Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.

 

Komps. Näinhän se menee. Kun itse olin nuori jossain ysärillä, oli termi "uusavuttomat". Meitä vanhemmat ihmiset päivittelivät miten ei nykynuoret osaa edes perunoita keittää tai oven saranoita korjata tai jotain muuta triviaalia.

No, osat kääntyivät. Nykymaailmassa voi pärjätä ilman kokkaus- tai nikkarointitaitoja, mutta eipä pärjää ilman alkeellisia it-taitoja. 

Nyt taivastellaan kun joku ei osaa ulkomuistista asioita, jotka meille olivat itsestäänselviä. Mutta he osaavat todennäköisesti jotain muuta, josta on tullut relevanttia nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan 8% peruskoulun päättävistä lukutaidottomiakin. Armoviitosilla läpi vissiin.

Niinpä. Nykyään on kaikki samoissa luokissa. Lievä kehitysvamma, lievä autismi, lievä oppimisvaikeus ilman diagnoosia ja mitä kaikkea. Kaikki samassa olleet alakoulun luokilta asti, kaikilta kysytään nämä samat jutut, ja ihan varmasti ei kaikki osaa kaikkea. Vaikka äo olisi huomattavasti alle keskitason niin siellä samassa luokassa "erityisellä tuella" ne raasut opiskelee silti, vaikka eivät pysy kärryillä.

Vähän ihmettelen jos ei yläkoulun ope huomaa, mistä tämä tulos mahdollisesti johtuu. Aines ei ole huonompaa, vaan aiemmin on erilaiset eroteltu omiin luokkiinsa. 

Ei johdu erottelemattomuudesta. Kehitysvammaiset ovat yhä omassa luokassaan, muut ovat olleet samalla tavalla samassa ryhmässä aina. Luokkien parhaat kokeiden arvosanat ovat nykyään seiskalla alkavia. Kiitettäviä numeroita ei saa enää juuri kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, on melko nöyryyttävä fiilis kun lapsi, joka ei osaa edes kuukausia, osaa kuitenkin elvyttää tietokoneen ja sen tärkeimmät ohjelmat henkiin ilman että edes hikikarpaloita pukkaa otsalle. Siinä joutuu pohtimaan, että mitä olisi kannattanut itsekin opiskella. Varsinkin kun ottaa huomioon, että se samainen vaj*kki työllistyy koodarina kymppitonnin kuukausipalkalla, vaikka ei osaa edes vuodenaikoja.

 

 

Komps. Näinhän se menee. Kun itse olin nuori jossain ysärillä, oli termi "uusavuttomat". Meitä vanhemmat ihmiset päivittelivät miten ei nykynuoret osaa edes perunoita keittää tai oven saranoita korjata tai jotain muuta triviaalia.

No, osat kääntyivät. Nykymaailmassa voi pärjätä ilman kokkaus- tai nikkarointitaitoja, mutta eipä pärjää ilman alkeellisia it-taitoja. 

Entä, jos niitä relevantteja ja rahaksi muutettavia taitoja ei vaan ole?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei vissiin enää opetella asioita ulkoa. Luulisi, että aakkoset, vuodenajat, kuukaudet yms. on sellaisia rimpsuja jotka opitaan koulussa ulkoa, ja muistetaan vielä kuolinvuoteellakin.

 

Oppilaat eivät enää osaa opetella asioita ulkoa. Ne unohtuvat ihan heti.

 

Juuri tämä on pelottavaa. Se ajatus, ettei mitään tarvitse muistaa ulkoa, koska kaiken voi aina googlata. Mutta silti koulussakin luotetaan koko ajan enemmän ja enemmän oppilaiden itseohjautuvuuteen ja siihen, että osaavat itse etsiä tietoa ja oppivat hallitsemaan laaja-alaisia kokonaisuuksia. Miten voi oppia hallitsemaan laaja-alaisia kokonaisuuksia, jos ei ole koskaan todella oppinut ja sisäistänyt edes niitä perusasioita ja lähtökohtia? 

Tämä on oikeastikin suurempi ongelma kuin jos lapsi ei osaa vuodenaikoja tms. yksittäistä nippelitietoa. Aikoinaan syntyi asenne, ettei tarvitse opetella ulkoa työläitä listoja ja jaarituksia kunhan tuntee suuremman kokonaisuuden ja ymmärtää että siihen sisältyy myös se nippelitieto minkä voi sitten tarvittaessa googlettaa. Johti siihen ettei asioita enää opeteltu kunnolla, kun tiedon voi sitä tarvitessaan etsiä.

