Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työtön tai sairas: miten sinä poikkeat median loinen-stereotypiasta?
30.09.2018 |
Hallitus ja media ovat onnistuneet hajoita ja hallitse -linjassaan. Jopa työssäkäyvät inhoavat sitä mielikuvaa, mikä tukia saavasta on maalattu. Esim. 10 vuotta sitten ei työssäkäyvä sanonut: "tuet ovat minulta pois".
Koska tätä mielikuvaa on toistamalla iskostettu kansaan, kannattaa toistaa totuuttakin. Eli: kuinka sinä eroat nykymielikuvan työttömästä/sairauseläkeläisestä?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Itse tein 35 vuoden uran. Jouduin pois pelistä onnettomuuden vuoksi.
Ongelmista huolimatta hoidan asiat, olen päihteetön, teen elämästä parasta mahdollista näissä rajoissani.
Jonkinlainen surutyö on meneillään työkunnon menettämisen vuoksi.
Loiseksi syyttely ja sanktiot eivät minua auta.
Mulla sama. On kaksi tutkintoa ja töissä olin koko ajan tapaturmaan asti. En käytä lainkaan alkoholia/tupakoi. En meikkaa, ei ole tekoripsiä ja lapsilaumaa tai koiraa. Emme asu vuokralla ja on säästöjä, ilman niitä olisikin ollut todella tiukkaa kun kuntoutustukipäätöstä joutui parhaillaan odottelemaan useita kuukausia. En ole koskaan hakenut toimeentulotukea.
Mulla myös surutyö käynnissä kun olen aina tottunut siihen että töitä on niin paljon kun jaksan vain tehdä. Opiskelu voisi tulla ehkä kyseeseen jälleen kerran kunhan vain keksisin mitä vammani vuoksi pystyisin tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein 35 vuoden uran. Jouduin pois pelistä onnettomuuden vuoksi.
Ongelmista huolimatta hoidan asiat, olen päihteetön, teen elämästä parasta mahdollista näissä rajoissani.
Jonkinlainen surutyö on meneillään työkunnon menettämisen vuoksi.
Loiseksi syyttely ja sanktiot eivät minua auta.
Tähän voisi joku aktiivimallin kannattaja kommentoida, miten teidän suosimat sanktiot ja tukien alentaminen auttavat ihmistä joka ei jaksa olla jalkeilla kuin tunnin kerrallaan.
Siis hetkinen, vaikuttaako aktiivimalli ja sanktiot myös sairaseläkeläisiin? Selvästihän sinun pitäisi olla sellainen? Vai onko ongelma siinä että on työkyvytön mutta ei Kelan lääkäreiden vuoksi saa sairaseläkettä? Miten ylipäätään aktiivimallia ja sanktioita sovelletaan vaikkapa väliaikaisesti työkyvyttömiin? Tietääkö joku?
Pitkäaikaistyöttömille noi mallit voi toimiakin aktivointikeinona, mutta kuulostaa kohtuuttomalta jos sairaillekin sovelletaan samaa mallia.
Minulla on tosiaan vino pino sairauslomatodistuksia, mutta vasta männäviikolla sain tiedon ettei työttömyystukeani leikata. Kela blokkaa sairauslomat järjestelmällisesti, ihan kuin lääkärinlausuntoja ei luettaisi. Vuoden päivät, kaikki lääkärin määrämää saikkua olen roikkunut löysässä hirressä ennen kuin päätettiin ettei sanktioida.
No minä hain työttömänä työkkäriltä oikeuden tehdä väikkäriä työttömyysturvalla. Samalla kun hain töitä tein väikkäriä, edistyin yhdessä harrastuksessani huimasti ja kuntoilin. Nyt olen töissä, väikkäri pysähdyksissä enkä jaksa harrastaa... ehkä olen nyt enemmän loinen: työni on yhtä tyhjän kanssa, turhaa byrokratiaa ja te maksatte palkkani verorahoistanne.
Sairas, masentunut. Olen aika urheilullinen ( lääkäri kuvasi sanoilla hyvin hoikka ja eloisa) en juo, en polta ja syön terveellisesti. Elämänhalu vain kadonnut täysin enkä ole sitä saanut takaisin. Työkyky hävisi sairastumisen myötä mm. muisti, toiminnanohjaus, sosiaaliset taidot, yöuni. Masennuslääkitys päällä, kuntoutusta ja keskusteluapu, ulospäin ei kukaan varmaan arvaa todellisuutta, että taistelen pysyäkseni elossa. Läheiset tietää toki eniten, mutta mulla liian reipas ulkokuori kuitenkin. Aiemmin olin suht normaali yhteiskunnan jäsen, nyt loinen sairauspäivärahalla. Koville ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein 35 vuoden uran. Jouduin pois pelistä onnettomuuden vuoksi.
