Työtön tai sairas: miten sinä poikkeat median loinen-stereotypiasta?

Olen 35 vuotias nainen pitkäaikaistyötön nyt 6 vuotta yhteensä .

Ei fyysisiä tai henkisiä ongelmia.

Lenkkeilen joka päivä.

En juo ollenkaan alkoholia.

En polta tupakkaa.

En pelaa nettipokeria tai rahaautomaatti pelejä.

Mies insinööri. Asumme omakotitalossa.

Ja olen keskiluokkaisen perheen lapsi.

Haen työpaikkaa tai harjoittelupaikkaa suhteellisen aktiivisesti, opiskelen uutta tutkintoa (en periaatteessa siis ole työtön, pian saatan ollakin). Saan hylättyjä vastauksia säännöllisesti joko ennen haastattelua tai haastattelun jälkeen. Avoimiin tuöpaikkoihin on satoja tai kymmeniä hakijoita paikasta riippuen, onpa joihinkin paikkoihin ollut tuhansiakin kanssahakijoita.

En käytä alkoholia enkä tupakoi. Positiivista asennetta on vaikea pitää yllä kun tulee jatkuvasti torjutuksi. Tälläkin hetkellä odotan muutamasta työpaikasta ilmoitusta, pääsrnkö heille töihin joten tässä vaiheessa olen vielä optimistinen.

Ymmärrän työttömiä jotka itseluottamuksensa menettäneinä luovuttavat eivätkä enää odota työllistyvänsä.

Olen 60-vuotias nainen. Minulla on taidealan ylempi korkeakoulututkinto (lisäksi 2 alempaa tutkintoa). Olen tehnyt runsaasti töitä elämässäni, mutta nyt ollut työttömänä pian kolme vuotta (joitakin lyhyitä sijaisuuksia ollut). Kukaan, ei kukaan palkkaa enää tämän ikäistä. En enää pääse edes haastatteluihin. Päivärahastani vähennetään 67e kuussa, koska en täytä aktiivisuusehtoa, haen kyllä koko ajan töitä. Paikkakunnallani ei järjestetä mitään kursseja, joten olen väliinputoaja. En suostu kantamaan harteillani mitään taakkaa siitä, että elän yhteiskunnassa jossa kokemusta ei arvosteta yhtään ja jota johtavat täysin näkemyksettömät poliitikot. Olen täysin työkuntoinen sekä fyysisesti että henkisesti. Tällä hetkellä teen taidetta ja yritän nauttia elämästäni, työttömänä ja köyhänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaistyötön, ollut yli 5 vuotta. En käytä alkoholia, en polta, en ole sairas, urheilen, luen ammattikirjallisuutta joka päivä, teen omia projektejani joten tekemisen puutetta ei ole, en siis ehdi makaamaan sohvalla loisimassa :D

Haen jatkuvasti alani, eli ohjelmistokehittäjän paikkoja, niitä kuitenkaan saamatta. Aktiivisuuden puutteesta minua ei käsittääkseni voi syyttää. En oikein tunnista itseäni juuri mistään pitkäaikaistyöttömiin liitetyistä stereotypioista...

Olen tehnyt parinkymmenen vuoden työuran, olen nyt hieman päälle nelikymppinen mies. Asun pääkaupunkiseudulla.

Että näin.

Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?

Niinhän sitä toitotetaan joka tuutista. Itse koen tilanteen täysin absurdina. Miksi ei ole löytynyt töitä? En todellakaan tiedä, olen ollut kyllä haastatteluissa, mutta niiden saldo on yleensä ollut se, että työnantaja/rekrytoija vain katoaa. Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Olen työtön maisteri, ihan järkevältä alalta. Valmistuin 2016, nyt olen ollut kesän alusta työttömänä. Teen keikkatöitä ja haen oman alan töitä. Säästöjä on aika paljonkin. En juo alkoholia tai polta tupakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaistyötön, ollut yli 5 vuotta. En käytä alkoholia, en polta, en ole sairas, urheilen, luen ammattikirjallisuutta joka päivä, teen omia projektejani joten tekemisen puutetta ei ole, en siis ehdi makaamaan sohvalla loisimassa :D

Haen jatkuvasti alani, eli ohjelmistokehittäjän paikkoja, niitä kuitenkaan saamatta. Aktiivisuuden puutteesta minua ei käsittääkseni voi syyttää. En oikein tunnista itseäni juuri mistään pitkäaikaistyöttömiin liitetyistä stereotypioista...

