Mihin hyväntekeväisyys-järjestöön tai kohteeseen lahjoitat rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Annan kuukausittain 25 € sekä KUAlle että Unicefille. Kun tulee SPR:n keräyksiä, niin lahjoitan yleensä muutaman kympin. Invalidiliitolta ostan joulukortteja. Rikas en ole minäkään.

unicef ja spr tarvitsevat sinun kaltaisiasi typeryksiä, koska niiden avulla julkikuvaa voidaan pitää myönteisena

Veikkaus valitsee kohteet mun puolesta.

Älkää lahjoittako millekään järjestölle. 

Asiaa on tutkittu laajasti ja perehtymällä järjestöjen rahan käyttöön ja toimintaan tarkemmin, huomaatte syyn. 

Järjestelmä toimii niin, että järjestöt keräävät rahaa luvanvaraisesti lahjoituksina, sekä saavat valtioilta tukea. Järjestöt päättävät rahojen käytöstä ja hankkivat kehitysmaihin ja kriisikohteisiin avustustarvikkeita pääosin länsimaisilta firmoilta, ylihinnoin. Esimerkiksi eräs tunnettu, iso järjestö maksoi siirrettävistä käymälöistä länsimaiselle toimittajalle 10.000 kappale, myötätuntoa herättävien valokuvien tuottamisesta järjestön käyttöön ranskalaiselle firmalle satoja-tuhansia euroja kappale, vaikka afrikkalainen valokuvaamo olisi toimittanut niitä muutaman euron kappale.

Dokumentissa "köyhyys on luonnonvara" oli arvioitu, että monien järjestöjen rahoista 90% palautuu länsimaisille firmoille, joiden tuotteet ja palvelut on hinnoiteltu moninkertaiseksi normaaliin hintaan verrattuna. Hankinnoista päätetään hyväveli -verkostojen kautta. Sen lisäksi johtajat nostavat erittäin suuria palkkoja. Markkinointiin panostetaan tehokkaasti, koska 90% ihmisistä on typeryksiä, joihin markkinointi uppoaa ja kukkaron nyöri aukeaa. 

Järjestöt eivät edistä kehitysmaiden olojen paranemista. Päinvastoin, ne ylläpitävät köyhyyttä, joka siis on valtava bisnes hyväntekeväisyysjärjestöille ja niiden yhteistyökumppaneille, luonnonvara jota ei kannata poistaa. 

Jos haluatte auttaa, jokainen löytää lähipiiristään hätää kärsiviä, joita voi auttaa suoraan. Vanhuksia, jotka kaipaavat ulkoiluttajaa laitoksissa, apua kotonaan. Köyhiä lapsiperheitä ja sairaita. Jos jostain syystä koette erivärisen ihmisen auttamisen arvokkaammaksi, menkää paikan päälle vaikka Intiaan tai afrikkaan johonkin paikalliseen avustustyötä tekevään järjestöön tai laitokseen ja tehkää siellä vapaaehtoistyötä. 

Lahjoittamalla rahaa näille isoille järjestöille, olette huijattuja typeryksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Älkää lahjoittako millekään järjestölle. 

Jos haluatte auttaa, jokainen löytää lähipiiristään hätää kärsiviä, joita voi auttaa suoraan. 

Lahjoittamalla rahaa näille isoille järjestöille, olette huijattuja typeryksiä. 

Täyttä asiaa! Kiitos!

Itse välttelen uskonnollisesti sitoutuneita avustusjärjestöjä. World Vision on mun juttu.

Hesy.

Animalia.

Ihmisille en lahjoita mitään.

Kadulla kerjääjälle heitän joskus pari egee, jos sanoo suoraan, että on darra ja bisseen menee.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaus valitsee kohteet mun puolesta.

Mä taas valitsen lapulle kohteet ja sitten veikkaus vie rahat.

Vierailija kirjoitti:

Älkää lahjoittako millekään järjestölle. 

Asiaa on tutkittu laajasti ja perehtymällä järjestöjen rahan käyttöön ja toimintaan tarkemmin, huomaatte syyn. 

