Lue keskustelun säännöt.
Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!
03.10.2018 |
Se fakta, etteivät kaikki seiskaluokkalaiset osaa kuukausia suomeksi, saati sitten englanniksi, on ollut tiedossa jo kauan. Mutta tänään ilmeni, etteivät kaikki osanneet luetella vuodenaikoja järjestyksessä suomeksikaan. Onhan niitä peräti neljä. Nämähän periaatteessa opitaan jo eskarissa. Joka vuosi näitä urpoja on enemmän ja enemmän. T. Yläkoulun aineenopettaja
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi kirjoittanut ei tiedä mitkä ovat vokaalit ja konsonantit.
Entinen työkaveri niin ikään oli ylioppilas (jatkoi sittemmin myös yliopistoon), eikä tiennyt mitä ovat brutto ja netto, ja mitä eroa niillä on.
Hiljaiseksi veti.En minäkään erota, aina täytyy eriksen miettiä, en erota myöskään debetiä ja kreditiä kirjanpidossa, (ne kun riippuvat suunnasta mistä niitä katsoo, maksuautomatissa kylläkin tiedän millä milloinkin haluan maksaa) tai rinnan- ja sarjaankytkentää; vasen ja oikeakin pitää välillä tarkistaa. Enkä ole ainoastaan käynyt yliopistoa, vaan olen siellä peräti töissäkin. Varmaan joku pieni dikotomioiden hahmotushäiriö (jos semmoisia nyt on olemassa). Olen myös surkea pilkkusäännöissä, ja teen näppäilyvirheitä, eikä sekään ole mitenkään estänyt akateemisia opintoja ja uraa.
Eli jos on yliopisto-opintoja takana, niin hahmotushäiriö käy selitykseksi.
Juu ei, ihan jos on tankkaat päivittäin asiaa brutto ja netto, niin kyllä se mieleen jää. Ja noiden käsitteiden osaaminen on aika olennaista ihan jo palkan ja verotuksen kannalta.
Miksi tankkaisin päivittäin bruttoa ja nettoa? Ne eivät mitenkään liity jokapäiväisiin tekemisiini, tiedän kuinka paljon saan palkkaa käteen kuukaudessa, mihin se menee, miten paljon ovat kokonaisansioni ennen ja jälkeen verotuksen ja mitä sijoituksilleni kuuluu - jos yhtään helpottaa tiedän kyllä aina ja ihan varmasti mikä on taara, joka tietty on tuon kuvion kolmas peluri.
Et kai sinä nyt vain yritä vihjata että ihminen on lähtökohtaisesti tyhmä, jos hänellä on jotakin tuollaisia hyvin tavanomaisia ongelmia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Deittailin hiljattain yhtä nuorta suomalaista miestä, jolla on huikea ura ulkomailla, on siellä iso johtaja, tienaa älyttömästi ja tykkää työstään. Ei osaa kirjoittaa yhtään, isot ja pienet kirjaimet menevät sekaisin jne. On myös hassuja yksittäisiä tavallisia mulle itsestäänselviä asioita, joita ei tiennyt. Kuitenkin on siis hieno urakehitys ja ilmeisen älykäs ja pärjännyt elämässä. En tiedä olisiko sitten osoitus korkeammista kyvyistä hallita nippelit täydellisesti, mutta olla joku lähihoitaja ja päteä av:lla, miten tyhmää nuoriso on. Tiedän, kumman elämän itse valitsisin.
Ps. Deittailin kerran myös tosi näyttävän uran tehnyttä miestä, joka on mensan jäsenistön sisäisen mensan jäsen eli kuuluu älykkäimpään 1%:iin suomen älykkäimmästä 1 %:sta. Hänelläkin on ihan kummallisia puutteita yleistiedossa.
Itselläkin ollut oppilaina näitä ihan normaaleja nuoria, jotka eivät osaa esim. kellonaikoja. Itse ryhtyisin heti käymään kelloa lapsen kanssa läpi, jos omallani olisi tällainen ongelma.
Minusta tämä liittyy aika vahvasti siihen, että lapsilta ei vaadita nykyään läheskään niin paljon kuin ennen. Opettajana hämmästyn jatkuvasti, kun suhteellisen fiksu nuori vetää kokeesta kutosen ja vain naureskelee sille. Ilmeisesti kotona ei tule mitään sanktiota siitä, että hoitaa koulutyönsä huonosti.
