Lue keskustelun säännöt.
Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!
03.10.2018 |
Se fakta, etteivät kaikki seiskaluokkalaiset osaa kuukausia suomeksi, saati sitten englanniksi, on ollut tiedossa jo kauan. Mutta tänään ilmeni, etteivät kaikki osanneet luetella vuodenaikoja järjestyksessä suomeksikaan. Onhan niitä peräti neljä. Nämähän periaatteessa opitaan jo eskarissa. Joka vuosi näitä urpoja on enemmän ja enemmän. T. Yläkoulun aineenopettaja
Kommentit (269)
Osa yläkoululaisista ei valitettavasti osaa edes viikonpäiviä. Ja tämä on totinen tosi. Joten kuukausien osaaminen on jo ihan überiä...
Minua nauratti joskus kansakoulussa kun hoettiin muistisääntönä sumatiketopelaa, mutta ilmeisesti kannatti.
Miksi näitä ei enää vaadita alakoulussa? Kun mitään ei enää saa vaatia etteivät lapset ahdistu :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä vuodenaikoja tai kuukausia osaamattomat ovat keskimäärin ihan kantasuomalaisia. Heitä yhdistävät seuraavat asiat: kirjoja ei lueta, telkkaria ei katsota, kotona ei ole aikuisia tai aikuiset eivät ole nuortensa kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta. Kyllähän nyt jokainen tuonikäinen tuollaiset perusjutut osaa. Kohta joku varmaan väittää, etteivät ne osaa omaa osoitettakaan.
Ei muuten osaa. Usein ei ysiluokkalainen ole tietänyt omaa osoitettaan, kun keväällä on tehty yhteisvalintaa. Ei ole valitettavasti vitsi. T. Opo
Muistiko omaa nimeään?
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole koulussa opena, ei voi tajuta, miten älyllisesti heikkoja oppilaita siellä on. Usein vielä näiden vanhemmat eivät halua, että heidät laitetaan erityiskouluun, koska se leimaa liikaa. Eihän näistä koskaan yhteiskuntaa hyödyttäviä tule.
Ei pidä paikkaansa. Yritin 6 vuotta saada lastani edes pienryhmään, mutta ei onnistunut, sillä se oli varattu muille. Lapset eivät myöskään nyt yllättäen "nykyään" ole älyllisesti heikkoja. Älykkyyttä joko on tai ei. Et ole itse kovin älykäs kun et tätä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
No nykyteinit osaa vaan harrastaa seksiä ja kiroilla. Ja hankkiutua raskaaksi kun vauvat on niin söpöjä.
Ja sitten niistä tuleekin tositeeveetähtiä johonkin Teinimammat-ohjelmaan ja unelma on saavutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tota, meillä on keskusteltu lapsen kanssa esim rahapolitiikan _teoriasta_ jo silloin, kun hän oli tokalla luokalla. Ei olisi tullut mieleenkään tuputtaa, mutta hän itse alkoi kysellä. Samalla lailla olemme keskustelleet esim Euroopan sotahistoriasta. Kuukausien nimistä emme tosiaan ole keskustelleet. Ei ole tullut mieleen tarkistaa, osaako poikani kuukausia, kun keskustelunaiheet ja pojan uteliaisuuden kohteet ovat aina olleet vähän, kröhöm, hieman vaativampia. Kiva kuitenkin, että teillä keskustellaan kotona kuukausien nimistä.
T. Se luonnontiedeluokkalaisen 7-luokkalaisen pojan äiti, akateeminen ja melko menestynyt
Meilläkin on älykäs lapsi, jolla on myös omat erikoiset mielenkiinnon kohteensa. Silti ei tulisi mieleenkään etteikö hän osaisi kaiken erityisosaamisensa lisäksi myös aivan perusasioita. Tuntuisi omituiselta, jos erittäin älykäs lapsi ei osaisi viikonpäiviä, vuodenaikoja, ilmansuuntia tai omaa osoitettaan. Johan ne opitaan pikkulapsina niiden omien mielenkiinnon kohteiden lisäksi. Hyvä että teillä keskustellaan lapsen kanssa häntä kiinnostavista asioista. Ehkä kannattaisi kuitenkin jutella lapsen kanssa myös ihan arkisista asioista, jos tuntuu että perustiedot ovat hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Voi tämähän tulee joka vuosi vastaan. Ei yläkoululaiset todellakaan kaikki osaa kuukausia. Sormilla laskeminen alkaa kun tätä kysyy. Ei ole mikään automaatio. Tyhmiä lapsia on paljon.
Tietämättömyys ei ole sama kuin tyhmyys. Kaikille lapsille ei ole opetettu kaikkia asioita jo kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta. Kyllähän nyt jokainen tuonikäinen tuollaiset perusjutut osaa. Kohta joku varmaan väittää, etteivät ne osaa omaa osoitettakaan.
