Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!
Se fakta, etteivät kaikki seiskaluokkalaiset osaa kuukausia suomeksi, saati sitten englanniksi, on ollut tiedossa jo kauan. Mutta tänään ilmeni, etteivät kaikki osanneet luetella vuodenaikoja järjestyksessä suomeksikaan. Onhan niitä peräti neljä. Nämähän periaatteessa opitaan jo eskarissa. Joka vuosi näitä urpoja on enemmän ja enemmän. T. Yläkoulun aineenopettaja
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vain talvi ja syksy
Opettaja ei vaan ymmärtänyt vitsiä
Tietysti vuodenajat, kuukaudet ja ilmansuunnat yms. kuuluu ihan perusyleissivistykseen, mutta toisaalta, aika moni elää ihan hyvin ilman yleissivistystä.
Aloin miettiä, että osaakohan oma poikani kuukaudet ja osoitteensa.
Hän on todella älykäs, siis oikein tosi fiksu, pääsi myös ihan vasemmalla kädellä heittäen ns fiksujen luokalle matematiikka-luonnontiedeluokalle kouluun. On lahjakas teknisesti, mutta myös tunneälykäs ja yleisesti fiksu. On lukenut kirjoja pienestä pitäen. Sosiaalisestikin taitava ja iso kaveripiiri. Mutta en tiedä tosiaan, muistaako hän tuollaisia yksityiskohtia asioista, jotka eivät häntä kiinnosta erityisesti. Välttämättä ei ole kyse älykkyydestä, vaan mielenkiinnon suuntautumisesta eri asioihin.
Joo pakko myöntää, en osaa sanoa kuukausia kuin apteekin hyllyltä. Aina joudun päässä käymään nopeasti läpi. Sama aakkosten kanssa. Englanniksi osaan kyllä kuukaudet, mutta silloinkin luettelen ne päässä pikaisesti.
T:23v =/
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuukaudet pitäisi osata englanniksi, paitsi suoriutuakseen englanninkokeesta? Mitä joku työelämän heittopussi sillä litanialla tekee?
Mutta että ei osaa vuodenaikoja? Seiskaluokkalainen? Älä viitsi... minä en usko. Jos joku vastasi kysymykseen vuodenajoista väärin, arvelen, että sait typerään kysymykseen sen kysymyksen arvoisen vastauksen.
Usko pois vaan, totta se on. Ihan omasta kokemuksesta tiedän.
Joku ketjussa totesi, ettei yleistietoa tarvita, kun porukasta tulee hyvin tienaavia koodareita. On ihme käsitys, että nämä tämän ajan jatkuvasti älylaitteita räpläävät lapset osaisivat oikeasti tietotekniikkaa käyttää/hyödyntää.
Olin tänä syksynä hetken sijaisena 6.luokalla ja hämmästyin todella sen ikäisten hyvin puutteellista tietoteknistä ymmärrystä. (Lukujärjestyksessä kun on koodaustunnitkin erikseen.) Esim. kirjautuminen oppilaiden omilla tunnuksilla yhdelle sivustolle teetti vaikeuksia monelle. Ei osattu muuttaa selaimen kieliasetusta. Kaikkein vaikeinta suurelle osalle oppilaista oli tiedoston tallentaminen omaan tiedostokansioon. Sellaisia diginatiiveja meillä. Mitään ei saa olettaa ennakkotiedoista tai -taidoista.
Itse työelämässä huomannut, ettei kaikki aikuisetkaan muista omaa osoitettaan..
Vierailija kirjoitti:
Aloin miettiä, että osaakohan oma poikani kuukaudet ja osoitteensa.
Hän on todella älykäs, siis oikein tosi fiksu, pääsi myös ihan vasemmalla kädellä heittäen ns fiksujen luokalle matematiikka-luonnontiedeluokalle kouluun. On lahjakas teknisesti, mutta myös tunneälykäs ja yleisesti fiksu. On lukenut kirjoja pienestä pitäen. Sosiaalisestikin taitava ja iso kaveripiiri. Mutta en tiedä tosiaan, muistaako hän tuollaisia yksityiskohtia asioista, jotka eivät häntä kiinnosta erityisesti. Välttämättä ei ole kyse älykkyydestä, vaan mielenkiinnon suuntautumisesta eri asioihin.