Myös harrastukset menevät usein koulun edelle, ja lapsi saattaa kertoa tyynesti, että läksyt ovat tekemättä koska oli koko edellisen illan jossain pelissä tai harkoissa. Ja sitten tuijotetaan hämmästyneenä kun sanon, että koulutyö on kaikkein tärkeintä ja se pitää hoitaa ennen harrastuksia.
Curling-vanhemmuutta siis syyttäisin itse. Lapsilta pitää vaatia asioita, ei vain siloittaa tietä ja ymmärtää loputtomiin.
Kyllähän tuo on hälyttävä merkki, kyse on kuitenkin nuorista ja vuodenaikoja on vain neljä. Nyt kyllä tosin sataa alapeukkuja, mutta itse muistan kuinka ainakin ala-asteella itse unohdin "kuukausirimpsusta" joko huhtikuun tai lokakuun. Käytännössä tällainen unohtaminen loppui kun aloin itsekin selaamaan kalenteria aktiivisemmin - eli olisikohan 4-6.luokalla(?). Siitähän tuossakin saattaa olla kyse, nykynuorten ei täydy itse seurata enää aktiivisesti kalenteria, kirjoitella osoitetta jne. Noh, tuota vuodenaika-asiaa ei kyllä selitä enää mikään.
Mä itse olen kotihoidettu lapsi, joten liekkö vaikuttaa etten ikinä ollut päivähoidossa opettelemassa noita rimpsuja. En kyllä ainakaan itseäni myönnä tyhmäksi. Olen opiskellut yliopistossa matematiikkaa, mutta lopulta vaihdoin pääaineeni toiseen. En kyllä itseäni älykkääksikään väitä, jos joku sitä jää irvailemaan.
Mulle hämmentävintä on ollut, kun aikuinen ihminen on kysynyt, että onko tämä puu kuusi vai mänty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä mahtaa olla tässäkin aloituksessa motiivi ja päämäärä, kun päivästä toiseen haukutaan, ivataan ja arvostellaan pahansuopaisesti lapsia ja nuoria, jotkut jopa kutsuvat itseään opettajaksi, jota voi verrata kiusaamiseen, aikuisen toimesta.
Jos lapsi ei tiedä vuodenaikoja, syy löytyy koulusta ja vanhemmista, eikä suinkaan lapsesta, ihan samalla tavalla kuin muut taidot ja osaaminen.
Ei kukaan meistä, eikä myöskään ap. ole syntynyt tähän maailmaan mestarina, vaan kaikki tieto ja taito on lapsen opeteltava, aikuisen ohjauksessa ja sitä varten meille on annettu lapsuus ja nuoruus ja luulisi aikuisen ymmärtövän, ettei lapset ole täydellisiä, kun elämä on vasta alussa, vaan on omat vahvuudet ja heikkoudet.
Vierailija kirjoitti:
Mulle hämmentävintä on ollut, kun aikuinen ihminen on kysynyt, että onko tämä puu kuusi vai mänty.
Niistä pienistä ei muuten tiedä kovin helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opena koulussa ja hämmästellyt, kun mantsan ope joutuu tahkoamaan joka vuosi oppilaiden kanssa ilmansuuntia, että kehtaa päästää oppilaita etenemään luokilta toiselle.
Nyt oma kolmasluokkalainen sai saman tehtävän, joten kyllä niitä on jo monena vuonna jouduttu opettelemaan kun ysillä vihdoin ollaan. Ensin luulin, että nuo kolmoset opettelevat pääilmansuunnat vaan, mutta ei, kyllä se oli koko rimpsu opeteltavana. Samaan aikaan äikässä oli taas kerran läksynä aakkoset, eli ilmeisesti osa ei osaa vielä niitäkään. Huoh!
Aivoihin mahtuu vain tietty määrä tietoa. Jos esim. ilmansuuntia ei koskaan koulun ulkopuolella käytä, tietenkin ne unohtuvat nopeasti. Ja joka vuosi kun ne taas opiskellaan, taustalla on kokemus siitä, että niitä ei koskaan koulun ulkopuolella tarvitse, jolloin opiskelu vaikeutuu entisestään.