Ongelmista huolimatta hoidan asiat, olen päihteetön, teen elämästä parasta mahdollista näissä rajoissani.
Jonkinlainen surutyö on meneillään työkunnon menettämisen vuoksi.
Loiseksi syyttely ja sanktiot eivät minua auta.
Tähän voisi joku aktiivimallin kannattaja kommentoida, miten teidän suosimat sanktiot ja tukien alentaminen auttavat ihmistä joka ei jaksa olla jalkeilla kuin tunnin kerrallaan.
Siis hetkinen, vaikuttaako aktiivimalli ja sanktiot myös sairaseläkeläisiin? Selvästihän sinun pitäisi olla sellainen? Vai onko ongelma siinä että on työkyvytön mutta ei Kelan lääkäreiden vuoksi saa sairaseläkettä? Miten ylipäätään aktiivimallia ja sanktioita sovelletaan vaikkapa väliaikaisesti työkyvyttömiin? Tietääkö joku?
Pitkäaikaistyöttömille noi mallit voi toimiakin aktivointikeinona, mutta kuulostaa kohtuuttomalta jos sairaillekin sovelletaan samaa mallia.
Sairaseläkkeelle kuuluvat ja sille määrätyt ovat nykyisin työttömyyskortistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tein 35 vuoden uran. Jouduin pois pelistä onnettomuuden vuoksi.
Ongelmista huolimatta hoidan asiat, olen päihteetön, teen elämästä parasta mahdollista näissä rajoissani.
Jonkinlainen surutyö on meneillään työkunnon menettämisen vuoksi.
Loiseksi syyttely ja sanktiot eivät minua auta.
Tähän voisi joku aktiivimallin kannattaja kommentoida, miten teidän suosimat sanktiot ja tukien alentaminen auttavat ihmistä joka ei jaksa olla jalkeilla kuin tunnin kerrallaan.
Siis hetkinen, vaikuttaako aktiivimalli ja sanktiot myös sairaseläkeläisiin? Selvästihän sinun pitäisi olla sellainen? Vai onko ongelma siinä että on työkyvytön mutta ei Kelan lääkäreiden vuoksi saa sairaseläkettä? Miten ylipäätään aktiivimallia ja sanktioita sovelletaan vaikkapa väliaikaisesti työkyvyttömiin? Tietääkö joku?
Pitkäaikaistyöttömille noi mallit voi toimiakin aktivointikeinona, mutta kuulostaa kohtuuttomalta jos sairaillekin sovelletaan samaa mallia.
Pääsääntöisesti aktiivimalli koskee myös niitä jotka ovat sairaslomalla ja joilla on b-todistukset hoitavilta lääkäreiltä. Kelan lääkärit voivat kuitenkin edes hakijaa näkemättä evätä kuntoutustuen/työkyvyttömyyseläkkeen joilloin henkilö on pakotettu olemaan työttömyyskorvauksilla ja aktiivimalli leikkaa tukea koska aika harva vajaakuntoinen pystyy työllistymään. Tämän vääryyden hallitus lupasi korjata mutta mitään ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Jollakin/ joillakin on näköjään pakkomielle työttömiin.
Älkää ihmiset vastailko ja kokevanne olevanne jotenkin selvitysvelvollisia jollekin randomprovottajalle, joka tehtailee toistuvasti tästäkin aiheesta ketjuja.
En nähnyt kyseistä aloitusta noin, vaikka totta on, että monessakin ketjussa juuri vaaditaan "selvityksiä". Minusta on tärkeää, että köyhät, työttömät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin edes anonyymipalstoilla. Miksi sinä haluat, että me pysyisimme hiljaa samalla kun muut haukkuvat meitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollakin/ joillakin on näköjään pakkomielle työttömiin.
Älkää ihmiset vastailko ja kokevanne olevanne jotenkin selvitysvelvollisia jollekin randomprovottajalle, joka tehtailee toistuvasti tästäkin aiheesta ketjuja.
