Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmetyttää erityislasten vanhempien odotukset
03.10.2018 |
Luulevat että lapsensa saavat ammatit,työt ja perheen. Silti on paljon terveitäkin työttömänä ja meitä erityisaikuisia syrjäytyneitä. Miksi ei nähdä sitä että lapsi voi aikuisena syrjäytyä?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan ulkomailta. Lapsellani on lukihairio. Han on tavallisessa luokassa ja saa erityisopetusta tietyissa ainessa pienryhmassa. Nimitys on special educational need. Koulu tekee parhaansa, MUTTA myos olettaa etta vanhammat panostavat eli joko PAIVITTAIN istutaan alas ja kaydaan lapi juttuja. Suomessa odotetaan etta lasten koulutus hoidetaan koulussa, etta vanhempien ei tarvitse siihen puuttua. Come'on! Oman lapsesi tulevaisuus kysymyksessa. Ala siirra vastuuta kenellakaan muulle!! Mina myos maksan ulkopuoliselle 'kouluttajalle' viikottain, etta kay meilla kotona tekemassa extra juttuja (ja olen tehnyt 5 vuoden ajan).
Kyllä on kuule panostettu. Joka ilta on istuttu alas ja ”kayty lapi juttuja”. Käytännössä olen siinä samalla opiskellut koko peruskoulun oppimäärän läpi ja palan matkaa merkonomiopintoja ja valma-opintoja. Täällä Suomessa ei ole ihan noin vain otettavissa mitään ulkopuolisia ”kouluttajia” edes rahalla. Ehkä joku lukiolainen voisi olla saatavilla, mutta mitä sellainen tietää vaikeasta lukihäiriöstä kärsivän oppimisesta.
Opettajien ohjeiden mukaan on välillä prässätty lujaa ja välillä otettu löysemmin. Ihan kulloisenkin opettajan mukaan. No, tämä erityisnuori lukee, oppi 10-vuotiaana, kirjoittaa hyvin heikosti, omaksuu tekstiä erittäin heikosti, kuulemansa oppii hyvin. Kielten kanssa korostuu. Lukee ihan ok, puhuu loistavasti, kirjoita ei juurikaan.
Että kiitos vaan. En ole jättänyt ulkopuoliselle. Ei ole auttanut. Minä en ole erikoistunut lukihäiriön hoitoon, minä olen ihan tavallinen elintarvikeinsinööri vain.
Suoraan sanoen kommenttisi v*tuttaa. Paljon.
Onpa ikävää. Mun lapsi opiskeli merkonomiksi erityisammattikoulussa ja kaikki meni hienosti. Yhtään ei tarvinnut puuttua opiskeluun. Yhdestä tutustumiskoulusta, jossa oli viikon, lapsi ei tykännyt yhtään. Löytyisikö teillekin sopivampi koulu jostain muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi liikuntavammainen, aistivammainen, asperger henkilö jne ei voisi käydä töissä ja saada perhettä.
Tottahan he voivat, mutta riski syrjäytymiseen on silti moninkertainen muihin verrattuna.
Miksi olisi? Lievä cp-vamma, toinen jalka hieman voimaton ja ontuu lievästi. Mikä tässä olisi riski syrjäytymiseen? Tai kuulovammainen, joka kuulolaitteen turvin pystyy käymään koulut ja hankkimaan ammatin. Miksi hän syrjäytyisi?
Kyllähän sitä koulut saadaan käytyä, vaan saako (kunnollisen) työpaikan? Aspergereista yli puolet jää työelämän ulkopuolelle. Mietipä sitä. Ei siksi, etteikö he pystyisi työhön. Vaan siksi, ettei heitä valita, koska ovat erikoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko erityislapsi termin saisi heittää romukoppaan. Sievistelevä ja epäinformatiivinen. Pitää sisällään laajan skaalan ongelmia.
Ns. erityiset ovat aina saaneet leijonanosan opettajan huomiosta. Muut oppilaat kärsii. Hyväkäytöksiset ja opinhaluiset turhautuvat ja eivätkä voi kukoistaa, koska ovat liian huomaamattomia.
Tarkkikset takaisin.
Mitä tulee erityisyyteen, niin erityisiä me olemme ihan jokainen.