Kuopukseni on seiskalla ja osaa kyllä kuukaudet ja vuodenajat, mutta muuten yleissivistyksessä on ammottavia aukkoja. Peruskoulussa ei enää varsinaisesti opeteta mitään ja kokeetkin tehdään ryhmätyönä. Lukiolaisen vanhempainillassa totesi luokanvalvoja, että joka vuosi yläkoulusta tulee aina avuttomampi ryhmä luonnontieteen tunneille. Parhampienkin oppilaiden laskurutiini on olematon ja kielistä voi olla kiitettävä numero, vaikka ei pysty itse tuottamaan yksinkertaisimpiakaan käännöslauseita.
Ei kertaakaan ollut minun aikanani peruskoulussa mitään kokeita jotka tehtiin ryhmissä. 90-luvun lopussa aloitin koulun. Ahdistaa tämä nykysuuntaus! Kohta mitään ei tarvitse enää päntätä, kunhan keskitytään ryhmässä toimimiseen ja leikkimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Joku ketjussa totesi, ettei yleistietoa tarvita, kun porukasta tulee hyvin tienaavia koodareita. On ihme käsitys, että nämä tämän ajan jatkuvasti älylaitteita räpläävät lapset osaisivat oikeasti tietotekniikkaa käyttää/hyödyntää.
Olin tänä syksynä hetken sijaisena 6.luokalla ja hämmästyin todella sen ikäisten hyvin puutteellista tietoteknistä ymmärrystä. (Lukujärjestyksessä kun on koodaustunnitkin erikseen.) Esim. kirjautuminen oppilaiden omilla tunnuksilla yhdelle sivustolle teetti vaikeuksia monelle. Ei osattu muuttaa selaimen kieliasetusta. Kaikkein vaikeinta suurelle osalle oppilaista oli tiedoston tallentaminen omaan tiedostokansioon. Sellaisia diginatiiveja meillä. Mitään ei saa olettaa ennakkotiedoista tai -taidoista.
Tämä on totta. Juuri luin jostain, että aivan häviävän pieni osa kirjoittaa oikeanlaisen hakulausekkeen hakukoneeseen. Se siitä kaikki löytyy googlaamalla -sukupolvesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin apukoulussa opettajan sijaisena 20 vuotta sitten, opetin ala-asteikäisiä. Ei tullut ikinä mieleenkään että joku niistä ei osaisi omaa nimeään tai luetella vuodenaikoja tai kuukausia. No ehkä ekaluokkalaisilta olisi ollut ymmärrettävää, jos olisi takellellut kuukausien luettelemisessa.
Alamäki näkyy olevan jyrkkä. Mitä 20 vuoden päästä? Yläasteikäiset istuvat vaipoissa koulun ruokalan syöttötuoleissa, avustajat sanoo: "täältä tulee iso lusikallinen puuroa, sano aaaaa!" "AAAAAAAA!!!!" Samalla kun puolet puurosta putoaa rinnuksille, nuori kuvittelee harhoissaan tulevansa koodariksi ja tienaavansa kymppitonnin kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta. Kyllähän nyt jokainen tuonikäinen tuollaiset perusjutut osaa. Kohta joku varmaan väittää, etteivät ne osaa omaa osoitettakaan.
Ei muuten osaa. Usein ei ysiluokkalainen ole tietänyt omaa osoitettaan, kun keväällä on tehty yhteisvalintaa. Ei ole valitettavasti vitsi. T. Opo
Opo, joka kirjoittaa "tietänyt"?
Et itse taida tietää, että tiennyt/tietänyt molemmat mahdollisia. Burn motherfucker!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodenajat voi googlettaa ja oman osoitteen voi tarkistaa numeropalvelusta. Tärkeintä on osata koodata ja laittaa hyvä kuva pebasta instaan. Eläköön diginatiivit!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan sama ongelma, enkä ole lapsi ja seuraan luontoa. Oletko ap. kuullut ilmastomuutoksesta, jolloin vuodenaikojen rajat hämärtyvät.
Esim. ennen syyskuussa voitiin sanoa syksyn tulleen, mutta tänä vuonna käytin syyskuussa hellemekkoa ja oli useampi hellepäivä, jotka kuuluvat kesään.
