Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!

Äitini on opettajana alakoulussa. Osa oppilaista ei osaa juosta, vaan heitä pitää opettaa. Ei heidän kanssaan ilmeisesti tehdä muuta kuin ollaan koneella.

Lapset kaatuilevat, kun heidät viedään metsään, koska eivät ole ikinä kävelleet epätasaisella pinnalla.

Lapset eivät itse osaa ottaa vettä hanasta, vaan opettajan pitää antaa. Kotona ei ole annettu itse ottaa, ettei hieno instasisustus mene.

Ei osata voidella voileipää, koska vanhemmat eivät ole antaneet opetella.

Eräs lapsi ei osannut pukea. Hänen vanhempansa olivat aina pukeneet hänet. Vanhemmat eivät ymmärtäneet, että koulussa ei opettajat enää pue lapsia. Se kun käy niin helposti ja joutuisasti, kun itse pukee lapsensa.

Näitä sitten yritetään koulia ihmisiksi. Kerran päivässä koripallotreenit, koska kordinaatio ja motoriikka niin huonoja, ettei edes kynää pysty pitämään kädessä.

Surullista, että lapset on nykyään jotain häkkieläimiä. Edes kaneja ei nykyään saa pitää häkissä, vaan niiden pitää saada juosta kotona vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Voi tämähän tulee joka vuosi vastaan. Ei yläkoululaiset todellakaan kaikki osaa kuukausia. Sormilla laskeminen alkaa kun tätä kysyy. Ei ole mikään automaatio. Tyhmiä lapsia on paljon.

Voi olla osaamatta kuukausia ilman "sormilla laskemista" tai esimerkisi olla erottamatta oikeaa vasemmasta, kumpaakin olematta tyhmä. Epäilen, että minulla on jonkinmoinen kapea-alainen hahmotushäiriö, koska en osaa kumpaakaan noista automaattisesti. Silti olen oikeustieteen tohtori. En myöskään läheskään aina ole tietoinen siitä, mikä viikonpäivä on, vaikka "periaatteessa" tietäisinkin, koska tiedän toki oman työaikatauluni ja sen, mitä minäkin päivänä tapahtuu. Joudun toisinaan pysähtymään kesken päivän ja miettimään, että niin, olikos tänään muka perjantai. :D

Vuodenajat toistaiseksi osaan luetella.

Se, ettei lapsi osaa jotain yksittäistä ikätasolleen itsestäänselvyytenä kuuluvaa yksittäistä asiaa, ei välttämättä kerro vanhempien välinpitämättömyydestä tai puutteista lapsen oppimiskyvyssä yleisesti; minä olin 11, kun opin kellon, ja olin muuten ihan hyvä koulussa, kirjat olivat silloinkin lähellä sydäntäni ja kotona keskusteltiin meidän lasten kanssa.

Eskarissa opetettiin tasan ja puoli ajat, mutta kun koulussa oli aika oppia kello kokonaan, opettaja ilmoitti, että nyt ei ehdi käydä näitä läpi koulussa, opetelkaa ne kotona. No, itsenäinen opiskeluhan vaatii aika paljon pikkukoululaiselta, ja meistä kaikille toiset asiat on helpompia kuin toiset. Kellon osaamattomuus, samalla kun tiedosti kaikkien luokkatovereiden osaavan ne, valvotti yöllä, mutta en minä oikeastaan käytännössä kelloa tarvinnut lapsen arjessani: vanhemmat herättivät kouluun, eikä muistakaan aikatauluista huolehtimista sälytetty perheen kuopuksen harteille. Niinpä vanhemmiltanikin meni kokonaan ohi se, etten osannut kelloa. Ei kellään ollut lähtökohtaisesti mitään syytä olettaa, etten sitä osaisi, kun muuten osasin asioita ja koulunkäynti oli ihan mielekästä.

Se, että kovinkaan monella viikonpäivät olisi hukassa, kuulostaa "nuoriso on pilalla" -urbaanilegendalta.

Monen vuoden ajanko lapset raahavat kaikki kirjat ja jumppakassin joka päivä kouluun, kun eivät tiedä, minä päivinä tarvitaan mitäkin kirjoja, ja minä päivinä liikuntakamoja?

Seiskaluokan oppilaista puolet ei edelleenkään ole opetellut kuukausia, maanosia tai ilmansuuntia!

Lukiossakin ihmisten ajattelutaidot, muisti, ilmaisukyky ja oppimiskyky asettuvat niin laajalle janalle, että sitä ei moni muuta työtä tekevä usko. Eihän tietenkään ihminen älykkäimmilläänkäön mitenkään täydellinen ole, mutta hyvin suuri osa ihmisistä on kyllä pelottavan tyhmiä. Todella tarvitsemme toisiamme ja jokaisen osaamista. Olisi tärkeä löytää jokaiselle luontevia tehtäviä yhteiskunnassa.

Mitäs nyt itsestäänselvyyksiä opettamaan kun on, digidigidigi. Syytetään lapsia sitten kun ovat vähän vanhempia.

Tässä on vielä sellainenkin pulma, etteivät nämä nuoret osaa googlettaa. Tietojen löytäminen netistä on heille hyvin vaikeaa. He eivät myöskään tunnista oikeaa tietoa hömpästä.

