoja on eritasoisia. Jotkut hyötyy kouluopetuksesta enemmän, ja vaikeammille tapauksille sopeutetaan sisältöjä varmaan aika lailla.
Se, mikä mua kiinnostaa on se, onko vammaisilla velvollisuuksia? Oikeuksia on paljon, kaikenlaista apua asumiseen ynnä muuhun on oikeus saada, jopa lapsia heillä on oikeus hankkia, mutta saako heiltä edellyttää mitään?
Mua ei luokitella kehitysvammaiseksi adhd:n ja lukihäiriön takia. Onneksi vanhempani eivät koskaan antaneet eri vapauksia, jos tein jotain väärin tai kiusasin toista. Mut kasvatettiin samalla lailla ja annettiin haastetta, koska he tiesivät etten ole tyhmä. He jopa taisteli oikeudestani saada peruskoulussa haastetta sen sijaan, että olisin joutunut keharikouluun.
Jos jossain apukoulutasoisessa paikassa olisin ollut, niin tuskin musta olisi tullut veronmaksajaa ja perheensä elättävää naista. Omalla tyttärellä on onneksi "vain" lukihäiriö eikä downia. Itse annan hänelle samat haasteet kuin itsekin sain lapsena: tee koulusi eteen, erityisesti panosta vahvuuksiin. Itselläni matematiikka ja luovuutta vaativat asiat sujui koulussa, kielet vaati treenaamista jotta sai edes seiskan. Omaa tytärtä en missään nimessä patista tulevaisuudessa mihinkään Luovin ja Kiipulan ammattiopistoihin, joiden papereilla voi pyyhkiä (sanonko minkä). Hän turhautuisi kasin oppilaana sellaisessa ympäristössä, jossa valtaosa olisi kehitysvammaisia.
Pari yläasteaikaista tuttavaani olivat apukoulussa. Kummatkin käyvät päivätöissä. Kävivät siis 1990-luvulla koulunsa. En siis kyseisia ihmisisä tunteneena niputtaisi kaikkia apukoulun käyneitä samaan nippuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvammaisten pitää tietysti saada koulua ja oppia perustaitoja kykyjensä mukaan. Lähipiirissäni on kehitysvammainen, joka on ihana ihminen ja käy nimellisesti tukitöissäkin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että hänenkin koulun käytiin satsattiin ihan valtavasti ja vähän vähempikin olisi riittänyt. Taksi vei ja toi koulusta muistaakseni jo 6-vuotiaasta saakka ja omat erityisavustajat ym. Aikuisenakin vielä vaikka mitä kurssia ja koulua, historiaa ja matematiikkaa ym. vaikka ei ole mitään edellytyksiä oppia juuri mitään.
Uusi hieno tukiasunto, ruoat valmiiksi, kerhoja, matkoja ym. eikä mikään maksa mitään. Terveet sukulaislapset opiskelevat, asuvat hirveissä loukoissa ja syövät huonoa ruokaa kun ei ole rahaa. Heidän koulutuksessaan säästellään ja pihistellään ihan kaikesta. Kehitysvammaisilla kaikki viimeisen päälle.
Jotenkin ristiriitaista.
Samaan aikaan on vähävaraisia perheitä, jotka todennäköisesti elättää suurperhettä. Otetaan lapsilisistä pois, mutta jollekin kehitysvammaisen pullakahvitteluun ja hevosmusiikkiterapiaan on rahaa.
Kehitysvammaiset, suomalaisia kunniakansalaisia kuten s o m a l I t
Uskomatonta kirjoittamista. Suomi ja Iso-Britannia ovat ainoat maat Euroopan unionissa, jotka kilpailuttavat vammaisten laitoshoidon. Kotihoitopaikat on lopetettu ja paikat laitoksissa. Pullakahvittelulle ja hevosmusiikkiterapialle ei ole totuuspohjaa nykymaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Kehitysvamma on nimensä mukainen. Ihmiskunnan pitäisi kehittyä eteenpäin niin ei tapahdu kun epäkelvot säästetään .
Kehitysvamma tarkoittaa kehitysiässä ilmenevää älyllistä vammaa. Se tarkoittaa myös sitä, että jokaisella on mahdollisuus ja oikeus kehittyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehityvammaisilla oli vapautus oppivelvollisuudessa vielä 80-luvulla. Moni ei muista erityislapsia omalta luokaltaan, johtuu siitä, että oppivelvollisuudesta vapautettiin. Miehen naapurissa oli kokonainen perhe, jossa neljästä lapsesta vain yksi kävi peruskoulun. Nuorin vältti koulun juuri juuri, jos olisi syntynyt vuoden myöhemmin, ei olisi enää onnistunut. Nämä eivät ole kehitysvammaisia, vaan juuri niitä erityisihmisiä, mutta poikkeavuuden näkee nopeasti.
Kehitysvammaisten koulussa harjoitellaan erityistaitoja. Osa kuitenkin oppii lukemaankin ja kirjoittamaan, joten miksi ei? Opetellaan tuntemaan luontoa yms omalla tasollaan ja osa oppii laskemaankin jotain. Miksi heillä ei olisi oikeus oppia? Ei vanhemmat jaksa kaikkea opettaa, sillä haasteita on jo pelkässä arjessa.