Lisää panostusta vaihteeksi erityislahjakkaisiin, kiitos, ja muihin, joissa on positiivisia erityisominaisuuksia.Erityislapsi voi erityinen hyvässä ja huonossa. Omallani on adhd, mutta hän on myös matemaattisesti erityislahjakas.
Hommaat vain toimivan lääkityksen ja katsot että lapsi pääsee lukioon ja valitsee pitkän matematiikan. Olen nimittäin kuullut juttua että joissakin lukioissa voidaan yrittää kieltää tietyiltä lapsilta laaja matematiikka.
t. toinen ADHD, FM (matematiikka) joka tekee tällä hetkellä väitöskirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kiusaajia kutsuttiin koulukiusaajiksi, nykyään he ovat erityislapsia.
Tavisluokan pikkupissikset ovat erityislapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kiusaajia kutsuttiin koulukiusaajiksi, nykyään he ovat erityislapsia.
Et taida paljonkaan tietää erityislapsista. Hän voi olla hiljainen keskittyneesti kuunteleva, joka ei ikinä häiritse ketään, vaan kärsii suunnattomasti, kun ne normaalit lapset häsläävät kaiken aikaa luokassa.
Hän haluaa oppia ja kuunnella, mutta se on mahdotonta, kun on normaalia olla kuin olisi murkkuja housuissa.
Ei tuo ympäripyöreä "erityislapsi" termi ainakaan tietämystä edistä!
Meillä jokaisella on omat huolemme ja vaikeutemme, joista on selviydyttävä.
Yleensä ulkopuoliset eivät niistä tiedä, ja jos tietäisivät, eivät piittaisi.
Mutta mulla on opetuttuja. Heidän puheissaan e.l. on uusi nimitys häirikölle.
Musta tuntuu, että e.l. sanaa käytetään nykyään aika kevyesti.
Mutta lyhyestä kuvauksestasi päätellen lapsesi kuulostaa normaalilta. Hän on ujo ja hiljainen, ehkä introvertti, ehkä erityisherkkä.
Jos hsp on tuntematon käsite, niin perehdy.
Olen itsekin hsp, ja olin juuri tuollainen pikkukoululainen. Ahkera, älykäs, sopeutuva, taiteellinen, hieman arka ja metelistä kärsivä.
Sellainen olen yhä.
Erityisherkkyys ei ole sairaus. Se on synnynnäinen ominaisuus, ja meitä on 20% väestöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska olin itse ns.erityislapsi (en tiennyt sitä vasta kuin oma lapsi sai diagnoosin) ja olen pärjännyt elämässä ihan hyvin. On akateeminen koulutus, arvostettu työ ja se perhe. En ole syrjäytynyt, vaikka näen kyllä että voisin olla, jos heittäytyisin.
Erityisyyteni on siis ad(h)d. Ymmärrän, miten niin moni meistä on vankilassa, päihderiippuvaisia ja ongelmaisia, koska tunnistan samat piirteet itsessäni. Toisenlaisissa olosuhteissa it could be me. Mutta koska sain aina tukea ja kannustusta kotoa, olen pärjännyt. Siksi uskon, että oikeilla tukitoimilla moni erityislapsi voi saada ihan hyvän elämän.
Pidätkö itseäsi erityislapsena. Minulla on adhd-tyttö ja en ole koskaan edes ajatellut, että hän olisi erityislapsi. Hänellä on vain adhd. Tämä näkyy unohtelemisina ja ajankäytön hallinnan vaikeutena ja keskittymiskyvyttömyytenä. Normi lapsi ja consertan avulla on pystynyt keskittymään opiskeluun paremmin. Minä en kyllä häntä ole koskaan erityislapsena edes osannut ajatella.
Kun kävimme testeissä, totesin, että myös minussa on paljon samoja piirteitä, joten jos alkaisin testauttamaan itseäni, minullakin varmaan on adhd. Mutta enpä ole koskaan poikennut muista ja ei minua ole koskaan erityislapsena tai muuten erityisenä pidetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi liikuntavammainen, aistivammainen, asperger henkilö jne ei voisi käydä töissä ja saada perhettä.
Tottahan he voivat, mutta riski syrjäytymiseen on silti moninkertainen muihin verrattuna.
Miksi olisi? Lievä cp-vamma, toinen jalka hieman voimaton ja ontuu lievästi. Mikä tässä olisi riski syrjäytymiseen? Tai kuulovammainen, joka kuulolaitteen turvin pystyy käymään koulut ja hankkimaan ammatin. Miksi hän syrjäytyisi?