Olen tehnyt parinkymmenen vuoden työuran, olen nyt hieman päälle nelikymppinen mies. Asun pääkaupunkiseudulla.

Että näin.

Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?

Niinhän sitä toitotetaan joka tuutista. Itse koen tilanteen täysin absurdina. Miksi ei ole löytynyt töitä? En todellakaan tiedä, olen ollut kyllä haastatteluissa, mutta niiden saldo on yleensä ollut se, että työnantaja/rekrytoija vain katoaa. Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Miksi työnantajat eivät sitten hae Intiasta ohjelmoijia, lähihoitajia ja sairaanhoitajia? Ratkeaisi tuokin ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Olen tuo 35 v uran tehnyt, ja samaa mieltä pilipalikursseista. Päivärytmini on sama kuin töissä ollessa, tosin joskus jouduin lähtemään talvella jo viiden maissa töihin. Nyt herään kuuden jälkeen päivittäin.

Minä toivoisin, ettei kukaan tuntisi tarvetta puolustella elämäänsä "normaalilla päivärytmillä". Tiedän, että työttömiä haukkuvat hanakasti käyttävät tuota fraasia, mutta eihän yhteiskunta muutenkaan toimi vain 8-16 työvuoroissa. Jotkut tekevät 3-vuorotyötä, toiset vain yötöitä. Paljon on osa-aikatyöläisiä, joiden vuorot voivat osua mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Miksi työttömän pitäisi herätä aamulla ikään kuin olisi töihin menossa ja illalla viimeistään klo 22 nukkumaan? Eihän ole mitään takuita siitä, että hän töitä saadessaan tekisi perinteistä päivävuoroa. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten perusvika on pelko, pelko nostaa katseensa niitä todellisia yhteiskunnan loisia kohtaan jotka päivästä päivään tekevät myyräntyötään saadakseen hyvinvointiyhteikunnan viimeisetkin rippeet tuhottua oman ahneutensa vuoksi.

Rahakirstujensa päällä istuvat, osakesalkkujaan kansalta piilottelevat, kaiken median omistavat propagandan suoltajat, joiden ainoa tehtävä on muokata yleistä mielipidettä menestyjiä suosivaksi ja köyhiä heidän omasta köyhyydestään syyllistäväksi, ovat saaneet yleisen mielipiteen kätevästi käännettyä omasta kansan työllä kasvattamasta rikkaudestaan, vähäosaisia, työttömiä, sairaita alistavaksi ja syyllistäväksi.

Kaikki on myynnissä, tiet, rautatiet, terveyspalvelut, posti, vedet, jos vain hinnoista sovitaan ja kuka tämän kaiken on rakentanut ja omalla työllään rahoittanut?

Se sama kansa jolta lupaa kysymättä nyt ollaan myymässä kaikki myymisen arvoinen.

ja kuka tästä kaikesta kerää voitot?

Se sama eliitti jolla on päätäntävalta tästä kaikesta ja joka syyllistää työttömiä, syrjäytyneitä ja sairaita siitä, että yhteiskunnassa menee huonosti ja lainaa joudutaan edelleen ottamaan.

Sietäkää kaikki, turis titulvat maahamme, yksilön kyttäyslait, vihapuhetuomiot ja nielkää paskaa elämänne loppuun saakka, sillä sen te tomppelit olette ansainneet sietäessänne tätä menoa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. 

Ugh. Olen puhunut ja loppuun kansan tervehdys maamme johtajalle.