Nykyisin suuntaus on se, että tiedon etsiminen ja sen luotettavuuden arviointi on liian työlästä, joten parempi kun annetaan algoritmien hoitaa koko homma alusta loppuun. Lapset eivät enää opettele edes hakemaan tietoa. Tähän kun lisätään vielä perustavanlaatuinen vinouma siinä, kuinka aikuiset olettavat lasten osaavan ja ymmärtävän tietoteknologiaa ilman opetusta vain koska niille pilteille on tuupattu kännykkä käteen jo synnärillä...

Eivät todellakaan osaa osoitettaan. 

myös syntymäaika on täysin tuntematon.

Oma lukunsa sitten on, ettei seiskaluokkalainen ole koskaan kuorinut omenaa, höylännyt juustoa tai saa selvää lyhyistä kysymyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ketjussa totesi, ettei yleistietoa tarvita, kun porukasta tulee hyvin tienaavia koodareita. On ihme käsitys, että nämä tämän ajan jatkuvasti älylaitteita räpläävät lapset osaisivat oikeasti tietotekniikkaa käyttää/hyödyntää.

Olin tänä syksynä hetken sijaisena 6.luokalla ja hämmästyin todella sen ikäisten hyvin puutteellista tietoteknistä ymmärrystä. (Lukujärjestyksessä kun on koodaustunnitkin erikseen.) Esim. kirjautuminen oppilaiden omilla tunnuksilla yhdelle sivustolle teetti vaikeuksia monelle. Ei osattu muuttaa selaimen kieliasetusta. Kaikkein vaikeinta suurelle osalle oppilaista oli tiedoston tallentaminen omaan tiedostokansioon. Sellaisia diginatiiveja meillä. Mitään ei saa olettaa ennakkotiedoista tai -taidoista.

Ei pelkän puhelimen kanssa opi tietotekniikkaa muuten kuin käyttäjänä, ja silloinkin aika pintapuolisesti vielä. Puhelimeen ei voi itse asentaa kuin softaa. 

Tämä kuten monet muutkin taidot lähtee kotoa. Jos vanhemmilla on ymmärrys it-alasta, osaavat lapselle kertoa oikeasti mistä on kyse kun lapsi it-puolesta kysyy, ja hankkivat lapselle jonkun muunkin laitteen kuin pelkän puhelimen, niin jos on yhtään kiinnostusta alaan niin siitähän ne sitten oppii. Ennenvanhaan hankittiin lapselle vaikka mopo rassattavaksi jos sellaisesta tykkäsi. Nyt se rassattava voi olla pöytäkone. 

Tai näin se on meillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan 8% peruskoulun päättävistä lukutaidottomiakin. Armoviitosilla läpi vissiin.

Niinpä. Nykyään on kaikki samoissa luokissa. Lievä kehitysvamma, lievä autismi, lievä oppimisvaikeus ilman diagnoosia ja mitä kaikkea. Kaikki samassa olleet alakoulun luokilta asti, kaikilta kysytään nämä samat jutut, ja ihan varmasti ei kaikki osaa kaikkea. Vaikka äo olisi huomattavasti alle keskitason niin siellä samassa luokassa "erityisellä tuella" ne raasut opiskelee silti, vaikka eivät pysy kärryillä.

Vähän ihmettelen jos ei yläkoulun ope huomaa, mistä tämä tulos mahdollisesti johtuu. Aines ei ole huonompaa, vaan aiemmin on erilaiset eroteltu omiin luokkiinsa. 

Ei johdu erottelemattomuudesta. Kehitysvammaiset ovat yhä omassa luokassaan, muut ovat olleet samalla tavalla samassa ryhmässä aina. Luokkien Luokkien parhaat kokeiden arvosanat ovat nykyään seiskalla alkavia. Kiitettäviä numeroita ei saa enää juuri kukaan.

Missä noin huonosti menee? Tarjotaanko huonosti pärjääville tukiopetusta? Meillä on kaksi lasta eri kouluissa enkä allekirjoita että parhaat arvosanat luokassa olisi seiskalla alkavia. Kyllä ihan joka luokasta löytyy kiitettävän oppilaita, ja joka luokasta niitä vitosen oppilaita. 

Älykäs kiitettävän oppilas oppii ihan vain opettajaa kuuntelemalla tunnilla. Jos lapset ei opi tunneilla, niin missä on vika? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ketjussa totesi, ettei yleistietoa tarvita, kun porukasta tulee hyvin tienaavia koodareita. On ihme käsitys, että nämä tämän ajan jatkuvasti älylaitteita räpläävät lapset osaisivat oikeasti tietotekniikkaa käyttää/hyödyntää.

