Mikä on mennyt pieleen suomalaisessa lasten kasvatuksessa?! TILANNE ERITTÄIN HUOLESTUTTAVA!!!!

pennutkurissa kirjoitti:

Eläimien kunnioitus myös vajaa. Ei koiraa mennä silittämään ilman lupaa. 

Iso osa eläimistä ei pidä lapsien käyttäytymistä, mikä hosuvaa, korkeita ääni, liian vahvoja otteita.

Toisaalta lapselle tekee erittäin hyvää olla kosketuksissa eläimiin ja oppia aikuisen tuella, miten eläimiä kohdellaan ja käsitellään. Vaikkei meillä ole lemmikkejä, on ollut kullan arvoist, että sukulaisillani on lemmikkejä, joita on opeteltu silittämään ja hoivaamaan oikeilla tavoilla. Ja kiitos niille koiranulkoiluttajille, jotka ovat antaneet minulle mahdollisuuden näyttää lapselleni, kuinka eläimiä kohdellaan. Se oma esimerkki eläimien kanssa on opettanut lapselleni myös empatiaa kaikkia elollisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt vuonna -86. Yläasteella olin vuosituhannen vaihteessa. Meno oli tällöin aivan käsistä lähtenyttä, kunnon villilänsi kouluissa. Ainahan tätä jeesustelua on ja aina kaikki oli ennen paremmin.

Nyt on nämä digilaitteet, jolla saadaan syyllistettyä vanhemmat. Kun satut kaivamaan sen puhelimen taskusta hiekkalaatikolla kerran puolessa vuodessa, niin tottakai on joku ikkunassa kauhistelemassa tilannetta. Liika on toki liikaa, mutta pointti on se, että kyllä ennen oli kaikki paremmin ja aina on näin ollut.

Olen myös samaa ikäluokkaa. Peruskoulu oli niinkuin sanoit villilänsi jo ala-asteelta saakka. Luokka täynnä suorastaan häiriintyneitä lapsia, ilotulitteet räjähteli tunneilla, joku poltti tupakkaa tunnille, opettajat juoksivat tunneilta itkien ulos ja poistuivat vähin äänin koko koulusta. Eikä se opettajienkaan käytös aina mallikelpoista ollut. Muistan miettineeni joskus, että saispa tämänkin kohtauksen nauhoitettua.

Tämä kaikki on vaan muistoissa, koska ei ollut somea tai youtubea ym. Kaikenlainen kouriminen ja huorittelu käytävillä oli myös ihan arkipäivää, eikä siihen kukaan puuttunut.

Viikonloppuisin hyvin suuri osa nuorista oli täysin naamat ympäri puistoja. Aina välillä joku punaisen ristin täti kävi nostamassa kaverin pystyyn ja sitten taas mentiin.

Nykypäivänä on paljon asioita, jotka ovat päin helvettiä. Välinpitämättömyys on yksi niistä. Mutta tosiaan, kyllä sitä on ennenkin osattu sikailla.

Uskomatonta, kuinka täällä ollaan tietämättömiä, vaikka tietoa on kaikkialla saatavilla, miksi lapset ja nuoret käyttäytyvät, niin kuin käyttäytyvät, eikä huomioida nuoren kehitystä ja mitä siellä aivoissa ja kropassa tapahtuu, vaan vaaditaan täydellisyyttä, eikä heikkoutta tai puutteita sallita, vaikka harva aikuinen tähän pystyy.

Ihan sama, jos syyllistetään ja haukuttaisiin kaikki raskaana olevat naiset, jotka hormoonohöyryssä voivat tehdä mitä tahansa ja käyttäytyä tai kun päällä on vaihdevuodet tai kun mies tulee tiettyyn ikään, ovat äksyjä kuin ampiaiset tai vanhukset, kun voimat vähenevät. Ja nämä on hyvin pieniä muutoksia, jos niitä verrataan lasten ja nuorten kehitykseen, mutta nuori ja lapsi ei saa armoa.

Ja ap. kertoo vielä olevan opettaja, tuntematta nuoren psyykettä.