Tiettyyn alaan liittyvien yksityiskohtien kuten kukkien lisääntymisen tai Pähkinäsaaren rauhan unohtuminen voidaan selittää "mielenkiinnon suuntautumisella eri asioihin", mutta kyllä nyt hitto soikoon pitää jokaisen normaalilla älyllä varustetun ihmisen tietää kuukaudet puhumattakaan omasta osoitteesta(!!) ja jos ei tiedä, niin ei kyllä ole millään tavalla soveltuva elämään tässä yhteiskunnassa. "Yksityiskohtia asioista, jotka eivät häntä kiinnosta erityisesti", tosiaan! Et ole varma, tietääkö lapsesi missä asuu, ja tämä on sinusta vähäpätöinen yksityiskohta jonka tietämisestä ei ole niin väliksi! Ei ihme että lapset eivät koulussakaan mitään tiedä tai osaa, kun kotona on vastassa tällaiset asenteet.
Vierailija kirjoitti:
Itse työelämässä huomannut, ettei kaikki aikuisetkaan muista omaa osoitettaan..
Eivät ainakaan postinumeroa. Olen töissä oppilaitoksessa, jossa on opiskelijana vain yli 18-vuotiaita, iso osa vielä ylioppilaita. Se hakemuslomakkeiden määrä, joista puuttuu postinumero! Ja kyse ei ole siitä, että kyseinen hakulomakkeen kohta olisi jotenkin piilossa tms. Jättävät vaan täyttämättä, kun eivät ilmeisesti tiedä/muista.
Ennen äitiyslomaani olin kouluterveydessä työssä. 9. luokkalaisten terveystarkastuksissa kysyin oppilaalta aina henkilötunnuksen. Hämmästyin, kun oli paljon oppilaita, jotka eivät sitä tienneet ja syntymävuosikin oli muutamilla hukassa. Osoitteen muistamisessa oli muutamilla myös ongelmaa, mutta kadunnimi usein muistui mieleen. Ongelmaa niin kantaväestöllä kuin muualta tulleilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloin miettiä, että osaakohan oma poikani kuukaudet ja osoitteensa.
Hän on todella älykäs, siis oikein tosi fiksu, pääsi myös ihan vasemmalla kädellä heittäen ns fiksujen luokalle matematiikka-luonnontiedeluokalle kouluun. On lahjakas teknisesti, mutta myös tunneälykäs ja yleisesti fiksu. On lukenut kirjoja pienestä pitäen. Sosiaalisestikin taitava ja iso kaveripiiri. Mutta en tiedä tosiaan, muistaako hän tuollaisia yksityiskohtia asioista, jotka eivät häntä kiinnosta erityisesti. Välttämättä ei ole kyse älykkyydestä, vaan mielenkiinnon suuntautumisesta eri asioihin.Tiettyyn alaan liittyvien yksityiskohtien kuten kukkien lisääntymisen tai Pähkinäsaaren rauhan unohtuminen voidaan selittää "mielenkiinnon suuntautumisella eri asioihin", mutta kyllä nyt hitto soikoon pitää jokaisen normaalilla älyllä varustetun ihmisen tietää kuukaudet puhumattakaan omasta osoitteesta(!!) ja jos ei tiedä, niin ei kyllä ole millään tavalla soveltuva elämään tässä yhteiskunnassa. "Yksityiskohtia asioista, jotka eivät häntä kiinnosta erityisesti", tosiaan! Et ole varma, tietääkö lapsesi missä asuu, ja tämä on sinusta vähäpätöinen yksityiskohta jonka tietämisestä ei ole niin väliksi! Ei ihme että lapset eivät koulussakaan mitään tiedä tai osaa, kun kotona on vastassa tällaiset asenteet.
Poika osasi jo ala-asteella joitain asioita paremmin kuin opettajansa.
Mitäs se kertoo siitä aikuisesta, akateemisesti koulutetusta opettajasta? Jos nyt tälle tielle löhdetään...
