Lue keskustelun säännöt.
Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!
03.10.2018 |
Se fakta, etteivät kaikki seiskaluokkalaiset osaa kuukausia suomeksi, saati sitten englanniksi, on ollut tiedossa jo kauan. Mutta tänään ilmeni, etteivät kaikki osanneet luetella vuodenaikoja järjestyksessä suomeksikaan. Onhan niitä peräti neljä. Nämähän periaatteessa opitaan jo eskarissa. Joka vuosi näitä urpoja on enemmän ja enemmän. T. Yläkoulun aineenopettaja
Kommentit (269)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.
Komps. Näinhän se menee. Kun itse olin nuori jossain ysärillä, oli termi "uusavuttomat". Meitä vanhemmat ihmiset päivittelivät miten ei nykynuoret osaa edes perunoita keittää tai oven saranoita korjata tai jotain muuta triviaalia.
No, osat kääntyivät. Nykymaailmassa voi pärjätä ilman kokkaus- tai nikkarointitaitoja, mutta eipä pärjää ilman alkeellisia it-taitoja.
Kyllä edelleen pitää osata edes alkeellista ruuanlaittoa ja edelleen saranat kitisevät tai sulakkeet palavat, jolloin tarvitaan edes sitä alkeellisinta näppäröintiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hel vet tiä siellä koulussa oikein touhuillaan päivät pitkät, kun mitään ei enää opita esim. luku- ja kirjoitustaitoa.
Oma epäilykseni on että siellä sometetaan. Tehdään itse sisältöä tai katsotaan jonkun toisen tiktok-videoita instakuvia yms. yhtä järkevää ja pelaillaan jotain pelejä.
Opettajista on tullut jotain sirkustirehtöörejä, jotka koettavat pitää työkseen sitä sirkusta kasassa, opettamisesta ei käsittääkseni enää voi puhua.
Itse ajattelen, että nykylasten oppimiskyky on huonontunut osaksi juuri siitä syystä, että mitään ei tarvitse opetella ulkoa. Miten laajojen kokonaisuuksien hallinta onnistuu jos ei ensin ymmärrä ja hallitse perusasioita?
Itse olen kouluajoita opetellut monia litanioita ulkoa ja muistan ne vieläkin, vaikka joku kesken unien herättäisi ja kysyisi niitä. Pitkäkestoisen muistin harjoittaminen auttaa siihen, että kaikenlainen tieto jää paremmin muistiin ja sitä kautta pystyy hahmottamaan isojakin kokonaisuuksia. Itse hallitsen peruskoulun tiedot kutakuinkin vieläkin, vaikka omasta kouluajasta on 25vuotta. Tai ainakin asiat muistuvat mieleen pienellä vilkaisulla...
Nykyään todella usein järkyttyy uustyhmyyttä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kirjoitin n. 10 vuotta sitten useamman laudaturin, vaikka kuukaudet piti laskea sormilla. Jostain syystä opin ne vasta joskus 25-vuotiaana. Tietyt kuukaudet tarkistan kyllä yhä mielelläni sormia käyttämällä...
Hämmästyin kun seiskaluokkalainen ei osannut kelloa. Ei ollut kuulemma jaksanut opetella. Normaaliopetuksessa oleva nuori. Tuijotin suu auki. Miten tuollainen ihminen lilluu vaan päivän menemään tajuamatta onko nyt aamu, päivä vai ilta? Eniten hämmästelen vanhempia. Eivätkö hekään osaa? Tonhan oppia yhdessä illassa kun viitsis kiinnostua sen lapsensä elämästä ja istua alas opettamaan.
Myös alakoulun opettajiaan hämmästelen. Olisi mielestäni erittäin painava syy kerrata kolmosluokka, jos ei osaa kelloa, viikonpäiviä, kuukausia, vuodenaikoja sekä laskea yhteen, vähentää ja lukea ja ymmärtää esim.satua.