Järjestelmä toimii niin, että järjestöt keräävät rahaa luvanvaraisesti lahjoituksina, sekä saavat valtioilta tukea. Järjestöt päättävät rahojen käytöstä ja hankkivat kehitysmaihin ja kriisikohteisiin avustustarvikkeita pääosin länsimaisilta firmoilta, ylihinnoin. Esimerkiksi eräs tunnettu, iso järjestö maksoi siirrettävistä käymälöistä länsimaiselle toimittajalle 10.000 kappale, myötätuntoa herättävien valokuvien tuottamisesta järjestön käyttöön ranskalaiselle firmalle satoja-tuhansia euroja kappale, vaikka afrikkalainen valokuvaamo olisi toimittanut niitä muutaman euron kappale.

Dokumentissa "köyhyys on luonnonvara" oli arvioitu, että monien järjestöjen rahoista 90% palautuu länsimaisille firmoille, joiden tuotteet ja palvelut on hinnoiteltu moninkertaiseksi normaaliin hintaan verrattuna. Hankinnoista päätetään hyväveli -verkostojen kautta. Sen lisäksi johtajat nostavat erittäin suuria palkkoja. Markkinointiin panostetaan tehokkaasti, koska 90% ihmisistä on typeryksiä, joihin markkinointi uppoaa ja kukkaron nyöri aukeaa. 

Järjestöt eivät edistä kehitysmaiden olojen paranemista. Päinvastoin, ne ylläpitävät köyhyyttä, joka siis on valtava bisnes hyväntekeväisyysjärjestöille ja niiden yhteistyökumppaneille, luonnonvara jota ei kannata poistaa. 

Jos haluatte auttaa, jokainen löytää lähipiiristään hätää kärsiviä, joita voi auttaa suoraan. Vanhuksia, jotka kaipaavat ulkoiluttajaa laitoksissa, apua kotonaan. Köyhiä lapsiperheitä ja sairaita. Jos jostain syystä koette erivärisen ihmisen auttamisen arvokkaammaksi, menkää paikan päälle vaikka Intiaan tai afrikkaan johonkin paikalliseen avustustyötä tekevään järjestöön tai laitokseen ja tehkää siellä vapaaehtoistyötä. 

Lahjoittamalla rahaa näille isoille järjestöille, olette huijattuja typeryksiä. 

Mun lähipiirissäni ei ole hätää kärsiviä. Huolehdin iäkkäistä vanhemmistani, mutta teen sen rakkaudesta enkä hyväntekeväisyytenä. Jos joku lähipiiristäni tarvitsee apuani, hän osaa sitä pyytää ja minä autan ihan ilman mitään hyväntekeväisyysaspektia.

Luonnonperintösäätiölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää lahjoittako millekään järjestölle. 

Asiaa on tutkittu laajasti ja perehtymällä järjestöjen rahan käyttöön ja toimintaan tarkemmin, huomaatte syyn. 

Järjestelmä toimii niin, että järjestöt keräävät rahaa luvanvaraisesti lahjoituksina, sekä saavat valtioilta tukea. Järjestöt päättävät rahojen käytöstä ja hankkivat kehitysmaihin ja kriisikohteisiin avustustarvikkeita pääosin länsimaisilta firmoilta, ylihinnoin. Esimerkiksi eräs tunnettu, iso järjestö maksoi siirrettävistä käymälöistä länsimaiselle toimittajalle 10.000 kappale, myötätuntoa herättävien valokuvien tuottamisesta järjestön käyttöön ranskalaiselle firmalle satoja-tuhansia euroja kappale, vaikka afrikkalainen valokuvaamo olisi toimittanut niitä muutaman euron kappale.

Dokumentissa "köyhyys on luonnonvara" oli arvioitu, että monien järjestöjen rahoista 90% palautuu länsimaisille firmoille, joiden tuotteet ja palvelut on hinnoiteltu moninkertaiseksi normaaliin hintaan verrattuna. Hankinnoista päätetään hyväveli -verkostojen kautta. Sen lisäksi johtajat nostavat erittäin suuria palkkoja. Markkinointiin panostetaan tehokkaasti, koska 90% ihmisistä on typeryksiä, joihin markkinointi uppoaa ja kukkaron nyöri aukeaa. 