Jaa, ainakin 1980-luvulla oli meidän tavallisen koulun yhteydessä harjaantumiskoulu kehitysvammaisille.
Kyllä oppivelvollisuus on ollut kaikilla jo aiemmin.
Miten niin ei työllisty?
Onhan olemassa myös aloja, tai jopa maakuntia, joissa ihmiset ei työllisty kovin hyvin mutta silti ne ovat olemassa.
Kehitysvammaiset pärjäävät yllättävän hyvin erinäisissä työtehtävissä. Suurimmassa osassa duunari ammateissa ei tarvitse olla ruudinkeksijä, se on raaka totuus. Insinöörin tehtävistä kehitysvammaiset suoriutuvat jopa paremmin kuin vasta valmistuneet insinjöörit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kehitysvammoja on eritasoisia. Jotkut hyötyy kouluopetuksesta enemmän, ja vaikeammille tapauksille sopeutetaan sisältöjä varmaan aika lailla.
Se, mikä mua kiinnostaa on se, onko vammaisilla velvollisuuksia? Oikeuksia on paljon, kaikenlaista apua asumiseen ynnä muuhun on oikeus saada, jopa lapsia heillä on oikeus hankkia, mutta saako heiltä edellyttää mitään?
Mua ei luokitella kehitysvammaiseksi adhd:n ja lukihäiriön takia. Onneksi vanhempani eivät koskaan antaneet eri vapauksia, jos tein jotain väärin tai kiusasin toista. Mut kasvatettiin samalla lailla ja annettiin haastetta, koska he tiesivät etten ole tyhmä. He jopa taisteli oikeudestani saada peruskoulussa haastetta sen sijaan, että olisin joutunut keharikouluun.
Jos jossain apukoulutasoisessa paikassa olisin ollut, niin tuskin musta olisi tullut veronmaksajaa ja perheensä elättävää naista. Omalla tyttärellä on onneksi "vain" lukihäiriö eikä downia. Itse annan hänelle samat haasteet kuin itsekin sain lapsena: tee koulusi eteen, erityisesti panosta vahvuuksiin. Itselläni matematiikka ja luovuutta vaativat asiat sujui koulussa, kielet vaati treenaamista jotta sai edes seiskan. Omaa tytärtä en missään nimessä patista tulevaisuudessa mihinkään Luovin ja Kiipulan ammattiopistoihin, joiden papereilla voi pyyhkiä (sanonko minkä). Hän turhautuisi kasin oppilaana sellaisessa ympäristössä, jossa valtaosa olisi kehitysvammaisia.
Pari yläasteaikaista tuttavaani olivat apukoulussa. Kummatkin käyvät päivätöissä. Kävivät siis 1990-luvulla koulunsa. En siis kyseisia ihmisisä tunteneena niputtaisi kaikkia apukoulun käyneitä samaan nippuun.
Saako saman verran palkkaa kuin muut? Olisiko kyennyt lukioon tai edes tavalliseen ammattikouluun? Lukihäiriön takia lapsen tuleva työ ja koulutus ei tulisi kärsiä. Tuskin esim. Hjallis Harkimokaan olisi lukihäiriöisenä päässyt liikemieheksi apukoulupapereilla.
jeesusonherra kirjoitti:
Miten niin ei työllisty?
Onhan olemassa myös aloja, tai jopa maakuntia, joissa ihmiset ei työllisty kovin hyvin mutta silti ne ovat olemassa.
Kehitysvammaiset pärjäävät yllättävän hyvin erinäisissä työtehtävissä. Suurimmassa osassa duunari ammateissa ei tarvitse olla ruudinkeksijä, se on raaka totuus. Insinöörin tehtävistä kehitysvammaiset suoriutuvat jopa paremmin kuin vasta valmistuneet insinjöörit.
Joo, sen takia me tarvitaan koneinsinöörejä ja aivokirurgeja Somaliasta.
Syytän erioten niitä tiedottomia, jotka yhdistää oppimisongelmat tyhmyyteen. Mä olen halunnut turvata lapseni oikeuden oppia samoja asioita kuin muut. Kyseessä on lapseni tulevaisuus. Vastuu on myös tietysti mullakin enkä jätä sitä vain koulun harteille. Valitettavaa vain on, että kaikissa erityisluokissa ei osata huomioida niitä lahjakkaita, koska oletetaan että lapsi rasittuu saadessaan haastetta, vaikkei olisi älyllisiä ongelmia.
Lukihäiriö ei kerro mitään heikkolahjaisuudesta tai kehitysvammaisuudesta. Kyllähän siitä ikuinen taakka tulisi, jos todistus tulisi erityiskoulusta työllisyyttä ajatellen. Kehvelit on tietysti aina kehvelei ja jäävät yleensä yhteiskunnan harteille. Toista se on meillä muilla, joilla pää pelaa, vaikkei ne kaksoiskonsonantit luonnistu.