Sama sitten kutosella, tietyt osaamisen kriteerit tulee täyttyä, että voit siirtyä yläkouluun.
Ja kolmas testi sitten ysillä, että peruskoulu tulee suoritettua kunnialla. Muuten sitten siirrytää alemmalle luokalle kertaamaan opittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.
Komps. Näinhän se menee. Kun itse olin nuori jossain ysärillä, oli termi "uusavuttomat". Meitä vanhemmat ihmiset päivittelivät miten ei nykynuoret osaa edes perunoita keittää tai oven saranoita korjata tai jotain muuta triviaalia.
No, osat kääntyivät. Nykymaailmassa voi pärjätä ilman kokkaus- tai nikkarointitaitoja, mutta ei
Kyllä edelleen pitää osata edes alkeellista ruuanlaittoa ja edelleen saranat kitisevät tai sulakkeet palavat, jolloin tarvitaan edes sitä alkeellisinta näppäröintiä.
No tiedätkös kun nimenomaan ei tarvi. Näin kuviteltiin vielä 20 vuotta sitten kun irvailtiin uusavuttomuudesta. Ruoan voi nykyään ostaa ulkopuolelta valmiina, ei tarvitse koskaan hellaa laittaa päälle. Kaikki remppahommat voi nekin ostaa ulkopuolelta. Jos asuu taloyhtiössä, sitä helpompaa, kun on huoltofirma tällaisia varten. Auton renkaat voi vaihdattaa muualla, verhot teetetään ompeluliikkeessä jne.
Sen sijaan digiaika on oikeasti uusavuttomille vaikeaa. Vaikka nettipankin tai verohallinnon sivujen käyttö, tai ihan vain ajanvaraus lääkärille, netissä, näihin ei noin vain ostetakaan ulkopuolista apua. Ei osattu hakea koronarokotuksista tietoa netistä, kun oman terveyskeskuksen sivuille ei osaa mennä. Meinasi jäädä hoitamatta kokonaan, kun luotetaan (väärin) että jokaiselle annetaan aika, "lähetetään varmaan postissa tai soitetaan" ehei, ne pitää itse varata. Ei osattu koronarokotusta varata netistä, niin soittamaan, ja jonotusta vaikka kuinka kauan. No eläkeläisillähän on aikaa.
Vaikea ostaa näihin apua ulkopuolelta, kun ei edes tiedä, mitä pitäisi pyytää palveluntarjoalta! Tiedän useita, jotka ei ymmärrä mitä tarkoittaa "netti", "selain", "välilehti", "mobiiliverkko / wifi", "päästä nettiin / sähköpostiin", "verkkopankkitunnukset", "mobiilipankki" jne.
Osa eläkeläisistä on näistä pihalla kuin lumiukot. Asiathan ei oikeesti ole vaikeita. Googlella löytäisi vastaukset kaikkiin kysymyksiin, mutta, missäs se on se google. Mistä mä sen löydän. Miten tää toimii. Mutta ei tässä lue google. Tässä lukee bing. *huoh*
- se perhanan google on ollut kaikkien käsillä varmaan vuosikymmenen, ei vaan ole viitsitty opetella. Se on todellista uusavuttomuutta nykyaikana. Nettipankin käyttäminen on kyllä helpompaa kuin vaikka ruoanlaitto, mutta ei ole viitsitty opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuukaudet pitäisi osata englanniksi, paitsi suoriutuakseen englanninkokeesta? Mitä joku työelämän heittopussi sillä litanialla tekee?
Mutta että ei osaa vuodenaikoja? Seiskaluokkalainen? Älä viitsi... minä en usko. Jos joku vastasi kysymykseen vuodenajoista väärin, arvelen, että sait typerään kysymykseen sen kysymyksen arvoisen vastauksen.