En nähnyt kyseistä aloitusta noin, vaikka totta on, että monessakin ketjussa juuri vaaditaan "selvityksiä". Minusta on tärkeää, että köyhät, työttömät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin edes anonyymipalstoilla. Miksi sinä haluat, että me pysyisimme hiljaa samalla kun muut haukkuvat meitä?
Aloitus on työttömän (eikä provo). Nimenomaan halusin kuuluvuutta todellisille tilanteille, valtamediapuheen sijaan. Näitä joskus lukevat jopa ne toimittajat, joilla on se stereotyyppinen kuva. Siksi ei kannata vaientaa puhetta. Ap
Tämän lisäksi ihmisillä on vielä puurot ja vellit sekaisin, ei ymmärretä ettei ne kaupan pihassa lorvivat juopot ole työttömiä vaan he ovat suurimmaksi osaksi eläkeläisiä(alkoholisteja, mt ongelmia yms)..
Ja sitten asiaan olin töissä päiväkodissa kunnes se yksikkö lopetettiin ja yhdistettiin isompaan yksikköön ja tässä myllerryksessä me joilla oli vanha koulutus jouduttiin lähtemään. Sen jälkeen tein keikkatöitä päiväkodeissa, kunnes menin lähihoitaja koulutukseen. Koulun viimeisessä harjoittelussa kotihoidossa sain jäätävän käsi ihottuman(ilmeisesti käsidesistä ja hanskoista), no tein siitä huolimatta harjoittelun loppuun ja pääsin kotihoitoon töihin. Olin 3kk töissä, kunnes erästä isokokoista halvaantunutta asiakasta hoitaessani selästä napsahti jotain rikki ja siinä oli urani. Nyt vuosia myöhemmin kärsin yhä käsi ihottumasta ja selkä kivut vaikeuttavat liikkumista, kukaan ei palkkaa näillä rajoitteilla ja eläkkeelle ei pääse, koska minulla on vielä kelan mielestä työkykyä jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän lisäksi ihmisillä on vielä puurot ja vellit sekaisin, ei ymmärretä ettei ne kaupan pihassa lorvivat juopot ole työttömiä vaan he ovat suurimmaksi osaksi eläkeläisiä(alkoholisteja, mt ongelmia yms)..
Ja sitten asiaan olin töissä päiväkodissa kunnes se yksikkö lopetettiin ja yhdistettiin isompaan yksikköön ja tässä myllerryksessä me joilla oli vanha koulutus jouduttiin lähtemään. Sen jälkeen tein keikkatöitä päiväkodeissa, kunnes menin lähihoitaja koulutukseen. Koulun viimeisessä harjoittelussa kotihoidossa sain jäätävän käsi ihottuman(ilmeisesti käsidesistä ja hanskoista), no tein siitä huolimatta harjoittelun loppuun ja pääsin kotihoitoon töihin. Olin 3kk töissä, kunnes erästä isokokoista halvaantunutta asiakasta hoitaessani selästä napsahti jotain rikki ja siinä oli urani. Nyt vuosia myöhemmin kärsin yhä käsi ihottumasta ja selkä kivut vaikeuttavat liikkumista, kukaan ei palkkaa näillä rajoitteilla ja eläkkeelle ei pääse, koska minulla on vielä kelan mielestä työkykyä jäljellä.
Tämä on juuri se kamalin tilanne kun on vajaakuntoinen: kukaan työnantaja ei uskalla palkata koska on vajaakuntoinen mutta vakuutusyhtiö katsoo että on riittävästi työkykyä jäljellä. Pattitilanne ja todella paska sellainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.
Minä olen viime aikoina soitellut perään, mutta en suosittele sitä välttämättä muille. Olen ajatellut, että kun tässä ei ole enää mitään hävittävää, niin voin rauhassa polttaa sillatkin perässäni.
Ärsyttää suunnattomasti, että työtön ei saisi tehdä pienintäkään virhettä missään, mutta työnantajat saavat porsastella mielensä mukaan. Heidän ei tarvitse edes välittää oikeinkirjoituksesta työpaikkailmoituksissaan, mutta hyi hyi, jos hakijan papereissa on yksikin pilkkuvirhe. Haastattelija saattaa olla flegmaattinen ja töykeä mumisija, mutta hakijan on oltava dynaaminen multilahjakkuus.
Ennen sairastumistani hain muutamaa alani työtä, joista tosiaan kysyin sitten, millä perusteella en päässyt, koska mielestäni minulla oli "kaikki tarvittavat palikat". Syitä sitten kerrottiin: yhteenkin, jossa haastateltiin, valittiin hommaan pomon puoliso. Kuinka suuri mahdollisuus on tulla valituksi kenelläkään muulla?