Järjestöt eivät edistä kehitysmaiden olojen paranemista. Päinvastoin, ne ylläpitävät köyhyyttä, joka siis on valtava bisnes hyväntekeväisyysjärjestöille ja niiden yhteistyökumppaneille, luonnonvara jota ei kannata poistaa. 

Jos haluatte auttaa, jokainen löytää lähipiiristään hätää kärsiviä, joita voi auttaa suoraan. Vanhuksia, jotka kaipaavat ulkoiluttajaa laitoksissa, apua kotonaan. Köyhiä lapsiperheitä ja sairaita. Jos jostain syystä koette erivärisen ihmisen auttamisen arvokkaammaksi, menkää paikan päälle vaikka Intiaan tai afrikkaan johonkin paikalliseen avustustyötä tekevään järjestöön tai laitokseen ja tehkää siellä vapaaehtoistyötä. 

Lahjoittamalla rahaa näille isoille järjestöille, olette huijattuja typeryksiä. 

Mun lähipiirissäni ei ole hätää kärsiviä. Huolehdin iäkkäistä vanhemmistani, mutta teen sen rakkaudesta enkä hyväntekeväisyytenä. Jos joku lähipiiristäni tarvitsee apuani, hän osaa sitä pyytää ja minä autan ihan ilman mitään hyväntekeväisyysaspektia.

Täsmennys. Tarkoitin lähipiirillä omaa elinympäristöä. Jos on halu todella auttaa hätää kärsiviä, voi mennä esimerkiksi hoivakoteihin ulkoiluttamaan ja tapaamaan vanhuksia, järjestää heille virkistystä, antaa aikaa. Voi mennä leipäjonoon jakamaan ruokaa ja samalla tutustua joihinkin jonottajiin, auttaa heitä sen verran kuin jaksaa ja haluaa. Monia voi auttaa varmasti taloudellisesti, sekä myös auttamalla esim. viranomaisbyrokratian kanssa. Köyhiä lapsiperheitä löytyy facebookin kautta, joilla ei ole varaa ostaa edes lahjoja lapsilleen jouluksi. Silmät auki, jokaisen lähiympäristössä on paljon avun tarvitsijoita. Auta heitä heidän omilla ehdoillaan, hienotunteisesti ja syyllistämättä tai vaatimatta mitään. Eräskin alkoholisti kertoi joutuneensa syöksykierteeseen perhetragedian vuoks ja juopotteli asunnottomana vuosia, sairaalareissuja tuli tapaturmien ja vaivojen kautta parissa vuodessa kymmeniä.  Majaili porttikongeissa. Ote elämästä oli lipsunut. Kukaan ei koskaan pysähtynyt, hänet hoidettiin nopeasti sairaalasta ulos, thats it. Eräällä sairaalareissulla vieressä istui tuntematon nainen, hän harjoitti pienen yhdistyksen kautta kuuntelu- ja avustamistyötä. Mies sai kertoa hänelle murheensa ja nainen ei kirjannut hänen puhteiaan järjestelmiin, vaan kuunteli. Auttoi miestä byrokratian kanssa asunnon hankkimisessa, sosiaalitoimiston kanssa jne. Miehen mieliala koheni ja elämä meni raiteilleen. Parin vuoden päästä hän oli jo töissä ja raittiina. Vaikka hän olisi saanut apua vain asunnon hankinnassa ja arjen rauhoittamisessa, silti jatkaen ryyppäämistä niissä rajoissa, ettei menetä asuntoaan, apu olisi ollut suoraan taivaasta! Silmät auki. Jos on auttamishalua, autettavia kyllä löytyy ihan läheltä. Viranomaiset eivät pahemmin kuuntele, sosiaalitoimikin tekee sitä vain työn vuoksi. Lähimmäisiä tarvitaan. 

Olen Unicefin ja Punaisen ristin kuukausilahjoittaja eli niille menee tietty summa automaattisesti joka tilistä.

Muutoin annan kerran kuussa lahjoituksen jollekin taholle, joka kulloinkin on ajankohtainen. Ennen joulua laitan aina satasen Pelastusarmeijalle.

Vierailija kirjoitti:

Minun lahjoitukseni menevät kuin huomaamaattani Veikkauksen kautta eri järjestöille. Joulun aikaan en lähetä kortteja ja laitan Hyvä Joulumieli keräykseen rahaa.