Olin tänä syksynä hetken sijaisena 6.luokalla ja hämmästyin todella sen ikäisten hyvin puutteellista tietoteknistä ymmärrystä. (Lukujärjestyksessä kun on koodaustunnitkin erikseen.) Esim. kirjautuminen oppilaiden omilla tunnuksilla yhdelle sivustolle teetti vaikeuksia monelle. Ei osattu muuttaa selaimen kieliasetusta. Kaikkein vaikeinta suurelle osalle oppilaista oli tiedoston tallentaminen omaan tiedostokansioon. Sellaisia diginatiiveja meillä. Mitään ei saa olettaa ennakkotiedoista tai -taidoista.

 

 

Ei pelkän puhelimen kanss

Yhdelläkään oppilaallani ei ole rassattavaa pöytäkonetta. Muutamilla on valmiina ostettuja pelikoneita. 

Mistään ohjelmoinnista ei heillä ole hajuakaan. Jo googlaaminen on työlästä ja vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Herää kaksi suurta huolenaihetta: 1) eikö lapsen kanssa puhuta kotona? Muistan itse joskus kakkosluokalla opetelleeni kuukausia ulkoa mutta osasin silti toki sijoittaa kuukaudet oikeaan vuodenaikaan. Normaalissa ympäristössä tuon oppii automaattisesti kun perhe tekee suunnitelmia ja keskustelee miten Marja-tädin häät on heinäkuussa, tammikuussa mennään Lappiin, syyskuussa on Antin synttärit jne. En voi käsittää millaisessa ympäristössä ja tyhjiössä lapsi kasvaa jos kuukausia ei tuossa iässä osaa jo ilman ihmeempää opettelua. Ja 2) millä tasolla peruskoulu on jos ei hallitse edes perusasioita? Kun olin peruskoulussa 2000-luvulla, opettelimme monia asioita ihan ulkoa opettelemalla ja opettaja piti pistokokeita todella usein. Ne kertotaulut, kuukaudet ja päässälaskut oppi pakolla. Vaikkei ulkoaopetteleminen ole se paras opiskelutapa, on tiettyjä asioita jotka on taottava manuaalisesti päähän sillä moni muu tekeminen ja oppiminen rakentuu sen tiedon var

Aika moni koululainen on heti ekaluokasta asti suuren osan päivästä yksin. Että sellaisessa tyhjiössä. Jos ei päiväkodissa tai koulussa opi, niin ei opi kotonakaan. Vanhemmat tulee töistä joskus klo 17 pintaan, heillä on omat juttunsa, lapselta kysytään teitkö läksyt. Ja viedään se lapsi ehkä harrastukseen, koska ollaan hyviä vanhempia. Mutta ei olla sen lapsen kanssa. Jätetään se olemaan yksin joka ikinen päivä pitkäksi aikaa. 

Niin kenen kanssa se juttelisi? 

Kuuntelemisen taito on nykyään harvinainen.

Apua!

Vierailija kirjoitti:

Netissä kiersi yhteen aikaan lasku paljonko on 2+2x2. Ihan järkyttävää, miten iso osa aikuisista laski sen väärin. Kaikenlisäksi osa väärinlaskijoista muisti säännön kertolasku ensin, silti laski ensin yhteen ja sai väärän vastauksen. Suuri syy tuohon on varmasti se, että on käytetty Windowsin laskinta, mikä ei tunnista laskujärjestystä vaan laskee sitä mukaa kuin lukuja siihen laitetaan. Eli windowsin laskimella tuosta saa väärän vastauksen, jos laittaa luvut tuossa järjestyksessä. 

Juu, vastaavia tehtäviä kiertää facessa aika ajoin, ja todellakaan ei kaikki aikuiset saa oikeaa vastausta. Nämä ketkä täällä mollaa nykynuoria niin noinkohan on itselläkään peruskoulun oppimäärä ihan hanskassa. Ja sehän tässä onkin hauska - jos ei itse ole sen fiksumpi, niin sitähän ei tiedä. Voi suureen ääneen pitää itseään pätevänä ja osaavana vaikka oikeasti ei kykene vaikkapa esimerkin kaltaiseen yksinkertaiseen laskutoimitukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Voi tämähän tulee joka vuosi vastaan. Ei yläkoululaiset todellakaan kaikki osaa kuukausia. Sormilla laskeminen alkaa kun tätä kysyy. Ei ole mikään automaatio. Tyhmiä lapsia on paljon.