Heil Hitl er, meil SIp ilä.

En voisi muotoilla asiaa paremmin. Rahaeliitti tekee juuri sen mitä se haluaa, mutta ei lue historiaa, jossa tällainen kehitys on aina ollut kunkin samoja metodeja yhteiskunnan loppusuora. Kulttuurieliitti, joka maassa joskus oli, sen viisaampi suu on tukittu, ja mani mani mani on ainoa määrittävä tekijä.

Äärimmäisen ahnetta ja lyhytnäköistä eli tyhmää vallanpitoa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tuo 35 v uran tehnyt, ja samaa mieltä pilipalikursseista. Päivärytmini on sama kuin töissä ollessa, tosin joskus jouduin lähtemään talvella jo viiden maissa töihin. Nyt herään kuuden jälkeen päivittäin.

Minä toivoisin, ettei kukaan tuntisi tarvetta puolustella elämäänsä "normaalilla päivärytmillä". Tiedän, että työttömiä haukkuvat hanakasti käyttävät tuota fraasia, mutta eihän yhteiskunta muutenkaan toimi vain 8-16 työvuoroissa. Jotkut tekevät 3-vuorotyötä, toiset vain yötöitä. Paljon on osa-aikatyöläisiä, joiden vuorot voivat osua mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Miksi työttömän pitäisi herätä aamulla ikään kuin olisi töihin menossa ja illalla viimeistään klo 22 nukkumaan? Eihän ole mitään takuita siitä, että hän töitä saadessaan tekisi perinteistä päivävuoroa. 

Tuttavani on tienannut hyvin tekemällä yövuoroja hoitoalalla keikkatyönä.

Jollakin/ joillakin on näköjään pakkomielle työttömiin.

Älkää ihmiset vastailko ja kokevanne olevanne jotenkin selvitysvelvollisia jollekin randomprovottajalle, joka tehtailee toistuvasti tästäkin aiheesta ketjuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tykkää olla yhtään työttömänä tai sairaslomalla. Jouduin sairaslomalle yrittäessäni liikaa päästä työelämään missä en onnistunut. Yritystä oli aivan liikaakin, mutta ei koskaan ollut tarpeeksi. Jouduin tilaan jossa oli pakko mennä sairaslomalle, sillä olisin ollut työelämässä pelkkä taakka. Nyt kun pääsen taas kelantuelle yritän löytää töitä, että saisin lisäaikaa pysyä erossa kelan pyöritykseltä. Haluaisin opiskella uutta ammattia jota voisin mahdollisesti osata ja työllistyä, mutta ei se nyt oikein onnistu...

Itsensä näköjään voi polttaa loppuun pelkällä paperityöllä. Kelan byrokraatit hyötyvät omista uudistuksistaan. Tsemppiä sinulle, lepää ja toivu!

Kyllä olen käynyt työhaastattelussa, ravannut te-toimistossa, tehnyt työhakemuksia, hakenut työtä ihan kasvotustenkin, vastaillut kelan soittoihin ja työpyynnöt ottanut vastaan. En ole ollut kertaakaan täyttä vuotta työttömänä tai sairaslomalla. En vain ole saanut vakituista työpaikkaa. En polta, en käytä alkoholia ja olen urheilullinen, mutta se nyt ei auta työnsaamiseen mitenkään. Haluaisin opiskella jotta saisin vakituisen työpaikan, mutta kela, te-toimisto ja työnhaku ei nyt vain oikein auta asiaa yhtään, kun kokoajan pitää löytää syitä, ettei tarvisi tyhjän pyöritykseen lähteä itse loppuun kuluttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaistyötön, ollut yli 5 vuotta. En käytä alkoholia, en polta, en ole sairas, urheilen, luen ammattikirjallisuutta joka päivä, teen omia projektejani joten tekemisen puutetta ei ole, en siis ehdi makaamaan sohvalla loisimassa :D

Haen jatkuvasti alani, eli ohjelmistokehittäjän paikkoja, niitä kuitenkaan saamatta. Aktiivisuuden puutteesta minua ei käsittääkseni voi syyttää. En oikein tunnista itseäni juuri mistään pitkäaikaistyöttömiin liitetyistä stereotypioista...