Kyllähän sitä koulut saadaan käytyä, vaan saako (kunnollisen) työpaikan? Aspergereista yli puolet jää työelämän ulkopuolelle. Mietipä sitä. Ei siksi, etteikö he pystyisi työhön. Vaan siksi, ettei heitä valita, koska ovat erikoisia.
Saattaa saada työpaikan tai sitten ei. Mutta ei se koulutus hukkaan mene. Esimerkiksi merkonomin koulutuksesta on hyvä apu papereiden ja lomakkeiden pyöritykseen viranomaisten kanssa. Sitä riittää, jos kunnollinen työpaikka jää saamatta. Jonkinlainen sosiaalialan koulutus olisi myös hyvä, jotta lait ja pykälät tulisi tutuiksi ja osaisi ottaa seville ja hakea sen avun, joka jokaiselle kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityislasten vanhemmissa on myös jonkin verran curlingvanhempia, jotka toivovat lapsilleen jotain täysin epärealistista ammattia. Luullaan, että kun lapselle vaan tuodaan mahdollisuudet kultatarjottimella, niin lapsestahan tulee insinööri tai sairaanhoitaja. Tilanteessa, jossa jo nuoreksi aikuiseksi tulleella lapsella voi olla vaikeuksia muistaa aakkosia tai muodostaa ymmärrettäviä lauseita keskustelussa. Uskomatonta millaisessa kieltämisen tilassa jotkut elävät. Sitten syytetään järjestelmää, kun se on niin nuiva erityisnuorta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Erityislasten vanhemmissa on myös jonkin verran curlingvanhempia, jotka toivovat lapsilleen jotain täysin epärealistista ammattia. Luullaan, että kun lapselle vaan tuodaan mahdollisuudet kultatarjottimella, niin lapsestahan tulee insinööri tai sairaanhoitaja. Tilanteessa, jossa jo nuoreksi aikuiseksi tulleella lapsella voi olla vaikeuksia muistaa aakkosia tai muodostaa ymmärrettäviä lauseita keskustelussa. Uskomatonta millaisessa kieltämisen tilassa jotkut elävät. Sitten syytetään järjestelmää, kun se on niin nuiva erityisnuorta kohtaan.
Mun veikkaus on, että enempi normilasten vanhemmissa on niitä, jotka toivovat lapselleen jotain tiettyä ammattia. Erityislapsen kanssa on joutunut taistelemaan sen verran paljon, että mieluummin pyrkii siihen, että lapsi löytää haluamansa alan itse ja on siten aidosti halukas alalle ja kohtaamaan opiskelun tuomat haasteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kapea näkemys erityislapsista. Lapsesihan voi joutua onnettomuuteen ja istua sen seurauksena pyörätuolissa. Onko lapsesi silloin häirikkö? Walt Disney, Thomas Edison, Winston Churchill, Albert Einstein, John Lennon, Stephen Hawking, Henry Winkler, Katri Manninen, Aste, Mia Ehrooth ja Hjallis Harkimo ovat/olivat niitä kamalia häiriköitä ja hyvin menestyneitä. Mutta eihän tietenkään näillä kauniilla, koneilla ja rahakkailla voi tietenkään olla "vikoja".
Tarkoitin komeilla, en koneilla. Automaattinen tekstinsyöttö tekee tepposen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko erityislapsi termin saisi heittää romukoppaan. Sievistelevä ja epäinformatiivinen. Pitää sisällään laajan skaalan ongelmia.
Ns. erityiset ovat aina saaneet leijonanosan opettajan huomiosta. Muut oppilaat kärsii. Hyväkäytöksiset ja opinhaluiset turhautuvat ja eivätkä voi kukoistaa, koska ovat liian huomaamattomia.
Tarkkikset takaisin.
Mitä tulee erityisyyteen, niin erityisiä me olemme ihan jokainen.
Lisää panostusta vaihteeksi erityislahjakkaisiin, kiitos, ja muihin, joissa on positiivisia erityisominaisuuksia.Erityislapsi voi erityinen hyvässä ja huonossa. Omallani on adhd, mutta hän on myös matemaattisesti erityislahjakas.