Toista minulle toivoa herättänyttä paikkaa hakiessa käskettiin lähettää ideoita k.o. työstä. Ihmettelin, mutta laitoin jotain, en ihan parasta mutta jotain. Kyseinen firma alkoi mainostaa ideoimaani tuotetta! (En saanut paikkaa, toinen otti ideani). Rekrytoinnista on tullut yhä härskimpää. Vain se rekrytoija tosiaan hyötyy, kuten kommentissa yllä, saa olla miten huonokäytöksinen mumisija vain, tai omalla kohdallani: pomo saa itse olla suunnilleen varas, hylätä henkilön ja käyttää haastattelussa esitetyn suunnitelman omanaan, teettää firmassa olevalla työntekijällään. Olin kyllä iloinen ettei ideaani juuri ymmärretty! Kysymys on luovasta alasta.
Heh... Itsekkin työttömänä hain töitä ja näytin osaamisiani, ideoita joita. Pyysi niitä sitten hakemukseen matkaan. Arvatkaapa laitoinko ja sainko töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poltan kannabist vaa 2 kertaa viikossa
Vierailija kirjoitti:
Ei minun tarvitse puolustella kenellekään yhtään mitään.
se on totta mutta yleensä tuon kommentin kuulee ihmiseltä joka ei ole tyytyväinen itseensä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sairas olisi loinen? Mitkä on sitten vaihtoehdot? Jos ratkaisisin loisuuden vaikka lopettamalla elämäni, niin siitä kärsisi varsinkin lapseni ja se lisäisi kustannuksia yhteiskunnalle. Pitäisi kai muistaa edes hävetä ja pyytää anteeksi, jos sairaana täällä elää.
Itse olen myös työkyvytön tällä hetkellä ja olen ajoittain vammani vuoksi ollut niin masentunut että olen ajatellut jopa itsemurhaa. Lapset siitä kärsisivät vaan liikaa joten olen heidän vuokseen sinnitellyt.
30v, 2 korkeakoulututkintoa. Puran kaupassa öisin kuormaa aktiivimallin mukaisesti, tekisin sitä kyllä ilmankin. Sienestän ja marjastan. Suoritan netissä kursseja erilaisista ohjelmistoista, toimin eräässä koulutukseen liittyvässä järjestössä. Helsingissä asustan. Onhan tää..
Vierailija kirjoitti:
Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?
Pulaahan ohjelmoijista on, meidänkin työpaikka etsii jatkuvasti porukkaa. Meillä kuten lähes kaikilla on kolme yksinkertaista sääntöä: alle 30v ikä, osaaminen uusista tekniikoista ja palkkatoive alle 2500e/kk. Päivystys työajan ulkopuolella pitää myös onnistua ilman korvausta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön, ollut yli 5 vuotta. En käytä alkoholia, en polta, en ole sairas, urheilen, luen ammattikirjallisuutta joka päivä, teen omia projektejani joten tekemisen puutetta ei ole, en siis ehdi makaamaan sohvalla loisimassa :D
Haen jatkuvasti alani, eli ohjelmistokehittäjän paikkoja, niitä kuitenkaan saamatta. Aktiivisuuden puutteesta minua ei käsittääkseni voi syyttää. En oikein tunnista itseäni juuri mistään pitkäaikaistyöttömiin liitetyistä stereotypioista...
Olen tehnyt parinkymmenen vuoden työuran, olen nyt hieman päälle nelikymppinen mies. Asun pääkaupunkiseudulla.
Että näin.
Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?
En ole tuo keneltä kysyit, mutta vastaan silti.
Kun yritys palkkaa suomalaisen ohjelmoijan, he joutuvat noudattamaan Suomen työaikalakia, työehtosopimuksia ja maksamaan sen mukaista palkkaa.
Kun palkkaavat Intiassa tehdyn sopimuksen nojalla intialaisen ohjelmoijan, palkkataso on paljon alempi, ja lainsäädäntö paljon lepsumpi, irtisanominen helppoa yms. Eikä välttämättä intialaisia tarvitse edes kutsua Suomeen, vaan työt voidaan teettää siellä.
Olenkohan liian aktiivinen työtön, vai miksi lie viestini jäi sensuuriin.
Tietääkseni siinä ei ollut kiellettyjä sanoja.
Saa nähdä meneekö tämä läpi.