.

Samoin täällä.

Lahjoittakaa syöpäsäätiölle Suomeen. Sillä siihen ne sinun omat vanhempasikin kuolevat tai ovat jo kuolleet. Poikkeukset toki lukuun ottamatta. Siihen myös lapsesi kuolevat.

Itse en lahjoita rahaa mihinkään hyväntekeväisyyteen, koska mietin mihin suurinosa rahasta katoaa oikeasti. Kuinka paljon tästä summasta menee tosissaan siihen mihin haluan. Sensijaan autan lähimmäistä kun pystyn hyvillä teoilla. Tietää ainakin, että apu menee oikeasti siihen mitä tarkoittaa. Jos rahaa olisi paljon, voisin jakaa sen johonkin mikä auttaisi köyhiä suomalaisia ihmisiä jos saisin varmuuden, ettei kukaan rikas vedä välistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää lahjoittako millekään järjestölle. 

Asiaa on tutkittu laajasti ja perehtymällä järjestöjen rahan käyttöön ja toimintaan tarkemmin, huomaatte syyn. 

Järjestelmä toimii niin, että järjestöt keräävät rahaa luvanvaraisesti lahjoituksina, sekä saavat valtioilta tukea. Järjestöt päättävät rahojen käytöstä ja hankkivat kehitysmaihin ja kriisikohteisiin avustustarvikkeita pääosin länsimaisilta firmoilta, ylihinnoin. Esimerkiksi eräs tunnettu, iso järjestö maksoi siirrettävistä käymälöistä länsimaiselle toimittajalle 10.000 kappale, myötätuntoa herättävien valokuvien tuottamisesta järjestön käyttöön ranskalaiselle firmalle satoja-tuhansia euroja kappale, vaikka afrikkalainen valokuvaamo olisi toimittanut niitä muutaman euron kappale.

Dokumentissa "köyhyys on luonnonvara" oli arvioitu, että monien järjestöjen rahoista 90% palautuu länsimaisille firmoille, joiden tuotteet ja palvelut on hinnoiteltu moninkertaiseksi normaaliin hintaan verrattuna. Hankinnoista päätetään hyväveli -verkostojen kautta. Sen lisäksi johtajat nostavat erittäin suuria palkkoja. Markkinointiin panostetaan tehokkaasti, koska 90% ihmisistä on typeryksiä, joihin markkinointi uppoaa ja kukkaron nyöri aukeaa. 

Järjestöt eivät edistä kehitysmaiden olojen paranemista. Päinvastoin, ne ylläpitävät köyhyyttä, joka siis on valtava bisnes hyväntekeväisyysjärjestöille ja niiden yhteistyökumppaneille, luonnonvara jota ei kannata poistaa. 

Jos haluatte auttaa, jokainen löytää lähipiiristään hätää kärsiviä, joita voi auttaa suoraan. Vanhuksia, jotka kaipaavat ulkoiluttajaa laitoksissa, apua kotonaan. Köyhiä lapsiperheitä ja sairaita. Jos jostain syystä koette erivärisen ihmisen auttamisen arvokkaammaksi, menkää paikan päälle vaikka Intiaan tai afrikkaan johonkin paikalliseen avustustyötä tekevään järjestöön tai laitokseen ja tehkää siellä vapaaehtoistyötä. 

Lahjoittamalla rahaa näille isoille järjestöille, olette huijattuja typeryksiä. 

Mun lähipiirissäni ei ole hätää kärsiviä. Huolehdin iäkkäistä vanhemmistani, mutta teen sen rakkaudesta enkä hyväntekeväisyytenä. Jos joku lähipiiristäni tarvitsee apuani, hän osaa sitä pyytää ja minä autan ihan ilman mitään hyväntekeväisyysaspektia.