Vierailija kirjoitti:

Jos korotat ääntäsi lapsellesi, kohta joku naapuri on tehnyt lasun .Vaikka Ei lasta voi kasvattaa silkkihanskat käsissä, joskus on esim. nostettava ääntä saadakseen asioita tapahtumaan. Ei lapsi mene rikki jos äiti/isä välillä karjaisee kovemmin, eri asia on jos koko ajan huudetaan naama punaisena.

Lapsi ottaa mallin omilta vanhemmiltaan, niin hyvässä kuin pahassa.

Jos ongelmat ja erimielisyydet ratkaistaa huutamalla ja karjumalla, lapsi tekee juuri niin tai jos ongelmat ratkaistaan väkivallalla, lapsi ottaa siitä mallin.

Väkivalta, huutaminen, karjuminen jne. on usein sukupolvien ketju, ellei ole ymmärrystä katkaista sitä.

Jotkut eivät huuda ja röyhää vain lapsille ja nuorille, vaan sama malli ongelmien ratkaisemmaksi tuodaan parisuhteeseen, työpaikalle, asiakaspalveluun, naapureille jne

Jännä juttu tämä. En tietenkään ole ollut missään koulussa sijaisena enkä vakituisena työntekijänä, joten tilanne siellä on minulle tuntematon. Tunnen kuitenkin aika paljon nuoria, ja ehdottomasti suurin osa heistä on fiksuja ja hyväkäytöksisiä ihmisiä. Samoin tuolla julkisilla paikoilla liikkuessani nuoret ovat ihan ihmisiksi käyttäytyvää sakkia. Ehkä kouluissa tilanne jotenkin eskaloituu, tai ne huonosti käyttäytyvät vievät kaiken huomion? Toki itsekin huomaan helposti ne räkijät ja älämölöjonnet, mutta heitä on minun havaintojeni mukaan paljon vähemmän kuin noita fiksuja, tavallisia nuoria. 

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta, kuinka täällä ollaan tietämättömiä, vaikka tietoa on kaikkialla saatavilla, miksi lapset ja nuoret käyttäytyvät, niin kuin käyttäytyvät, eikä huomioida nuoren kehitystä ja mitä siellä aivoissa ja kropassa tapahtuu, vaan vaaditaan täydellisyyttä, eikä heikkoutta tai puutteita sallita, vaikka harva aikuinen tähän pystyy.

Ihan sama, jos syyllistetään ja haukuttaisiin kaikki raskaana olevat naiset, jotka hormoonohöyryssä voivat tehdä mitä tahansa ja käyttäytyä tai kun päällä on vaihdevuodet tai kun mies tulee tiettyyn ikään, ovat äksyjä kuin ampiaiset tai vanhukset, kun voimat vähenevät. Ja nämä on hyvin pieniä muutoksia, jos niitä verrataan lasten ja nuorten kehitykseen, mutta nuori ja lapsi ei saa armoa.

Ja ap. kertoo vielä olevan opettaja, tuntematta nuoren psyykettä.

Jotkut vieläpä ihan oikeasti kehuvat sillä, ett heidänpä lapsellaan ei ole ollut koskaan mitään uhmaikää, eikä edes teini-iässäkään kapinoitu, vaan kaikki tehty kiltisti.

Kun ei ole normaalia tuo. Lapsen terveeseen kehitykseen kuuluu se, että jossain vaiheessa laitetaan vastaan. Ja olennaista tietty myls se, miten aikuinen siihen vastaa. Eli ettei huudeta tai yritetä henkisesti "nujertaa" lasta, mutta ei myöskään tehdä kaikkea lapsen pillin mukaan.

Haastavaa luovimista toisinaan, mutta sitä se vanhemman homma on, eli auttaa lapsi terveesti läpi tuon kehitysvaiheen.