Tässä ketjussa on yksi selitys tämän päivän uutisille.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei vissiin enää opetella asioita ulkoa. Luulisi, että aakkoset, vuodenajat, kuukaudet yms. on sellaisia rimpsuja jotka opitaan koulussa ulkoa, ja muistetaan vielä kuolinvuoteellakin.

Oppilaat eivät enää osaa opetella asioita ulkoa. Ne unohtuvat ihan heti.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koulussa opena, ei voi tajuta, miten älyllisesti heikkoja oppilaita siellä on. Usein vielä näiden vanhemmat eivät halua, että heidät laitetaan erityiskouluun, koska se leimaa liikaa. Eihän näistä koskaan yhteiskuntaa hyödyttäviä tule.

60%:lla halutaan korkeakoulututkinto.

Miltä kuulostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koulussa opena, ei voi tajuta, miten älyllisesti heikkoja oppilaita siellä on. Usein vielä näiden vanhemmat eivät halua, että heidät laitetaan erityiskouluun, koska se leimaa liikaa. Eihän näistä koskaan yhteiskuntaa hyödyttäviä tule.

60%:lla halutaan korkeakoulututkinto.

Miltä kuulostaa?

Ei tule onnistumaan koskaan. Meillä ei ole riittävästi nuoria, joilla olisi kapasiteettia opiskella tuo korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vielä sellainenkin pulma, etteivät nämä nuoret osaa googlettaa. Tietojen löytäminen netistä on heille hyvin vaikeaa. He eivät myöskään tunnista oikeaa tietoa hömpästä.

Olen huomannut saman. Tämä on todella yllättävää, kun on kyse digi-sukupolvesta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä nämä lapset sitten oikein osaavat?

Sarjallisen tiedon automaattinen hallinta voi olla vaikeaa neurologisistakin syistä.

Poikani sai asperger- diagnoosin 13- vuotiaana.

Nepsy- kartoituksessa yhdessä tehtävässä kävi ilmi, että poika ei osaa aakkosjärjestystä luettelematta aakkosia joka kerta mielessään.

Enpä muuten osaa minäkään.

Opin kyllä sujuvasti lukemaan ennen kouluikää, mutta aakkosjärjestykseen en kykene asioita laittamaan ilman akkosten luettelua mielessä.

Sama ilmiö toistuu muissakin luettelonomaisissa muistamisissa.

Pärjäsin koulussa poikaani paremmin, luulen, että vanhanaikainen peruskoulu toimi selkeämmän struktuurin takia as-henkilölle paremmin.

Minulla ei kylläkään ole diagnoosia, mutta minulla on vahvat perusteet olettaa, että minulla on asperger.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut saman. Tämä on todella yllättävää, kun on kyse digi-sukupolvesta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä nämä lapset sitten oikein osaavat?

Eivät nykyiset yläkoululaiset ole digi-sukupolvea, vaan some-sukupolvea. Tiktokin ja Snapchatin ne saavat puhelimeen asennettua, siihen ne ns. digitaidot sitten monella loppuvatkin. 

Keskeneräisiähän nuoret vielä ovat ja kehitys kesken. Toimintakykyä jos löytyy, opinnot etenevät ja vähitellen taitoja hallitaan tarpeen mukaan.

Uusia haasteita tulee kun peruskoulu päättyy, jatketaan toiselle asteelle ja työelämään. Niihin haasteisiin vastaaminen kysyy sitten jo toimintakykyä ja oma-aloitteisuutta.

Moniavioisuus ei kuulu länsimaisiin arvoihin. Kun miehellä on liikaa lapsia huomio ei riitä kaikille. Koraanin kehoittama rutsa heikentää älyä.

Osa taidoista tulee jäämään kokonaan pois tai kehittyvät vain vailinaisesti, kun oppimisen aikaikkuna menee ohi. Esimerkiksi motorinen kömpelyys tulee yleistymään, kun lapset ja alakoululaiset eivät enää temmellä ulkona kaikkea vapaa-aikaansa. Nämä lapset tulevat aikuisena kaatumaan helpommin ja loukkaavat itsensä aikaisempia sukupolvia useammin. Ihan vain siksi, että motorinen kehitys on jäänyt vajaaksi.

Ei prkl...nyt oli pakko avata keppana ja miettiä, että kuka mun eläkkeen aikanaan maksaa ja tuleeko joka kuukausi?

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli yksi äiti, joka ei tuntenut kelloa. Suomalainen. Onneksi lapsi oppi sen ja auttoi äitiään.

Autismikirjon ihmisillä on usein vaikeuksia hahmottaa aikaa.

Autismi ei näy päällepäin, eikä varsinkaan naisten kohdalla sitä huomata aina edes käytöksestä. Moni näyttelee sujuvasti neurotyypillistä. Mutta voi sitten aiheuttaa hämmennystä sillä että ei hahmota kelloa tai osaa viikonpäiviä.

Ei näitä ongelmia tietenkään kaikilla ole, vaikka melko tyypillisiä ovatkin.

Vuodenajoista. Ahfrikassa (nimitys muutettu) ei ole kuin kaksi vuodenaikaan. Sade- ja kuivakausi. Arabianmaissa (n.m.) taitaa olla vain yksi: kuivakausi, paljon hiekkaa.