Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!

Vierailija kirjoitti:

Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.

Totuus on kuitenkin se, että 2000-luvulla syntyneet ovat yleisesti ottaen todella huonoja it-taidoissa vaikka heidänhän pitäisi olla diginatiiveja. No joo, tietokoneen ja puhelimen he osaavat käynnistää ja sammuttaa, ja kännykkään he osaavat ladata appeja, mutta siihen se jääkin. Pienikin ongelma niin heti ollaan sormi suussa ja peukalo ties missä.

Jos muuten ei osaa vuodenaikoja niin silloin äly ei riitä koodaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt tätä aihetta paljon. Minulla on 12 v. tyttö, jonka keskiarvo on 9,6 ja pari ainetta eriytetty ylöspäin (= ei opeteta erikseen, mutta saa tehdä kirjoja omaan tahtiin eteenpäin). Kaikki opettajat ovat aina pitäneet tyttöä jonain ihmeellisenä lapsinerona, mitä se ei todellakaan ole.

Nähdäkseni ainoa ero luokkatovereihin on se, että tyttö tekee läksyt aina, ja tarkistan että ne on tehty suunnilleen oikein ja huolellisesti. Jos on korjattavaa, niin katsotaan yhdessä, mutta yleensä ei ole. Kokeisiin kyselen aina koko alueen läpikotaisin, ja jutellaan muutenkin ko. aiheesta. Selitän ja kerron esimerkkejä, jos kirjassa on mielestäni asia puutteellisesti tai epäselvästi. Ne ovat ihan kivoja iltoja. Matikassa tyttö on aina laskenut koko kirjan kannesta kanteen, vaikka tunneilla ja läksyksi tulee vain osa tehtävistä. Kaikki tietokonepelit on asennettu englanninkielisinä aina, ja lapsi käyttää käytännössä vain englanninkielisiä med

***

Näitä esimerkkejä on ihan loputtomasti. En tajua miten vanhemmat antavat lapsensa pärjätä niin huonosti. Jos kokeesta tulee kutonen, niin miten se ajatuskuvio oikein menee, että siihen seuraavaan kokeeseen ei lueta kunnolla? Tai jos Wilmassa on jatkuvasti merkintöjä tekemättömistä läksyistä, niin miten sen voi vain ohittaa olankohautuksella? Kyseisen koulun oppilaat ovat pääosin pienen uusimaalaisen kunnan omakotitaloalueelta ja osa ympäröivältä maaseudulta, eikä kolussa ole tietääkseni yhtäkään maahanmuuttajataustaista lasta.

Meillä on tyttäresi kaltainen poika, hän saa kiitettäviä, ollaan vahvasti mukana koulunkäynnissä. 7-luokkalainen, matikka "eriytetty" ylöspäin (käy erikoisluokkaa).

Meillä on myös aivan toisenlainen poika, 6-luokkalainen, keskiarvo (jos nykykoulussa sellaista annettaisiin) on 6-7, vaikka yhtälailla hänenkin koulunkäynnissä ollaan mukana, tai oikeastaan ollaan vielä enemmän kun ei itsenäisesti vaan suju. 

Älä syyllistä vanhempia siitä, jos jollain lapsella tulee vaan niitä kuutosia. Tyttäresi on lahjakas. Se on aika paljon sisäsyntyistä, vanhempien vaikutus vähäistä. 

Sinulla on käynyt tuuri tyttäresi kanssa että koulu sujuu, jaksaa läksyt, asiat jää päähän, JA hän saa ne asiat jäsennetysti koetilanteessa paperille. Voisihan se olla toisinkin, vaikka miten paljon tekisit hänen kanssa töitä. 