Ja joo, olen itse uhmaikäisen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko muuten ikinä miettiny seuraavaa ilmiötä?; Se mikä oli "ennen wanhaan" aivan normaalia järjenkäyttöä ja kohteliasta käytöstä, on nykyään suuri ihme ja saavuttaa mediassa kunnon lööpit ja suurenmoisen ihailun. Esimerkiksi petteri 5v kerää roskia ja laittaa roskiin, nainen avaa vanhukselle oven, teini antaa invalidille paikkansa bussissa ym.

Muiden ihmisten tai lunonon kunnioittaminen on nykyään niin harvinaista, että ihan normaalisti ja fiksusti käyttäytyvistä ihmisistä tehdään iso spektaakkeli. Hyvähän se on että noita juttuja nostetaan esille, mutta pohjimmiltaan surullista sinänsä :(

Myös nuoren oman mielipiteen esittäminen tai jos hän puuttuu asioihin, koetaan huonoksi käyttökseksi, koska sitä ei ennen ollut.

Yksi hassuimmista asioista oli aikoinaan 60-luvulla, että jouduimme aina nousemaan ylös kun opettaja tuli luokkaan. No kerta tunnissa ei haitannut, mutta kun ope kävi tupakalla luokan vieressä sijaitsevassa kodissaan. Nyt en ole ihan varma, että nousimmeko seisomaan myös kun lähti. Kuri oli kova, eikä minulle tullut mieleenkään vielä protestoida, kiltti tyttö kun olin. Myöhemmin teki mieli, kun opettajat syöttivät meille omia poliittisia näkemyksiään (tietenkin oikeistolaisia). Mutta en sittenkään väittänyt vastaan. Helppoahan se oli opelle saarnata kuuliaiselle porukalle.

Hassuahan se on, että vielä 2018 yhteiskuntamme rakentuu samanlaisen pas"ka-aatteen varaan.

Ehkä ero on näkyvyydessä? Ennen 80-luvulla me kaikki poltettiin salaa. Myös käytettiin alkoholia salaa.

Nyt ne harvat jotka polttavat, polttavat julkisesti ja saavat tupakat kotoa. Sama juomisen kanssa. Äiti ostaa lapselle kaljat turvallisuus syistä ja lapsi kaljoittelee ostarilla näkyvissä. Vähemmän nuoria, mutta näkyvämmin.

Ja tosiaan minun aikaan vapaa-ajalla poltti luokan hiljaiset hikaritkin. Ja myös joi.

Vierailija kirjoitti:

Nykyeläkeläiset etuilee kaupoissa, rähjää myyjille, tytöttelee ja sikailee. Kuka heille olisi opettanut tapoja?

Suomalaiset ovat huonosti käyttäytyvä kansa kautta linjan. Myös aikuisilta suomalaisilta puuttuvat peruskäytöstaidot. Eilen raitiovaunussa poikalapsi heitti kengällään erästä matkustajaa, kirkui ja huuteli. Tällaista lasta ei kyllä ulkomailla näkisi. Vanhempi kyllä keskusteli lapsen kanssa, mutta poikia ei välttämättä kasvateta pelkällä keskustelulla. Vapaa kasvatus ei sovi kuin kaikkein kilteimpiin ja fiksuihin lapsiin. Muut eivät pysty tekemään itse järkeviä päätöksiä, joten heidän itsetuntonsa vahvistuisi tekemällä oikeita ja fiksuja asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ei vastauksia, koska kukaan ei tiedä mitä tehdä, en minäkään.

Terkuin ap

:D

Asun onnekseni vanhan kulttuurin maassa, jossa lapset kasvatetaan ja hyvin käyttäytyvätkin. Vanhoja ihmisiä kunnioitetaan.

Joudun joskus harvoin käymään Suomessa ja onpas aika kamalaa katsottavaa meno siellä.