Ei muuten osaa. Usein ei ysiluokkalainen ole tietänyt omaa osoitettaan, kun keväällä on tehty yhteisvalintaa. Ei ole valitettavasti vitsi. T. Opo
Tietänyt?
Tiennyt.
Molemmat muodot oikein. T. Äikän ope
Molemmat kirjoitustavat voivat muodollisesti olla oikein mutta ensimmäinen niistä ei kyllä ole hyvää suomenkieltä.
Mitä tulee itse tähän keskusteluun, niin muistelen itse oppineeni väli-ilmansuunnat vasta 13-vuotiaana. Kuukaudet ja vuodenajat kyllä osasin jo pienempänä, yhdessä katuosoitteen kanssa.
”Mitäh, eikö juutalaiset vietä joulua?!” kysyi abiturientti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tota, meillä on keskusteltu lapsen kanssa esim rahapolitiikan _teoriasta_ jo silloin, kun hän oli tokalla luokalla. Ei olisi tullut mieleenkään tuputtaa, mutta hän itse alkoi kysellä. Samalla lailla olemme keskustelleet esim Euroopan sotahistoriasta. Kuukausien nimistä emme tosiaan ole keskustelleet. Ei ole tullut mieleen tarkistaa, osaako poikani kuukausia, kun keskustelunaiheet ja pojan uteliaisuuden kohteet ovat aina olleet vähän, kröhöm, hieman vaativampia. Kiva kuitenkin, että teillä keskustellaan kotona kuukausien nimistä.
T. Se luonnontiedeluokkalaisen 7-luokkalaisen pojan äiti, akateeminen ja melko menestynyt"
Mistä päättelit, että kuukausista pitäisi puhua vain teinien kanssa? Kuukausien nimistä pitäisi jutella jo ennen kouluikää, samoin muista arkielämän jutuista. Valitettavasti vanhemmat eivät puhu näistä edes isompien lasten kanssa, jolloin pintaopitut asiat katoavat muistista tai sitten asia jää oppimatta kokonaan.
T: Se kotona tapahtuvaa keskustelua esittänyt.
Kierrän sijaisena monissa eri alakouluissa, eikä ikinä ole tullut vastaan lasta, joka ei osaisi vuoden aikoja tai viikon päiviä. Sen sijaan kellotaulussa ja kuukauksissa on ongelmia alakoululaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivätpä ne tiedä syntymäpäiväänsäkään. Eivät myöskään osoitettaan..
Minuakin ihmetyttää, miten kuvitellaan näiden nyt teinien olevan jotain tietotekniikkaneroja, oikeastaan syntyneitä koodareita. Itse en havaitse mitään sellaisia piirteitä, tietotekniset taidot on tosi heikot kautta linjan ja matemaattinen ajattelu vaikeaa. Koodaushan on sitkeyttä ja matemaattista ajattelua vaativaa työtä. Miten ihmeessä näistä tulisi koodareita, jos eivät ole valmiita kouluaikana lyömään peppua penkkiin ja haastamaan omaa älyään esimerkiksi matematiikan kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
159, samaa mieltä.
Tietyt ihmiset, yleensä sitä sukupolvea jossa on yleistä jopa pelätä tietotekniikkaa (''apua painoin väärää nappia, hajotinko tietokoneen?''), kuvittelevat, että koska nuoriso osaa ladata sovelluksia kännykkäänsä ja pelata Fortnitea, se tekee niistä jotain tietoteknisiä neroja.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, miten kuvitellaan näiden nyt teinien olevan jotain tietotekniikkaneroja, oikeastaan syntyneitä koodareita. Itse en havaitse mitään sellaisia piirteitä, tietotekniset taidot on tosi heikot kautta linjan ja matemaattinen ajattelu vaikeaa. Koodaushan on sitkeyttä ja matemaattista ajattelua vaativaa työtä. Miten ihmeessä näistä tulisi koodareita, jos eivät ole valmiita kouluaikana lyömään peppua penkkiin ja haastamaan omaa älyään esimerkiksi matematiikan kanssa?
Asia on toki näin.
Mutta kerrotaan nyt näin kevennyksenä tarina useamman vuoden takaa; ollaan tiedekorkeakoulussa, laudatur-tason kurssilla, on laskuharjoitukset käynnissä. Kurssista johtuen enemmistö ihmisistä on nk. "valmistavassa tutkijankoulutusohjelmassa". Kyseessä ovat siis vaativammat maisteriopinnnot joiden tarkoituksena on valmistaa jatko-opintoihin.
Tarkastellaan tehtävää jossa pitää pienenä sivujuonena jakaa binäärilukuja jakokulmassa.