Aakkosjärjestys on aivan yliarvostettu. Vanhoissa nokialaisissa sai näppärästi puhelinmuistiosta esille kaikki s-alkuiset, kun laittoi ensimmäisenä s-kirjaimen, nykykoodarit kun eivät aakkosjärjestystä ymmärrä, niin muistiosta tulee esille kaikki, mitkä sisältää s-kirjaimen missä kohti tekstiä tahansa.
En usko. Olen myös yläasteen aineenopettaja ja ei nykyteinit ole sen tyhmempiä kuin ennenkään. Ehkä oudoin asia, jota ne eivät ole tienneet on mitä tarkoittaa "panna liekaan". Eivät tienneet mikä on lieka. Ymmärsivät, että joku laitetaan johonkin, mutta eivät sitä mihin. Vuodenajat on osanneet kaikki.
Varmaan jotain kehityshäiriötä tai päihteidenkäyttöä. Ei tuota voi mitenkään uskoa todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Osaamattomuus ei todellakaan ole mitään läppää, vaan ihan totista totta. Joissain perheissä ei ilmeisesti puhuta mistään oikeasta, kun ilmansuuntia, kuukausia tai vuodenaikoja ei ole sanastossa. Osa oppilaista ei pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa näitä pitäisi osata. Minun opettajana on sitten annettava esimerkkejä aidon elämän tilanteista, joissa vaikkapa ilmansuunnilla olisi käyttöä.
Alakoulussa ei opetella enää asioita ulkoa. Se kostautuu myöhemmin!
Tota, meillä on keskusteltu lapsen kanssa esim rahapolitiikan _teoriasta_ jo silloin, kun hän oli tokalla luokalla. Ei olisi tullut mieleenkään tuputtaa, mutta hän itse alkoi kysellä. Samalla lailla olemme keskustelleet esim Euroopan sotahistoriasta. Kuukausien nimistä emme tosiaan ole keskustelleet. Ei ole tullut mieleen tarkistaa, osaako poikani kuukausia, kun keskustelunaiheet ja pojan uteliaisuuden kohteet ovat aina olleet vähän, kröhöm, hieman vaativampia. Kiva kuitenkin, että teillä keskustellaan kotona kuukausien nimistä.
T. Se luonnontiedeluokkalaisen 7-luokkalaisen pojan äiti, akateeminen ja melko menestynyt
En ihmettele. Toimin tutorina AMK:ssa ja kampusfuksiaisissa minulle selvisi että eräs fuksi ei osannut aakkosia. :------)
Nykyään ei vissiin enää opetella asioita ulkoa. Luulisi, että aakkoset, vuodenajat, kuukaudet yms. on sellaisia rimpsuja jotka opitaan koulussa ulkoa, ja muistetaan vielä kuolinvuoteellakin.
Kirjoittaminen on muuttunut yleensäkin. Huomaan itsekin kirjoittavani nykyään usein ilman isoja alkukirjaimia lauseen alussa tai erisnimissä. Olen kuitenkin ihan yliopistosta valmistunut ja periaatteessa kielioppisäännöt hyvin hallitseva KIRJAILIJA. Eli maailma muuttuu. Ennenvanhaan saattoi olla hölmö, jos ei tiennyt, paljonko on naula tai osannut keritä, mutta niitä tietoja ja taitoja ei vaan yksinkwrtaisesti tarvita nykymaailmassa. On myös tärkeämpää osata ajatella kuin muistaa.
Minä taisin sekoittaa vasemman ja oikean vielä yläasteella. Jotkut sekoittavat ne vielä aikuisenakin. Kaksi suuntaa, kuinka vaikeaa se voi olla? No on se vain.
Muistan kun olin 6-luokalla muutama vuosi sitten eikä luokkani poika muistanut omaa syntymäpäiväänsä. :Ddd Laskimme jotain tehtävää paperille, että kuinka vanhoja olemme vuosissa, kuukausissa, päivissä jne. ja poika ei osannut, mutta eihän opettaja voinut neuvoa kun ei syntymäpäivää tiedetty.