Pistäkää vaan lapsenne ylisuuriin päiväkoteihin, joissa koko päivän kauhee sählinki päällä, levottomiahan niistä tulee eivät osaa ollenkaan rauhoittua mihinkään ja aina pitää olla jengiä ympärillä, kun yksilöajattelu on tapettu olemattomiin. Päiväkodeissa on tärkeintä vain päiväohjelman noudattaminen kellon kanssa, aina kun joku lapsi juuri on keskittymässä rauhassa johonkin omaan juttuun, niin se keskeytetään, koska ryhmänä mennään eteenpäin. Onneksi omat lapseni ovat joutuneet mahdollisimman vähän kärsimään näistä sosialistien keksinnöistä, kiitos hoitovapaan ja lyhennetyn työpäivän, olen kasvattanut heistä yksilöitä, joilla on vahvat omat mielipiteet, ei mitään laumasieluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorten käytös kauppakeskuksien lähistöllä on kyllä uskomatonta, ei mitään tapoja. Seisotaan tien tukkeena ja poltetaan tupakkaa ulko-ovien edessä. Kyllähän sitä itsekin nuorena hölmöili, mutta en ikimaailmassa olisi käyttäytynyt julkisesti noin, koska jos joku tuttu olisi nähnyt ja tieto olis mennyt kotiin niin seurauksia olisi tullut, luultavasti pitkä puhuttelu ja aresti. Enkä myöskään olis kestänyt sitä häpeää. Nykyisin ei taida tulla seurauksia huonosta käytöksestä ja kaverivanhemmat antaa lapsensa polttaa tupakkaa, koska "parempi antaa polttaa niin, että tiedän, kuin että kieltäisin ja polttaisi salassa". Ei, ei ole. Olet vanhempi, et kaveri, et voi antaa luvan kanssa lapsesi alkaa tuhota keuhkojaan jo teininä.

Tulee mieleen, kuinka eräs ilmeisesti ns. kiltin teinipojan äiti oli selittänyt kaverilleen (joka oli myös min

Niitä nuoria on vain pieni murto-osa siellä kauppakeskuksen lähellä polttamassa. Ne kaikki muut (eli suurin osa) on harrastamassa, kotona, opiskelemassa, tekemässä läksyjä jne. Ei  se kourallinen siellä edusta koko nuorisoa. Ja kyllä sitä osattiin jo menneinäkin vuosikymmeninä notkua tupakka hampaissa kioskin nurkalla ja sitä ennen varmaan maitolaiturin kupeella. Tupakkaa polttaa nyt vähemmännuoria kuin koskaan ennen. Ja tuo, että "annetaan polttaa niin, tiedän, että polttaa, kuin kieltäisin ja polttaisi salaa"  ei sovi tupakkaan. Mitä järkeä siinä olisi, että on parempi polttaa, niin että vanhempi tietää, kuin että ei tiedä? Alkoholin käyttöä noin on perusteltu ja sekin on hullua. Ja noin on sanoneet ne, jotka eivät viitsi pitää nuoristaan huolta ja antavat tehdä kaikkea typerää.

Ja kyllä jo 90-luvun alussa naapuri perusteli tyttärensä polttamista sillä, että kun kaikki muutkin polttaa, niin minkäs sille voi. No ei varmasti polta. Ei meillä yksikään aloittanut tupakanpolttoa, eikä edes heidän kaverit polta. Vuonna 2017 nuorista päivittäin polttavia on enää 7%.

Muistan kuinka erään ilmeisesti sitten ns. kiltin teinipojan äiti selitti tutulleen, ettei hänen poikansa käy nuorisotalolla. Siellä käyvät vaan ne "vähemmän kunnolliset" nuoret. Oma poikani kävi, koska halusi olla omanikäistensä seurassa. Fillaroi pitkän matkan sinne, koska jouduimme muuttamaan toiseen kaupunginosaan. Tuttu oli minunkin tuttuni, joten kuulin tästä häneltä. En tiedä, tuliko tästä pojasta ehkä joku ihan pyhimys tms., koska minun pojastani tuli ainakin ihan kunnon ihminen, yliopistoonkin pääsi. Nuorisotalokavereista huolimatta :) Kyllä hän läksyjä luki kouluaikoina, ja kun oli älliä, todistukset olivat aina keskinkertaista parempia.Oli hiukan alisuorittaja, koska ei se koulu ollut se ykkönen silloin. Mutta olisin kyllä ollut huolestuneempi, jos poika olisi vain istunut minun kanssani kotona teini-ikäisenä. Vielä kun itse olin hyvin yksinäinen tuossa iässä ja se vaikutti kyllä koko loppuelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko käynyt mielessä, että paljonko vaikuttaa lasten näkemä malli muista ihmisistä?