Olen tehnyt parinkymmenen vuoden työuran, olen nyt hieman päälle nelikymppinen mies. Asun pääkaupunkiseudulla.

Että näin.

Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?

Niinhän sitä toitotetaan joka tuutista. Itse koen tilanteen täysin absurdina. Miksi ei ole löytynyt töitä? En todellakaan tiedä, olen ollut kyllä haastatteluissa, mutta niiden saldo on yleensä ollut se, että työnantaja/rekrytoija vain katoaa. Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Kokeilin kerran palautteen pyytämistä enkä saanut asiallista palautetta, siis sellaista jolla olisin voinut kehittää omaa työnhakuani. Palautteessa periaatteessa pyrittiin perustelemaan miksi johtajan sukulainen oli paras valinta työhön (ei kerrottu että kyseessä johtajan sukulainen vaan se selvisi minulle toista kautta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tykkää olla yhtään työttömänä tai sairaslomalla. Jouduin sairaslomalle yrittäessäni liikaa päästä työelämään missä en onnistunut. Yritystä oli aivan liikaakin, mutta ei koskaan ollut tarpeeksi. Jouduin tilaan jossa oli pakko mennä sairaslomalle, sillä olisin ollut työelämässä pelkkä taakka. Nyt kun pääsen taas kelantuelle yritän löytää töitä, että saisin lisäaikaa pysyä erossa kelan pyöritykseltä. Haluaisin opiskella uutta ammattia jota voisin mahdollisesti osata ja työllistyä, mutta ei se nyt oikein onnistu...

Itsensä näköjään voi polttaa loppuun pelkällä paperityöllä. Kelan byrokraatit hyötyvät omista uudistuksistaan. Tsemppiä sinulle, lepää ja toivu!

Kyllä olen käynyt työhaastattelussa, ravannut te-toimistossa, tehnyt työhakemuksia, hakenut työtä ihan kasvotustenkin, vastaillut kelan soittoihin ja työpyynnöt ottanut vastaan. En ole ollut kertaakaan täyttä vuotta työttömänä tai sairaslomalla. En vain ole saanut vakituista työpaikkaa. En polta, en käytä alkoholia ja olen urheilullinen, mutta se nyt ei auta työnsaamiseen mitenkään. Haluaisin opiskella jotta saisin vakituisen työpaikan, mutta kela, te-toimisto ja työnhaku ei nyt vain oikein auta asiaa yhtään, kun kokoajan pitää löytää syitä, ettei tarvisi tyhjän pyöritykseen lähteä itse loppuun kuluttamaan.

En käytä alkoholia mutta olen hakenut yritykseen jossa alkoholi on voimakkaasti työkulttuurissa mukana, henkilökunta tapaa after workeissa ja nauttivat alkoholia työpaikan bileissä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Minä olen viime aikoina soitellut perään, mutta en suosittele sitä välttämättä muille. Olen ajatellut, että kun tässä ei ole enää mitään hävittävää, niin voin rauhassa polttaa sillatkin perässäni. 

Ärsyttää suunnattomasti, että työtön ei saisi tehdä pienintäkään virhettä missään, mutta työnantajat saavat porsastella mielensä mukaan. Heidän ei tarvitse edes välittää oikeinkirjoituksesta työpaikkailmoituksissaan, mutta hyi hyi, jos hakijan papereissa on yksikin pilkkuvirhe. Haastattelija saattaa olla flegmaattinen ja töykeä mumisija, mutta hakijan on oltava dynaaminen multilahjakkuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pitkäaikaistyötön, ollut yli 5 vuotta. En käytä alkoholia, en polta, en ole sairas, urheilen, luen ammattikirjallisuutta joka päivä, teen omia projektejani joten tekemisen puutetta ei ole, en siis ehdi makaamaan sohvalla loisimassa :D

Haen jatkuvasti alani, eli ohjelmistokehittäjän paikkoja, niitä kuitenkaan saamatta. Aktiivisuuden puutteesta minua ei käsittääkseni voi syyttää. En oikein tunnista itseäni juuri mistään pitkäaikaistyöttömiin liitetyistä stereotypioista...