Ei voi olla totta :D

Erittäin mielenkiintoista keskustelua! Olen vakuuttunut,että kaikki lähtee kodista ja vanhempien kasvatuksesta ja on aina lähtenyt. On tutkittu jo monta monituista kertaa, että perusloulu ei pysty poistamaan kotioloista lähtevää eroa koko koulupolun aikana. Ratkaisevaa on siis jo ENNEN ekaluokkaa oleva vaihe 0-5 vuotta. Jos lapsen perustarpeista ei huolehdita, ei keskustella,ei lueta, on mahdotonta kuvitella, että lapsi on koulukyvykäs samalla tavalla kuin toisenlaisesta oloista tuleva. 

Niille koodareiksi aikoville on kyllä raju pudotus todellisuuteen edessä, jos yleissivistys ei lainkaan kiinnosta. 

Terveisin ohjelmistokehittäjä

Tässä on kaksi isoa murrosta tapahtunut viime vuosikymmenellä. Ruutujen lisääntyminen pienillä lapsilla, joka vaikuttaa suuresti aivojen kehitykseen, oppimiseen, kärsivällisyyteen, tunteiden säätelyyn jne jne. Sekä uusi opetussuunnitelma. Meillä on koulussa todellakin 10-vuotiaita lapsia, jotka eivät tiedä edes omaa osoitettaan. Kokeissa kysymyksiä on helpotettu, avattu, selitetty ja annetaan apukysymyksiäkin, koska oppilaat eivät enää osaa muuten vastata niihin. Tämä on ihan järkyttävää ja kauhulla odotan, kun omat lapseni aloittavat koulun. Luojan kiitos meillä ei ole tablettia, eikä lapsilla ole minkäänlaista peliaikaa tietokoneella. Silloin tällöin kerran pari kuukaudessa saavat palkinnoksi pelata jotain sana/kirjainpelejä, samalla kun ystäväperheen eskari-ikäinen pelailee gta:ta...

Vierailija kirjoitti:

Niille koodareiksi aikoville on kyllä raju pudotus todellisuuteen edessä, jos yleissivistys ei lainkaan kiinnosta. 

Terveisin ohjelmistokehittäjä

Tämä. Ohjelmistohommissa ei todellakaan riitä pelkkä matemaattinen lahjakkuus ja tietotekninen osaaminen. 

Toki jos on enemmän kiinnostunut korjailemaan koneita, niin se on ihan ok ja hyvä ammatti, mutta mihinkään 5k palkoille ei pääse jos elämän perusjutut, kuten vuodenajat ja yksinkertaiset kielioppisäännöt eivät ole lainkaan hallussa. Koodareilta vaaditaan lisäksi mm. hyvää kielitaitoa. 

Nämä digi-lahjakkaasta nuorisosta puhuvat eivät useimmiten tiedä mitä koodaaminen vaatii, mikä on ihan ymmärrettävää. 

Mutta kyllähän vanhempia voi ihan oikeutetusti syyllistää siitä, jos läksyt ovat jatkuvasti tekemättä?!?

Vierailija kirjoitti:

Erittäin mielenkiintoista keskustelua! Olen vakuuttunut,että kaikki lähtee kodista ja vanhempien kasvatuksesta ja on aina lähtenyt. On tutkittu jo monta monituista kertaa, että perusloulu ei pysty poistamaan kotioloista lähtevää eroa koko koulupolun aikana. Ratkaisevaa on siis jo ENNEN ekaluokkaa oleva vaihe 0-5 vuotta. Jos lapsen perustarpeista ei huolehdita, ei keskustella,ei lueta, on mahdotonta kuvitella, että lapsi on koulukyvykäs samalla tavalla kuin toisenlaisesta oloista tuleva. 

Tavallisen lapsen kohdalla tämä pätee, mutta ei erityisen. Ja osa ongelma on tavallsessa luokassa olevat erityistarpeiset lapset.  Opettaja yrittää parhaansa mukaan pitää jokaisen lapsen opetuksen syrjässä kiinni, resurssit ja aikatailu ei riitä siihen, että jokainen sa tarpeisiinsa soveltuvaa opetusta. Ulkoalukua ei arvosteta vaikka juuri aivojen käyttö tekee aivoille hyvää.