Esim. olemme 2 -vuotiaani kanssa kauppakeskuksessa ostoksilla. Lapsi kävelee itse ja katselee ihastellen ympärilleen, kunnes yhtäkkiä kompastui ja kaatuu alkaen itkemään. Takaamme tulevat, sekä vastaantulevat, aikuiset ihmiset tuhahtelevat ja jupisevat, kun ihan JOUTUVAT väistämään itkevää lasta, kunnes saan kopattua hänet syliini. Kyse muutamasta sekunnista ja pienestä väistämisestä, mutta jo se on heille liikaa.

Ruokakaupassa lapsi alkoi itkeä, kun ei saanut jotain haluamaansa. Lähellä seisova aikuinen mies alkoi pilkallisesti matkia lapseni itkua.

Tälle jo huikkasin, että mikäs on herran ongelma. Katosi äkkiä paikalta.

Kyn rattaiden kanssa liikutaan, niin ahtaissa väleissä pyydän ystävällisesti, että "anteeksi, pääsisimmekö ohi". Näissä on tullut vastaan sitö, että aikuinen ihminen alkaa pilkallisesti huudella, että "juu eihän meillä muilla mitään väliä olekaan!"'

Näitä esimerkkejä riittää... Ja joka kerta joudun yhä uudelleen ja uudelleen sanomaan lapselleni, että älä ota mallia vaikka iso osa aikuisista ihmisistä käyttäytyy aivan järkyttävän huonosti.

Joten mieti, minkä mallin SINÄ ITSE aikuinen annat lapsille julkisilla paikoilla.

Joku kolumnisti viisaasti sanoi, että kun lapsia on vähän, heitä ei siedettäisi silmissä yhtään. Kuvaavaa on myös räjähtäneet riidat taloyhtiöissä siitä saavatko talon lapset leikkiä pihalla vai ei. Kukaan ei tulisi sanomaan grillaaville ja kaljaa kittaaville aikuisille, että koko homma on kiellettyä.

Kaljan kittaamiseen pihalla ei tosiaankaan haluta puuttua. Kysyin jopa poliisilta. Mutta on isännöitsijän asia. Jos tulee häiriöitä, sitten poliisille soitettava. Mutta on se ärsyttävä örinä ihan tarpeeksi häiritsevää. Juominen on Suomessa tabu ja joidenkin harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Olen joutunut oman asuintalon (kerrostalo) pihalla puuttumaan aika monesti lasten touhuihin.

En ole kysynyt lupaa, koska vanhempia ei ole siinä näkynyt. Olen täälläkin kirjoittanut siitä karmaisevasta kirkumisesta, ilman mitään syytä, kunhan vaan mahdollisimman kova kirkuna pääsee. Kesällä ikkunat ja parvekkeen ovet auki, joten kyllä se ärsytti.  Sanoin sitten tytöille (kaverukset, kumpikaan ei ns. "täyspellavapää":)sori nyt vaan, mutta tuntuu, että aika usein kaupassakin suurinta metakkaa pitävä kuuluu myös samaan ryhmään) eli siis sanoin, että olisi kivempaa kun eivät kirkuisi niin kovaa. Kyllä se ainakin silloin loppui. Heittelivät kiviä kaupan parkkialueelle. Kielsin, sanoin, että voi osua autoihin tai jopa ihmisiin. He yrittivät osua parkkiksen edessä olevaan puunrunkoon. Heikoin tuloksin.  Jotkut hiukan isommat varhaisteinit roikkuivat pihamme sireeniaidassa. Sanoin heille, etteivät katkoisi niitä sireenin oksia. Vähän pelottaa, että saanko nyt jonkun kimppuuni tästä. Mutta kun niitä oksia ei katkota. 