Hommaat vain toimivan lääkityksen ja katsot että lapsi pääsee lukioon ja valitsee pitkän matematiikan. Olen nimittäin kuullut juttua että joissakin lukioissa voidaan yrittää kieltää tietyiltä lapsilta laaja matematiikka.
t. toinen ADHD, FM (matematiikka) joka tekee tällä hetkellä väitöskirjaa.
minkä takia kielletään pitkä matematiikka??? En ole ikinä edes kuullut että kiellettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kapea näkemys erityislapsista. Lapsesihan voi joutua onnettomuuteen ja istua sen seurauksena pyörätuolissa. Onko lapsesi silloin häirikkö? Walt Disney, Thomas Edison, Winston Churchill, Albert Einstein, John Lennon, Stephen Hawking, Henry Winkler, Katri Manninen, Aste, Mia Ehrooth ja Hjallis Harkimo ovat/olivat niitä kamalia häiriköitä ja hyvin menestyneitä. Mutta eihän tietenkään näillä kauniilla, koneilla ja rahakkailla voi tietenkään olla "vikoja".
Harkimollac lukihäirlö joka on myös ruotsin kunkulla ja kahdella lapsella ja monella muulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat jotka eivät pärjää normaaliluokassa, eivät sinne kuulu.
Opettajat eivät ole poliiseja, järjestysmiehiä eivätkä sairaanhoitajia.
Normaalikoulu on oppilaitos eikä hoitolaitos.
Kaikki erityislasten vanhemmat haluavat lapsensa erityisluokalle, mutta kun ne on suurelta osin lakkautettu! Se on väärin erityislapsia ja muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislasten vanhemmissa on myös jonkin verran curlingvanhempia, jotka toivovat lapsilleen jotain täysin epärealistista ammattia. Luullaan, että kun lapselle vaan tuodaan mahdollisuudet kultatarjottimella, niin lapsestahan tulee insinööri tai sairaanhoitaja. Tilanteessa, jossa jo nuoreksi aikuiseksi tulleella lapsella voi olla vaikeuksia muistaa aakkosia tai muodostaa ymmärrettäviä lauseita keskustelussa. Uskomatonta millaisessa kieltämisen tilassa jotkut elävät. Sitten syytetään järjestelmää, kun se on niin nuiva erityisnuorta kohtaan.
Mun veikkaus on, että enempi normilasten vanhemmissa on niitä, jotka toivovat lapselleen jotain tiettyä ammattia. Erityislapsen kanssa on joutunut taistelemaan sen verran paljon, että mieluummin pyrkii siihen, että lapsi löytää haluamansa alan itse ja on siten aidosti halukas alalle ja kohtaamaan opiskelun tuomat haasteet.
Komppaan tätä. Opintopolku jo itsessään erityislapsella on erilainen - moni opiskeluhaave torppaantuu tehostetun tai erityisen tuen tarpeen vaatimukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislasten vanhemmissa on myös jonkin verran curlingvanhempia, jotka toivovat lapsilleen jotain täysin epärealistista ammattia. Luullaan, että kun lapselle vaan tuodaan mahdollisuudet kultatarjottimella, niin lapsestahan tulee insinööri tai sairaanhoitaja. Tilanteessa, jossa jo nuoreksi aikuiseksi tulleella lapsella voi olla vaikeuksia muistaa aakkosia tai muodostaa ymmärrettäviä lauseita keskustelussa. Uskomatonta millaisessa kieltämisen tilassa jotkut elävät. Sitten syytetään järjestelmää, kun se on niin nuiva erityisnuorta kohtaan.
Mun veikkaus on, että enempi normilasten vanhemmissa on niitä, jotka toivovat lapselleen jotain tiettyä ammattia. Erityislapsen kanssa on joutunut taistelemaan sen verran paljon, että mieluummin pyrkii siihen, että lapsi löytää haluamansa alan itse ja on siten aidosti halukas alalle ja kohtaamaan opiskelun tuomat haasteet.
Komppaan tätä. Opintopolku jo itsessään erityislapsella on erilainen - moni opiskeluhaave torppaantuu tehostetun tai erityisen tuen tarpeen vaatimukseen.
Tunnen kyllä cp- ja liikuntavammaisia, lukihäiriöisiä ja aspergereita, jotka luokitellaan erityislapsiksi, mutta ovat päässeet lukioon ja yliopistoon. Harvoin heidän älyssä on puutteita ja onhan heitä menestyneissä ihmisissä.