Olen tehnyt parinkymmenen vuoden työuran, olen nyt hieman päälle nelikymppinen mies. Asun pääkaupunkiseudulla.

Että näin.

Joka tuutista mainostetaan, ettei ole riittävästi ohjelmoijia — pitää kutsua lisää Intiasta. Avaisitko vähän, miten itse koet tilanteen? Mistä johtuu, ettei ole löytynyt töitä?

Niinhän sitä toitotetaan joka tuutista. Itse koen tilanteen täysin absurdina. Miksi ei ole löytynyt töitä? En todellakaan tiedä, olen ollut kyllä haastatteluissa, mutta niiden saldo on yleensä ollut se, että työnantaja/rekrytoija vain katoaa. Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Onkohan työnhaku lähinnä muodollisuus? Yritykset saavat joko halpatyövoimaa ulkomailta tai ilmaistyövoimaa kotimaasta? Pääsisit kai hommiin yhdeksän euron kulukorvauksella/pv? Palkkaa pyytävä jää rannalle rekrytoinnissa kun yrittäjä saa ilmaisia koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä.

Tässä on rakenteellinen fiba, ethän syyllistä ainakaan itseäsi. Et ole huono vaan pyydät koulutusta vastaavaa palkkaa. Mutta aika on muuttunut ilmaistyön mahdollistavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kokeilin kerran palautteen pyytämistä enkä saanut asiallista palautetta, siis sellaista jolla olisin voinut kehittää omaa työnhakuani.

Näinhän se on. Kuulemiani syitä palkkaukseen on ollut mm. "henkilö saattoi aloittaa työt heti" (no hei, niin minäkin, ja ilmoitin sen hakemuksessani), ja "ei meillä mitään erityistä syytä ollut, sellainen fiilis vain".

35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein 35 vuoden uran. Jouduin pois pelistä onnettomuuden vuoksi.

Ongelmista huolimatta hoidan asiat, olen päihteetön, teen elämästä parasta mahdollista näissä rajoissani.

Jonkinlainen surutyö on meneillään työkunnon menettämisen vuoksi.

Loiseksi syyttely ja sanktiot eivät minua auta.

Tähän voisi joku aktiivimallin kannattaja kommentoida, miten teidän suosimat sanktiot ja tukien alentaminen auttavat ihmistä joka ei jaksa olla jalkeilla kuin tunnin kerrallaan.

Siis hetkinen, vaikuttaako aktiivimalli ja sanktiot myös sairaseläkeläisiin? Selvästihän sinun pitäisi olla sellainen? Vai onko ongelma siinä että on työkyvytön mutta ei Kelan lääkäreiden vuoksi saa sairaseläkettä? Miten ylipäätään aktiivimallia ja sanktioita sovelletaan vaikkapa väliaikaisesti työkyvyttömiin? Tietääkö joku?

Pitkäaikaistyöttömille noi mallit voi toimiakin aktivointikeinona, mutta kuulostaa kohtuuttomalta jos sairaillekin sovelletaan samaa mallia.

Työtön. Teen keikkahommia aina kun saan mahdollisuuden. Herään aina klo 7:30. En juo alkoholia ollenkaan enkä polta tupakkaa, ei huumeita tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kuitenkin sen verran ylpeä, etten ala soittelemaan perään ja jankkaamaan että miksi ette valinneet minua. Koko prosessi on henkisesti äärettömän uuvuttava kaikessa järjettömyydessään.