Aiemmin talossa asui irakilaislapsia. Heidän joku täti, serkku, mummu tms. pyysi minua kieltämään heidän poikaansa, kun oli villi ja esim. kiipeili vaikka missä. Erikoista, mutta tämä poika kyllä totteli minua, vaikka olen nainen.

Kertooko alapeukut siitä, että "minun lapsianihan ei saa kukaan muu kieltää"? Mutta jos ei kiellä, lapsi heittää kivellä jonkun autoon tai jotain ihmistä sattuu, sekö on sitten hyvä?

Ja kun kielsin heitä HYVIN kauniisti olemaan kirkumatta, mietin, että olisinko kieltänyt aikoinaan omaa lastani. Ja olisin, todellakin. Hiukan suoremmin vain...Ei ole oikein nautinnollista istua parvekkeella kun tyttöpari kirkuu ihan kirkumisen takia siinä parvekkeen edustalla. Ja pihan ympärillä oleva sireeniaita on  näköeste kadulle, ja haluan muutenkin suojella kaikkkia elollista, myös puita ja pensaita. Ei sireeninoksia katkota.

Vierailija kirjoitti:

Pistäkää vaan lapsenne ylisuuriin päiväkoteihin, joissa koko päivän kauhee sählinki päällä, levottomiahan niistä tulee eivät osaa ollenkaan rauhoittua mihinkään ja aina pitää olla jengiä ympärillä, kun yksilöajattelu on tapettu olemattomiin. Päiväkodeissa on tärkeintä vain päiväohjelman noudattaminen kellon kanssa, aina kun joku lapsi juuri on keskittymässä rauhassa johonkin omaan juttuun, niin se keskeytetään, koska ryhmänä mennään eteenpäin. Onneksi omat lapseni ovat joutuneet mahdollisimman vähän kärsimään näistä sosialistien keksinnöistä, kiitos hoitovapaan ja lyhennetyn työpäivän, olen kasvattanut heistä yksilöitä, joilla on vahvat omat mielipiteet, ei mitään laumasieluja.

Minun lapsiraukkani meni hoitoon jo 9 kk:n ikäisenä, ensin perhepäivähoitajalle. Nelivuotiaana päiväkotiin, missä viihtyi erinomaisesti. Kasvoi hyvin reipas ja puhelias lapsi, ja myös älykäs. Oppi lukemaankin jo 5-vuotiaana. Omat ja vahvat mielipiteet omannut aina. Olin onneksi niin köyhä, etten voinut olla vain kotona. Siihen aikaan ei mitään pitkiä vauvalomia tosin ollutkaan. Olisi varmaan pitänyt jäädä sossun armoille, jos olisin halunnut lapsen itse hoitaa. Eipä tosiaan tullut mieleenkään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ootteko muuten ikinä miettiny seuraavaa ilmiötä?; Se mikä oli "ennen wanhaan" aivan normaalia järjenkäyttöä ja kohteliasta käytöstä, on nykyään suuri ihme ja saavuttaa mediassa kunnon lööpit ja suurenmoisen ihailun. Esimerkiksi petteri 5v kerää roskia ja laittaa roskiin, nainen avaa vanhukselle oven, teini antaa invalidille paikkansa bussissa ym.

Muiden ihmisten tai lunonon kunnioittaminen on nykyään niin harvinaista, että ihan normaalisti ja fiksusti käyttäytyvistä ihmisistä tehdään iso spektaakkeli. Hyvähän se on että noita juttuja nostetaan esille, mutta pohjimmiltaan surullista sinänsä :(

Myös nuoren oman mielipiteen esittäminen tai jos hän puuttuu asioihin, koetaan huonoksi käyttökseksi, koska sitä ei ennen ollut.

Yksi hassuimmista asioista oli aikoinaan 60-luvulla, että jouduimme aina nousemaan ylös kun opettaja tuli luokkaan. No kerta tunnissa ei haitannut, mutta kun ope kävi tupakalla luokan vieressä sijaitsevassa kodissaan. Nyt en ole ihan varma, että nousimmeko seisomaan myös kun lähti. Kuri oli kova, eikä minulle tullut mieleenkään vielä protestoida, kiltti tyttö kun olin. Myöhemmin teki mieli, kun opettajat syöttivät meille omia poliittisia näkemyksiään (tietenkin oikeistolaisia). Mutta en sittenkään väittänyt vastaan. Helppoahan se oli opelle saarnata kuuliaiselle porukalle.