Toivottavasti et ole opettaja. Kuukausien osaamattomuus ei tarkoita tyhmyyttä. Toinen juttu, miksi kukaan sanoisi lapsia tyhmiksi. Osoittaa omaa negatiivista asennetta lapsiin. Pedagoginen osaaminen nolla.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelemisen taito on nykyään harvinainen.

Ja aito halu ymmärtää. Henkilö kuuntelee ja hankkii tietoa muutoinkin hanakasti itselleen tärkeistä asioista, mutta hyväksyy vain sen osuuden mikä vahvistaa henkilön omia käsityksiä. Vastakkaiset näkemykset sivuutetaan, tai ne pyritään jopa kiistämään tai hävittämään riippumatta siitä, onko niillä totuuspohjaa vaiko ei.

Täytyy myöntää, että lapsena osasin, mutta en enää. Ennen oli Kevät, Kesä, syksy ja talvi. Nykyään on  loska, tuhru, sula, lätäkkö, jäätikkö, meri, jäätikkö, meri, jäätikkö, meri, kesä, märkämörö, mörömpi mörö, ikimörö, jäämörö, loputon mörö, joulu ja sitten alkaa taas loskatuhru.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan 8% peruskoulun päättävistä lukutaidottomiakin. Armoviitosilla läpi vissiin.

Niinpä. Nykyään on kaikki samoissa luokissa. Lievä kehitysvamma, lievä autismi, lievä oppimisvaikeus ilman diagnoosia ja mitä kaikkea. Kaikki samassa olleet alakoulun luokilta asti, kaikilta kysytään nämä samat jutut, ja ihan varmasti ei kaikki osaa kaikkea. Vaikka äo olisi huomattavasti alle keskitason niin siellä samassa luokassa "erityisellä tuella" ne raasut opiskelee silti, vaikka eivät pysy kärryillä.

Vähän ihmettelen jos ei yläkoulun ope huomaa, mistä tämä tulos mahdollisesti johtuu. Aines ei ole huonompaa, vaan aiemmin on erilaiset eroteltu omiin luokkiinsa. 

Ei johdu erottelemattomuudesta. Kehitysvammaiset ovat yhä omassa luokassaan, muut ovat olleet samalla tavalla samassa ryhmässä aina. Luokkien

Jos tuo on tilanne jossain koulussa, syy on peruskoulun opettajissa ja erityisesti sen johtajuudessa. Ei ole normaalia, ettei kukaan saisi kokeista kiitettäviä. Itse olen törmännyt mm. siihen, että peruskoulun kokeet arvioidaan vastoin ohjeita tai ne on laadittu väärin, opettajalla on motivaatio hukassa eli ei välitä oppiiko joku vai ei, tai rehtori ei välitä koulun yhteishengestä, jolloin lähes kaikki koulussa ovat välinpitämättömiä. Olen ope ja käyn eri kouluilla. Kouluissa on eroja muutoinkin kuin oppilaissa. Johtajuus on kaiken a ja o. 

vuodenajat, neljä, en usko, kevät, kesä, syksy , talvi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelemisen taito on nykyään harvinainen.

Ja aito halu ymmärtää. Henkilö kuuntelee ja hankkii tietoa muutoinkin hanakasti itselleen tärkeistä asioista, mutta hyväksyy vain sen osuuden mikä vahvistaa henkilön omia käsityksiä. Vastakkaiset näkemykset sivuutetaan, tai ne pyritään jopa kiistämään tai hävittämään riippumatta siitä, onko niillä totuuspohjaa vaiko ei.

Aivan. Ja juuri tämän vuoksi ulkoa opeteltukin tieto on tärkeää, koska siihen heijastellen ihminen päättelee, onko netissä oleva tieto totta vai ei. 

Kuukaudet ja niiden järjestys numeroina myös ihan hukassa.  Eräs teini, ei tiennyt mikä on neljäs kuukausi, luulin että vitsailee.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi olla totta. Kyllähän nyt jokainen tuonikäinen tuollaiset perusjutut osaa. Kohta joku varmaan väittää, etteivät ne osaa omaa osoitettakaan.

Entisessä duunissa myönsin luottoja. Ja oikeesti, monet 18-vuotiaat eivät tienneet osoitettaan kun "äiti on aina kirjottanu sen". En myöntänyt luottoa ko henkilöille.