Täsmennys. Tarkoitin lähipiirillä omaa elinympäristöä. Jos on halu todella auttaa hätää kärsiviä, voi mennä esimerkiksi hoivakoteihin ulkoiluttamaan ja tapaamaan vanhuksia, järjestää heille virkistystä, antaa aikaa. Voi mennä leipäjonoon jakamaan ruokaa ja samalla tutustua joihinkin jonottajiin, auttaa heitä sen verran kuin jaksaa ja haluaa. Monia voi auttaa varmasti taloudellisesti, sekä myös auttamalla esim. viranomaisbyrokratian kanssa. Köyhiä lapsiperheitä löytyy facebookin kautta, joilla ei ole varaa ostaa edes lahjoja lapsilleen jouluksi. Silmät auki, jokaisen lähiympäristössä on paljon avun tarvitsijoita. Auta heitä heidän omilla ehdoillaan, hienotunteisesti ja syyllistämättä tai vaatimatta mitään. Eräskin alkoholisti kertoi joutuneensa syöksykierteeseen perhetragedian vuoks ja juopotteli asunnottomana vuosia, sairaalareissuja tuli tapaturmien ja vaivojen kautta parissa vuodessa kymmeniä.  Majaili porttikongeissa. Ote elämästä oli lipsunut. Kukaan ei koskaan pysähtynyt, hänet hoidettiin nopeasti sairaalasta ulos, thats it. Eräällä sairaalareissulla vieressä istui tuntematon nainen, hän harjoitti pienen yhdistyksen kautta kuuntelu- ja avustamistyötä. Mies sai kertoa hänelle murheensa ja nainen ei kirjannut hänen puhteiaan järjestelmiin, vaan kuunteli. Auttoi miestä byrokratian kanssa asunnon hankkimisessa, sosiaalitoimiston kanssa jne. Miehen mieliala koheni ja elämä meni raiteilleen. Parin vuoden päästä hän oli jo töissä ja raittiina. Vaikka hän olisi saanut apua vain asunnon hankinnassa ja arjen rauhoittamisessa, silti jatkaen ryyppäämistä niissä rajoissa, ettei menetä asuntoaan, apu olisi ollut suoraan taivaasta! Silmät auki. Jos on auttamishalua, autettavia kyllä löytyy ihan läheltä. Viranomaiset eivät pahemmin kuuntele, sosiaalitoimikin tekee sitä vain työn vuoksi. Lähimmäisiä tarvitaan. 

Hyviä ehdotuksia niille, joilla on ylimääräistä aikaa. Mulla on sen verran iso lähisuku ja ystäväpiiri, että käytän mieluummin aikaani heidän kuin tuntemattomien kanssa olemiseen. Mulla on kuitenkin yksi kaveri, joka tekee vapaaehtoistyötä eläinsuojelun parissa. Hänellä on aikaa ja mulla rahaa, joten mä rahoitan eläinten ruokia, lääkkeitä sekä muita tarvikkeita ja hän toimittaa ne henkilökohtaisesti perille. Ei siis mene mun rahani suurien järjestöjen työntekijöiden palkkoihin,  kun hoidetaan hommaa ihan ruohonjuuritasolla.

Laitan pieniä paketteja Joulupuu-keräykseen.  Sosiaalityöntekijät ja diakonia jakavat ne omissa tiedoissaan oleville tarvitseville lapsiperheille.  Kukaan ei vedä välistä ja lahjat menevät suoraan tarvitseville.

Silloin kun oli vielä varaa niin lahjoitin Hesylle. Nyt kun oma tilanne on todella epävarma niin en lahjoita minnekään vaan pistän säästöön kaiken mitä vain liikenee.

Vierailija kirjoitti:

Laitan pieniä paketteja Joulupuu-keräykseen.  Sosiaalityöntekijät ja diakonia jakavat ne omissa tiedoissaan oleville tarvitseville lapsiperheille.  Kukaan ei vedä välistä ja lahjat menevät suoraan tarvitseville.

tiedätkös paljonko sosiaalitoimen johdossa tienataan? jos tietäisit, niin silloin ymmärtäisit mihin ne rahat oikein menivät...

ps

tuttuni sosiaalityöntekijä, heillä 250 m2 ok talo uima-altaalla ja "kaikilla mausteilla"

Hyväntekeväisyyttä on myös kun vie vaatteita ja muuta tavaraa Konttiin, Pelastusarmeijalle ja muihin avustusjärjestöjen keräilyihin. Olen lahjoittanut rahallisesti satojen eurojen edestä hyviä tuotteita.