Minä olen viime aikoina soitellut perään, mutta en suosittele sitä välttämättä muille. Olen ajatellut, että kun tässä ei ole enää mitään hävittävää, niin voin rauhassa polttaa sillatkin perässäni. 

Ärsyttää suunnattomasti, että työtön ei saisi tehdä pienintäkään virhettä missään, mutta työnantajat saavat porsastella mielensä mukaan. Heidän ei tarvitse edes välittää oikeinkirjoituksesta työpaikkailmoituksissaan, mutta hyi hyi, jos hakijan papereissa on yksikin pilkkuvirhe. Haastattelija saattaa olla flegmaattinen ja töykeä mumisija, mutta hakijan on oltava dynaaminen multilahjakkuus. 

Ennen sairastumistani hain muutamaa alani työtä, joista tosiaan kysyin sitten, millä perusteella en päässyt, koska mielestäni minulla oli "kaikki tarvittavat palikat". Syitä sitten kerrottiin: yhteenkin, jossa haastateltiin, valittiin hommaan pomon puoliso. Kuinka suuri mahdollisuus on tulla valituksi kenelläkään muulla?

Toista minulle toivoa herättänyttä paikkaa hakiessa käskettiin lähettää ideoita k.o. työstä. Ihmettelin, mutta laitoin jotain, en ihan parasta mutta jotain. Kyseinen firma alkoi mainostaa ideoimaani tuotetta! (En saanut paikkaa, toinen otti ideani). Rekrytoinnista on tullut yhä härskimpää. Vain se rekrytoija tosiaan hyötyy, kuten kommentissa yllä, saa olla miten huonokäytöksinen mumisija vain, tai omalla kohdallani: pomo saa itse olla suunnilleen varas, hylätä henkilön ja käyttää haastattelussa esitetyn suunnitelman omanaan, teettää firmassa olevalla työntekijällään. Olin kyllä iloinen ettei ideaani juuri ymmärretty! Kysymys on luovasta alasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tykkää olla yhtään työttömänä tai sairaslomalla. Jouduin sairaslomalle yrittäessäni liikaa päästä työelämään missä en onnistunut. Yritystä oli aivan liikaakin, mutta ei koskaan ollut tarpeeksi. Jouduin tilaan jossa oli pakko mennä sairaslomalle, sillä olisin ollut työelämässä pelkkä taakka. Nyt kun pääsen taas kelantuelle yritän löytää töitä, että saisin lisäaikaa pysyä erossa kelan pyöritykseltä. Haluaisin opiskella uutta ammattia jota voisin mahdollisesti osata ja työllistyä, mutta ei se nyt oikein onnistu...

Itsensä näköjään voi polttaa loppuun pelkällä paperityöllä. Kelan byrokraatit hyötyvät omista uudistuksistaan. Tsemppiä sinulle, lepää ja toivu!

Kyllä olen käynyt työhaastattelussa, ravannut te-toimistossa, tehnyt työhakemuksia, hakenut työtä ihan kasvotustenkin, vastaillut kelan soittoihin ja työpyynnöt ottanut vastaan. En ole ollut kertaakaan täyttä vuotta työttömänä tai sairaslomalla. En vain ole saanut vakituista työpaikkaa. En polta, en käytä alkoholia ja olen urheilullinen, mutta se nyt ei auta työnsaamiseen mitenkään. Haluaisin opiskella jotta saisin vakituisen työpaikan, mutta kela, te-toimisto ja työnhaku ei nyt vain oikein auta asiaa yhtään, kun kokoajan pitää löytää syitä, ettei tarvisi tyhjän pyöritykseen lähteä itse loppuun kuluttamaan.

En käytä alkoholia mutta olen hakenut yritykseen jossa alkoholi on voimakkaasti työkulttuurissa mukana, henkilökunta tapaa after workeissa ja nauttivat alkoholia työpaikan bileissä.

Olisiko sinun siis paikan saamiseksi pitänyt "kuulua joukkoon" käyttämällä alkoa? Kummallista!