Teillä oli kyllä edistyksellinen opettaja, jos kävi 60-luvulla kotona tupakalla. Meillä opettajat poltti opettajanhuoneessa ja tietysti savu tuli luokkahuoneisiin.

Oppikoulussa niin opettajat, kuin oppilaat polttivat käytävillä ja ruokalassa ihan vapaasti.

Ja vielä 70-80-luvulle tupakkaa sai polttaa vapaasti, ihan missä vain ja varmaan nuorimmat eivät olleet kuin 10-12v.

Piti ihan miettiä, että missä siellä entisessä kansakoulussani olikaan opettajainhuone. Ei tainnut ollakaan, oli sen verran pieni rakennus. Ehkä ne kaksi opettajaa viettivät välitunnit siellä johtajaopen kodissa, saattaa olla hyvinkin niin. Rakennuksessa oli 3-6 -luokkalaisille luokat, 2 luokkaa samassa, voimistelusali, jossa jaettiin ruoka. Luokissa syötiin. Tupakoivan opettajan koti oli tosiaan siinä oven takana, joten sinne oli helppo mennä kesken tunninkin. Kansalaiskoulussa ollessani muistan joutuneeni ruokalassa istumaan koulun "pahaa poikaa" vastapäätä. Hän oli jäänyt kiinni tupakanpoltosta! Minusta se oli jotain kamalaa...ei siellä ainakaan missään näkyvästi kukaan polttanut, salaa varmaan sitten jotkut. Ainakin se tuntui minusta kiltistä tytöstä aivan hirveältä. Vaikka siis kotonakin poltettiin, mutta että koulun alueellakin! Vuosi oli jotain  1966-1969.

Nämä otettava Suomessa käyttöön:

Ranskan malli: Puhelinten käyttökielto koulupäivän aikana. Myös välitunneilla.

Venäjän malli: Tietyn kellonajan jälkeen ulkonaliikkumiskielto alaikäisille ilman vanhempien seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskomatonta, kuinka täällä ollaan tietämättömiä, vaikka tietoa on kaikkialla saatavilla, miksi lapset ja nuoret käyttäytyvät, niin kuin käyttäytyvät, eikä huomioida nuoren kehitystä ja mitä siellä aivoissa ja kropassa tapahtuu, vaan vaaditaan täydellisyyttä, eikä heikkoutta tai puutteita sallita, vaikka harva aikuinen tähän pystyy.

Ihan sama, jos syyllistetään ja haukuttaisiin kaikki raskaana olevat naiset, jotka hormoonohöyryssä voivat tehdä mitä tahansa ja käyttäytyä tai kun päällä on vaihdevuodet tai kun mies tulee tiettyyn ikään, ovat äksyjä kuin ampiaiset tai vanhukset, kun voimat vähenevät. Ja nämä on hyvin pieniä muutoksia, jos niitä verrataan lasten ja nuorten kehitykseen, mutta nuori ja lapsi ei saa armoa.

Ja ap. kertoo vielä olevan opettaja, tuntematta nuoren psyykettä.

Jotkut vieläpä ihan oikeasti kehuvat sillä, ett heidänpä lapsellaan ei ole ollut koskaan mitään uhmaikää, eikä edes teini-iässäkään kapinoitu, vaan kaikki tehty kiltisti.

Kun ei ole normaalia tuo. Lapsen terveeseen kehitykseen kuuluu se, että jossain vaiheessa laitetaan vastaan. Ja olennaista tietty myls se, miten aikuinen siihen vastaa. Eli ettei huudeta tai yritetä henkisesti "nujertaa" lasta, mutta ei myöskään tehdä kaikkea lapsen pillin mukaan.