Olen ollut työttömänä muutamia vuosia ja aloittanut työttömyysaikana sivutoimista liiketoimintaa.
Nytkään saan soviteltua päivärahaa, sillä työskentelen osa-aikaisesti yrittäjänä.
Lisäksi olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, eli tilanteeni on aika sekava ja joudun raportoimaan työtunneista ja tuloista moneen paikkaan. Tämä raportoiminen kuormittaa jaksamistani, joka on varsin rajallinen. Toivoisin, että tämä systeemi olisi joustavampi ja yksinkertaisempi.
Olen vakaasti sitä mieltä, että perustulo aktivoisi työttömiä paremmin kuin mikään aktiivimalli. Nykytilanteessa moni ei uskalla yrittää oikein mitään tulojen menettämisen pelossa.
Olin työttömänä valmistumiseni jälkeen aika pitkään. Työkkärissä (vielä 2013-14 pääsi ihan tapaamaan ihmistä luukulle! :o ) katsottiin varsin erikoistunutta ammattitutkintoani ja sanottiin, että "sinä varmaan sitten etsit ja löydät työpaikan itse" eli nostivat siellä heti kädet ilmaan.
Kesäisin pääsin tekemään aina jonkin määräaikaiskeikan (yleensä 3 kk), mutta muuten töitä ei oikein ollut. Hain jatkuvasti vähänkin soveliaita paikkoja, jotka vaikuttivat realistisilta minulle.
Kulutin muuten aikaani suorittamalla netissä ilmaisia alaani liippaavia nettikursseja (mm. FutureLearnilla on yliopistojen järjestämiä opintoja), käymällä kavereitten luona kylässä (köyhälle kotibileet ovat pop, kaveripiirini on niin laaja että synttäreitä ja tupareita riittää ympäri vuoden) ja vesijuoksemassa (hain todistuksen työttömyydestäni jotta pääsin puolella hinnalla - ystäväni, jonka kanssa kävin, tiesi mainiosti että minun piti säästää kaikessa), harrastuspiirissä (käsityöt), lukemalla, museoissa kiertämällä ja kerran-pari vuodessa superhalvalla Tukholman reissulla (taas kavereiden kanssa).
Sosiaalinen verkostoni oli laaja ja hyvä ja tsemppasi jatkuvasti. Kirjoitin somessa avoimesti työnhausta, turhautumisesta ja rahanpuutteesta. Meidän piirissä oli ja on muitakin työttömiä ja pari sairaseläkeläistä, joten paremminkin pärjäävät tietävät, millaista todellisuus on. Annoin ja sain neuvoja sekä vinkkejä oikeastaan kaikesta.
Nyt olen ollut oman alani kokopäivätöissä n. 3 vuotta. Rahaa on enemmän eikä arkipäivisin tarvitse miettiä, että mitäköhän tänään tekisi. Muuten olen ihan sama ihminen kuin työttömänä ollessani, tai opiskellessani. Teen samoja asioita, tunnen samat ihmiset.
En todellakaan tunnistanut tai tunnista itseäni tai työttömiä/sairaseläkeläisiä ystäviäni median välittämästä kuvasta. Meistä todella moni on korkeakoulutettu ja kaikilla on laaja sosiaalinen piiri - jopa itseään introverteiksi tituleeraavilla. (Kerran, kun yksi livenä vähän erakompi mutta oikein kiva ja netissä mukavia kirjoitteleva kaveri oli todella, todella ahtaalla taloudellisesti tehtiin pieni kolehtikeräys jotta sai ostettua muutakin kuin vain lääkkeensä, mm. itselleen ja kissalleen ruokaa.)
Alue: Aihe vapaa
Tähän on pakko huudahtaa: TÄMÄ!
Minulla ei ole vielä suurta taloudellista hätää, mutta loppumaton torjunta on todellakin tällä hetkellä se vaikein asia. Toivoton hakeminen tekee terveestäkin nopeasti sairaan ja masentuneen.
Luulen, että jätän työnhaun aika pian kokonaan. Aktiivimalli teki jo sen, etten välitä tästä yhteiskunnasta enää pätkääkään. Onneksi minulla ei ole vaikeuksia tyytyä vähään.
Mutta siihenkö Suomen yhteiskunta tähtää, että koulutetut ja työkokemuksen omaavat heitetään syrjään? Niin kuin moni muu tähän ketjuun kirjoittanut, minäkin elän ihan terveellisesti (en juo, en polta).