Käy ilmi, että vajaasta kahdestakymmenestä ihmisestä paikalla kukaan ei muista miten jakokulmassa lasketaan... Ja kaikki paikallaolijat ovat siis suorittaneet tässä vaiheessa pakolliset yliopistomatematiikan opinnot. Lisäksi tutkijakoulutuksen ihmiset vieläpä selvästi normaalia suuremman määrän.
Tilanne huvitti kaikkia suuresti :)
Vierailija kirjoitti:
Minuakin ihmetyttää, miten kuvitellaan näiden nyt teinien olevan jotain tietotekniikkaneroja, oikeastaan syntyneitä koodareita. Itse en havaitse mitään sellaisia piirteitä, tietotekniset taidot on tosi heikot kautta linjan ja matemaattinen ajattelu vaikeaa. Koodaushan on sitkeyttä ja matemaattista ajattelua vaativaa työtä. Miten ihmeessä näistä tulisi koodareita, jos eivät ole valmiita kouluaikana lyömään peppua penkkiin ja haastamaan omaa älyään esimerkiksi matematiikan kanssa?
Olen itsekin miettinyt, että suomalaisilla on jotenkin suuret luulot lasten ja nuorten tietotekniikan neroudesta tai ihan siitä, miten hyviä ollaan hakemaan tietoa. Siis kun mantra on ollut se, että enää ei tarvitse opetella ulkoa, koska tiedon voi hakea netistä. Tästä on joitain vuosia aikaa, mutta muistaakseni Jyväskylän yliopistossa tutkittiin nuorten tiedonhakutaitoja - siis esim. ihan millä hakusanoilla kannattaa hakea, jos haluaa tietää tästä ja tästä asiasta. Ne vastaukset olivat olleet tosi kömpelöitä. Yllättäen tutkimus uutisoitiin hyvin hillitysti.
No, meidän perheessämme tämä sikanäppärä tiedonhaku netistä on johtanut siihen, että nuorempi lapsemme ei osaa aakkosjärjestystä. Itse muistan sen aikanaan oppineeni ihan pakosta, kun haettiin tietoja tietosanakirjasta ja sanakirjasta, mutta käytännössä sitä ei nykyisin juuri tarvitse. Mutta sitten jos tarvitsee, ollaankin pulassa.
Mutta eipä osaa tämä viidesluokkalainen kuukausien järjestystäkään kuin ehkä osin. En kyllä muista sitä ikinä erikseen opettaneeni muutamaa vuotta vanhemmalle lapselleni, mutta hän käsittääkseni osaa sen ihan hyvin. Enkä kyllä muista, että omassakaan lapsuudessani vanhempani olisivat erikseen opettamalla opettaneet jotain tällaista. Siis varmaan on joskus sanottu, että "ensi kuu onkin jo elokuu ja sitten tehdään sitä ja tätä" tms., mutta mitään opetustuokioita ei kyllä tasan varmaan pidetty. No, nykylapset kun eivät osaa, se onkin vanhempien vika... Joskus mietin, mitä koulussa tehdään, kun nykylasten ja -nuorten huono lukutaitokin on kuulemma pääasiassa vanhempien vika...
Meillä kyllä eskarilainenkin osaa viikonpäivät ja vuodenajat ja aakkosetkin suunnilleen. Tietää syntymäpäivänsä ja osoitteensa, ilman postinumeroa kylläkin. Eikä todellakaan ole mikään lapsinero vaan ihan tavallinen pikkupoika. Joku vuodenajatkin nyt on niin selkeä juttu ettei tuohon nyt tarvita kovin ihmeellistä keskustelua, päiväkotimatkalla keskustellaan esim säästä ja päiväkodissa tutkailevat luontoa jatkuvasti ja sen muuttumista vuodenaikojen mukaan. En ymmärrä miten joihinkin ei muka mikään oppi tartu edes vahingossa.
Toki osa asioista unohtuu jos niitä ei käytä mutta luulisi nyt ihan joka päivä esillä olevat asiat säilyvän mielessä.
Sehän on tiedossa,että ihmiset on tyhmentyneet vuosien saatossa,kuinkahan tyhmiä ihmisistä voi vielä tullakkaan ?
Vierailija kirjoitti:
Opetan tänä vuonna ruotsia oman yläkoulun lisäksi läheisellä alakoululla eli kyse on kuutosista. Opettelimme kuukaudet ruotsiksi ja puolet oppilasta eivät osanneet luetella kuukausia suomeksi oikeassa järjestyksessä.
Puolet oppilaista ei osannut. Sinullakaan ei näköjään ole kielioppi hallussa.
Vuodenajat voi katsoa kännykästä. Opettaminen on taantumuksellista tietomyrkyn päähän kaatamista.