Ei kait nyt pelkän fyysisen vamman takia pidä mennä erityiskouluun, jossa mennään kehitysvammaisille suunnatun opetussuunnitelman mukaisesti ja yläasteellakin vielä opetellaan ala-asteen asioita. Fyysisesti vammainen tai lukihäiriöinen kasvaa aikuiseksi, voi muodostaa parisuhteen ja tulla veronmaksajaksi, kun taas kehitysvammaiset tekee avustavia töitä tai askartelevat työkseen.
Remmiapeli kunniaan eiköhän siinä erityisyydet karise
Vierailija kirjoitti:
Erityislasten vanhemmissa on myös jonkin verran curlingvanhempia, jotka toivovat lapsilleen jotain täysin epärealistista ammattia. Luullaan, että kun lapselle vaan tuodaan mahdollisuudet kultatarjottimella, niin lapsestahan tulee insinööri tai sairaanhoitaja. Tilanteessa, jossa jo nuoreksi aikuiseksi tulleella lapsella voi olla vaikeuksia muistaa aakkosia tai muodostaa ymmärrettäviä lauseita keskustelussa. Uskomatonta millaisessa kieltämisen tilassa jotkut elävät. Sitten syytetään järjestelmää, kun se on niin nuiva erityisnuorta kohtaan.
Lukihäiriöinen voi opiskella korkeakoulussa, jos kanttia riittää. Itse siis opiskelemassa fysioterapeutiksi amk:ssa. Se väite on kumottu etteikö tällainen "vammainen" tai "erityinen" voi olla korkeasti koulutettu. Tarvitsen suulliset kokeet opiskelussa ja kieliä on opiskeltu ahkeraan. Vapaa-ajallani oon piirtänyt anatomian opintoja varten kuvamateriaalia ja nimennyt kehonosia latinaksi sitä kautta. Löytyy multa aiempaa koulutusta. Vartijaksi opiskelin yo-pohjaisena eikä peruskoulun päättötodistus ollut huono tai paras, ka 7,9 . Lukiossa keskiarvo nousi jonkun verran. Koulut suosii liikaa asioiden pänttäämistä eikä syvällistä perehtymistä ja ymmärrystä.
Itse asiassa koulussa kannattaa olla enemmänkin keskiverto tai jopa surkea, niin sitä paremmin menestyy töissä kun taas tuntemani kympin oppilaat, jotka päti joka paikassa tietävänsä kaiken, ovat päätyneet juomaan tai ovat postinjakajina. Viimeksi kohtasin entisen luokkatoverini, joka oli kympin tyttöjä, sanoi koulussa olevansa niin kaikki tietävä mutta kappas, missä työssä näin hänet, pizzakuskina.
Oon saanut samanlaisen kasvatuksen kuin pari sisarustani, joilla ei ole lukihäiriötä. Vanhempani ovat tukeneet mua parhaansa mukaan osa-aikaisen erityisopetuksen lisäksi, mitä sain joskus peruskoulussa ja nekin lähinnä kieliin sekä äidinkieleen liittyen. On ollut todella huojentavaa lukea lukihäiriöisten menestystarinoita ja tietää Walt Disneylla ja Onnenpäivien Fonzien näyttelijällä olevan lukihäiriöisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kapea näkemys erityislapsista. Lapsesihan voi joutua onnettomuuteen ja istua sen seurauksena pyörätuolissa. Onko lapsesi silloin häirikkö? Walt Disney, Thomas Edison, Winston Churchill, Albert Einstein, John Lennon, Stephen Hawking, Henry Winkler, Katri Manninen, Aste, Mia Ehrooth ja Hjallis Harkimo ovat/olivat niitä kamalia häiriköitä ja hyvin menestyneitä. Mutta eihän tietenkään näillä kauniilla, koneilla ja rahakkailla voi tietenkään olla "vikoja".
Harkimollac lukihäirlö joka on myös ruotsin kunkulla ja kahdella lapsella ja monella muulla.
Niin oli myös Ikean perustajalla. Monihan meistä käy tämän "häirikön" perustamassa liikeketjussa.
Alue: Aihe vapaa
Miksi olisi? Lievä cp-vamma, toinen jalka hieman voimaton ja ontuu lievästi. Mikä tässä olisi riski syrjäytymiseen? Tai kuulovammainen, joka kuulolaitteen turvin pystyy käymään koulut ja hankkimaan ammatin. Miksi hän syrjäytyisi?