Huomaa hyvin, ettet ole koulussa töissä. Sääntönä on, ettei mitään tietoa tule pitää koulussa itsestäänselvyytenä. Ap
Mikset kommentoi oppilaiden syntymaata ja äidinkieltä? Se selittäisi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä osaamista niissä on. jokaisena vuodenaikana täällä sataa enemmän tai vähemmän räntää
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuukaudet pitäisi osata englanniksi, paitsi suoriutuakseen englanninkokeesta? Mitä joku työelämän heittopussi sillä litanialla tekee?
Mutta että ei osaa vuodenaikoja? Seiskaluokkalainen? Älä viitsi... minä en usko. Jos joku vastasi kysymykseen vuodenajoista väärin, arvelen, että sait typerään kysymykseen sen kysymyksen arvoisen vastauksen.
Koronavuosia välissä? Mikä oikea järjestys muuten muka on? Alkaako keväästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kanssa ei näköjään enää puhuta. Sekä vanhemmat että lapset selaavat vain älypuhelintaan. Siinäpä sitä yhdessäoloa.
Oppilaan synnyinmaa ja äidinkieli on Suomi ja suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla totta. Kyllähän nyt jokainen tuonikäinen tuollaiset perusjutut osaa. Kohta joku varmaan väittää, etteivät ne osaa omaa osoitettakaan.
On se totta. Olen törmännyt tuohon lähipiirissä.
Itsellä oli aikanaan vaikea oppia "tuntemaan kello", opin vasta tokalla, joten omille lapsille on neuvottu kellot ja kalenterit sekä oikeat ja vasemmat ym. suunnilleen siitä alkaen kun opettelivat puhumaan.
Lapset kiinnostuvat esim. kalenterista kun yhdessä merkitään sinne tärkeät päivät: synttärit nimpparit, lomat, joulut, juhannukset. Viisarikello selkeillä numeroilla harjaannuttaa myös arvioimaan ajan kulua, kun voi konkreettiisesti nähdä, miten pitkä aika on 10 minuuttia.
Eipä paljon ihmetytä, kun eivät kaikki tiedä omaa syntymäpäiväänsäkään,
t. Kutosten ope
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuukaudet pitäisi osata englanniksi, paitsi suoriutuakseen englanninkokeesta? Mitä joku työelämän heittopussi sillä litanialla tekee?
Mutta että ei osaa vuodenaikoja? Seiskaluokkalainen? Älä viitsi... minä en usko. Jos joku vastasi kysymykseen vuodenajoista väärin, arvelen, että sait typerään kysymykseen sen kysymyksen arvoisen vastauksen.
Eli sinun kakarasi eivät osaa vuodenaikoja. Olet yhtä heikkoälyinen kuin jälkikasvusikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuukaudet pitäisi osata englanniksi, paitsi suoriutuakseen englanninkokeesta? Mitä joku työelämän heittopussi sillä litanialla tekee?
Mutta että ei osaa vuodenaikoja? Seiskaluokkalainen? Älä viitsi... minä en usko. Jos joku vastasi kysymykseen vuodenajoista väärin, arvelen, että sait typerään kysymykseen sen kysymyksen arvoisen vastauksen.
Huomaa hyvin, ettet ole koulussa töissä. Sääntönä on, ettei mitään tietoa tule pitää koulussa itsestäänselvyytenä. Ap
Mikset kommentoi oppilaiden syntymaata ja äidinkieltä? Se selittäisi paljon.
Tuttavapiirin kalenteria osaamattomat olivat kyllä niin supisuomalaisia kuin vain voi. - Ehkä silmät olivat liian siniset.
Vierailija kirjoitti:
Eipä paljon ihmetytä, kun eivät kaikki tiedä omaa syntymäpäiväänsäkään,
t. Kutosten ope
Tuo kertoo jo jotain tosi surullista kotioloista. :(
Olen miettinyt tätä aihetta paljon. Minulla on 12 v. tyttö, jonka keskiarvo on 9,6 ja pari ainetta eriytetty ylöspäin (= ei opeteta erikseen, mutta saa tehdä kirjoja omaan tahtiin eteenpäin). Kaikki opettajat ovat aina pitäneet tyttöä jonain ihmeellisenä lapsinerona, mitä se ei todellakaan ole.