Haastavaa luovimista toisinaan, mutta sitä se vanhemman homma on, eli auttaa lapsi terveesti läpi tuon kehitysvaiheen.

Ja joo, olen itse uhmaikäisen äiti.

Ja taas kuitenkin unohtuu tässäkin kommentissa se, että lapset/nuoret ovat erilaisia ja kaikilla ei todellakaan sitä teini-iän kapinaa juurikaan ole. Minulla on neljä lasta ja nuorin nyt 18v ja tässä odollelen milloin se teini-ikä kapinoineen ja haistatteluineen alkaa, jos se kerran pakollinen on. 3 vanhinta on jo muuttaneet kotoa ja hyvin ovat osanneet itsenäistyä, vaikka ei kotona ole ovia tarvinnut paiskoa eikä vanhemmille haistatella. Kaikki ei vaan räisky edes teininä. Uhmaikiä en kyllä enää muista, joten siitä en sano mitään. Ehkä niillä sellaiset oli tai sitten ei. Eikä kyllä ole yhdenkään mistään syystä tarvinnut olla  niin "kiltti" ettei olisi saanut teininä rähistä, jos tarvetta olisi ollut. Me ihmiset ollan erilaisia ja kyllä silläkin voi "kehua" että lapset on olleet ihmisiksi myös nuorina. Noin muuten olen sitä mieltä, että nykynuoriso on todella fiksua ja  heistä kasvaa hieno sukupolvi sukupolvien ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nähtävissä jo päiväkodissa.

Lapset ei kunnioita aikuisia.

Kaikki kysytään lapsilta, pieniltä 2v. Jäisitkö sä tänne päiväkotiin niin isi menis töihin? Lähdetäänkö kotiin? No onko sillä lapsella oikeasti mahdollisuus päättää siitä asiasta? Jos haluaakin lähteä takaisin kotiin eikä haluakkaan jäädä? Hirvittävän iso päätösvalta pienelle ihmiselle.

Lapset on kaikessa niin mut ku mä haluun. Ihan sama mitä aikuinen sanoo.

En tod. Jaksa enää kauan hoitaa näitä nyky pentuja. Harvassa enään semmoset normaalit lapset jotka perus uhmaa ikään kuuluvasti mutta perus kunnioitus löytyy.

Kauhulla odotan mitä ovat kun kasvavat.

Lisää vaan lässytystä lapsille ja tasavertaisuutta aikuisten kanssa.

Lässyttävät ja kyselevät isät on kaikista pahimpia.

Tämä!

Itse olen päiväkerhossa ja siellä yksi 4-vuotias lapsi, joka tulee silloin kun haluaa. On sovittu 3 kerhopäivää viikossa, mutta todellisuudessa niistä toteutuu yleensä max. 1. Aamulla tulee äidiltä viestiä, että lapsi ei halua tulla kerhoon.

Sitten, kun lapsi vihdoin haluaakin tulla, hän ”ei halua” syödä eväitä. ”Eikä hän halua” istua paikallaan hartauden aikana. Hän ”ei myöskään halua” ulkoilla, eikä käydä potalla. Hänellä on vaippa. Hän myös istuu rattaissa, koska ”ei halua” kävellä n. 400-500 metriä kerhoon. Joka aamu äiti muistaa kysyä ”Haluatko nyt varmasti jäädä kerhoon?” Ja yhtenä aamuna lähtivät kotiin, kun lapsi päättikin, että ”ei halua” jäädä.

Sitten on ne 4-5-vuotiaat, jotka ”eivät halua” pukea ulkovaatteita, kuravaatteita, pipoja jne.

Päiväkodit ovat täynnä näitä tapauksia ja uusi varhaiskasvatussunnitelma vieläpä tukee mielestäni liiassa määrin tätä lapsen yltiömäistä

osallisuutta.. Monet asiat ovat kuitenkin niin suuria, jotka vain aikuisen pitäisi päättä, liian suuret asiat lapsen käsissä tuovat vain turvattomuuden tunteen lapselle.

t. Varhaiskasvatuksen opettaja