Tai vastaavasti joulukuussa v 2017 oli järvet ilman jääpeitettä ja mittari näytti lämpöasteita, eikä edes Keski-Suomessa ollut lumesta tietoakaan. Vaikka vuodenaikojen mukaan elettiin talvea
Tai vuoden 2016 uudenvuodenpäivänä haravoin lehdistä pihamaata ja kitkin kukkapenkkejä, kun maa oli sula.
Älä selitä ja saivartele! Talvi, kevät, kesä, syksy. Neljä asiaa. Miten vaikeaa voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän katseen voi sitten siirtää alakouluun. Vikahan on siellä päässä, kun ei enää yksinkertaiset asioita vaadita.
Mun mieskään ei osaa kuukausia tai vuoden aikoja. Ei suomeksi eikä enkuksi. Ja on pitkälle pärjännyt työelämässä, kuitenkin opettajana uraa tehnyt 15 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin ollut oppilaina näitä ihan normaaleja nuoria, jotka eivät osaa esim. kellonaikoja. Itse ryhtyisin heti käymään kelloa lapsen kanssa läpi, jos omallani olisi tällainen ongelma.
Minusta tämä liittyy aika vahvasti siihen, että lapsilta ei vaadita nykyään läheskään niin paljon kuin ennen. Opettajana hämmästyn jatkuvasti, kun suhteellisen fiksu nuori vetää kokeesta kutosen ja vain naureskelee sille. Ilmeisesti kotona ei tule mitään sanktiota siitä, että hoitaa koulutyönsä huonosti.
Myös harrastukset menevät usein koulun edelle, ja lapsi saattaa kertoa tyynesti, että läksyt ovat tekemättä koska oli koko edellisen illan jossain pelissä tai harkoissa. Ja sitten tuijotetaan hämmästyneenä kun sanon, että koulutyö on kaikkein tärkeintä ja se pitää hoitaa ennen harrastuksia.
Curling-vanhemmuutta siis syyttäisin itse. Lapsilta pitää vaatia asioita, ei vain siloittaa tietä ja ymmärtää loputtomiin.
En sanois, että pelkästään vanhempien vika. Koulusta jos tulee kutonen yhdestä kokeesta, niin opettaja sanoo, ettei se haittaa, teet sitten seuraavalla kerralla paremmin. Kun paremmin menee, niin todistuksessa on ysi.
Ei tule läksyjä, koealueet ovat naurettavan lyhyitä. - koulussakaan ei vaadita, niin miten vanhemmat sitten välttämättä osaa vaatia? Kaipa ne kasvatuksen ammattilaiset tietää pisatuloksineen, että näillä pärjätään?
Läheltä sisaruksieni lasten kouluja seurannut. Kaikki pärjää hyvin ja heiltä jopa vanhemmat vaatii... mutta eräskin lapsi alkoi yläasteella tylsistymään ja sitä kautta sitten temppuilemaan. Ysin todistus, mutta paljon oli konnuuksia listallaan. Lukiossa menikin sitten paremmin, kun siellä annettiin tarpeeksi hommia ja tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mieskään ei osaa kuukausia tai vuoden aikoja. Ei suomeksi eikä enkuksi. Ja on pitkälle pärjännyt työelämässä, kuitenkin opettajana uraa tehnyt 15 vuotta.
Aikuinen ihminen ei ole kyennyt oppimaan neljää vuodenaikaa?
Vierailija kirjoitti:
Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.
Hmm. Itse yläkoulun opettajana ihmettelen oppilaiden huonoja atk-taitoja. He eivät juuri osaa käyttää pöytäkonetta tai läppäriä. Viihdekäyttö onnistuu, varsinkin tabletilla ja sillä omalla älypuhelimella.
Vierailija kirjoitti:
Minä taisin sekoittaa vasemman ja oikean vielä yläasteella. Jotkut sekoittavat ne vielä aikuisenakin. Kaksi suuntaa, kuinka vaikeaa se voi olla? No on se vain.
Meillä eräs tämän vuoden fuksi oli tatuoinut käsiinsä V ja O, jotta muistaisi kumpi on vasen ja kumpi oikea. Kysyin eikö ole kuullut sitä vanhaa vitsiä Volvosta... Tytön ilme oli näkemisen arvoinen. Harmitteli, että nyt on tatuoinut ihan turhaan :D.
Opo, joka kirjoittaa "tietänyt"?