Nähdäkseni ainoa ero luokkatovereihin on se, että tyttö tekee läksyt aina, ja tarkistan että ne on tehty suunnilleen oikein ja huolellisesti. Jos on korjattavaa, niin katsotaan yhdessä, mutta yleensä ei ole. Kokeisiin kyselen aina koko alueen läpikotaisin, ja jutellaan muutenkin ko. aiheesta. Selitän ja kerron esimerkkejä, jos kirjassa on mielestäni asia puutteellisesti tai epäselvästi. Ne ovat ihan kivoja iltoja. Matikassa tyttö on aina laskenut koko kirjan kannesta kanteen, vaikka tunneilla ja läksyksi tulee vain osa tehtävistä. Kaikki tietokonepelit on asennettu englanninkielisinä aina, ja lapsi käyttää käytännössä vain englanninkielisiä medioita.
Wilmasta ja tytön kertomana minulle on selvinnyt, että hyvin yleisesti luokkalaisilla on läksyt tekemättä. Kokeita uusitaan, koska niin suuri osa ei saa oikein mitään oikein. Historiassa luovuttiin normaaleista jaksokokeista, koska ne menivät niin huonosti, ja siirryttiin tekemään koe aina jokaisesta kappaleesta erikseen, kun ope ajatteli että olisi helpompi lukea vain yksi kappale kerrallaan. Kieltämättä kokonainen jaksokoe oli meillekin työläs, 2-3 illan projekti. Mutta nyt näistä kappalekohtaisista kokeista siirryttiin takaisin jaksokokeisiin, koska ne eivät menneet yhtään sen paremmin, kun oppilaat eivät ilmeisesti lukeneet niihinkään.
Edelleen 6-luokalla osa oppilaista ei osaa kertotauluja. Niistä oli tietysti kokeet joskus kolmosella jo, mutta jos niitä ei osannut, oppilaille annettiin jotkun kertotaulukortit joista sitten vain katsovat.
Näitä esimerkkejä on ihan loputtomasti. En tajua miten vanhemmat antavat lapsensa pärjätä niin huonosti. Jos kokeesta tulee kutonen, niin miten se ajatuskuvio oikein menee, että siihen seuraavaan kokeeseen ei lueta kunnolla? Tai jos Wilmassa on jatkuvasti merkintöjä tekemättömistä läksyistä, niin miten sen voi vain ohittaa olankohautuksella? Kyseisen koulun oppilaat ovat pääosin pienen uusimaalaisen kunnan omakotitaloalueelta ja osa ympäröivältä maaseudulta, eikä kolussa ole tietääkseni yhtäkään maahanmuuttajataustaista lasta.
Lisäksi olen huomannut mm. sellaisia asioita, ettei osata sijoittaa edes Euroopan maita kartalle, ei edes suurimpia tai ns. helpoimpia kuten Ranska, Saksa, Italia jne. Reissataan kyllä, muttei tiedetä missä. Lisäksi yksi oppilaani ei tiennyt asummeko Helsingissä meren vai järven rannalla. Saman todennut myös kuin täällä jo aiemmat, että ei osata kuukausia tai ainakaan ei tiedetä mikä kuukausi on jo päivämäärä on merkitty vaikkapa 20.9. Ei siis tiedetä että se tarkoittaa syyskuuta, vaan aletaan sormilla laskemaan, että mikäs se yhdeksäs kuukausi onkaan.
Ja kyllä nämä opetetaan koulussa, mutta silläkin on merkitystä puhutaanko kotona jo pienelle lapsille vaikkapa juuri kuukausista.
terveisin ope