Mistä enää köyhäillä, kun ei osta mitään take away latteja? Mt-ongelmat ja hallituksen kepit...
Tarinani on seuraava. Opiskelujen jälkeen olin pari vuotta työelämässä (hetken työttömyyden jälkeen) ja ostettiin miehen kanssa asunto. Uuvuin töistä ja mt-ongelmat puski päälle. Nyt sitten väliaikaisella eläkkeellä. Käyn terapiassa, tarkoituksena toipua, mutta tuntuu, että koko ajan on raskaampaa. Varsinkin kun hallitus paukuttelee keppiä ja aktiivimalleja. Tiedän, etten saa heti töitä kuntoutumisen jälkeen ja tulevaisuus pelottaa. Kun maksaa asuntoa, ja mies on töissä, niin ei mitään sossun tukia saa, jos aktiivimallin karenssit karsii tukia. Yritän jatkuvasti säästää, jotta on maksaa asuntoa, ja jotain pahanpäivän varallekin. Mt-ongelmia kun on, niin jaksaminenkin on rajallista, että mitä pystyy päivässä tekemään. Nyt iso osa energiasta menee penninvenytykseen. Terapia ja kuntoutuminen väkisinkin kärsii tästä, ja se harmittaa. Tahdon takaisin työelämään, ja mahdollisimman pian, mutta pelkään uudelleen uupumista. Nyt en keksi muuta, kuin karsia menoja, jotta jotenkin saisi mielenrauhaa.
Tämänhetkinen tilanne:
-Vaatteet kirpparilta.
-Parsin ja ompelen itse. Vaatteet käytetään loppuun.
-Jääkaapin pakkaspuoli täynnä marjoja, ja itse tehtyjä leipiä&leivonnaisia ja ruokaa.
-Ei tilata lehtiä.
-Ruuat alennuksella, joko päiväystuotteita, tai muuten tarjoustuotteita.
-Seuraan mainoslehtiä, ja käyn hakemassa halvat tarjoukset (jos siis tarvetta!).
-Sähkö ja netti&puhelinliittymät kilpailutettu halvimpiin.
-Puuropäivät, jolloin syödään vain puuroa.
-Ei netflixiä ym maksullisia palveluja.
-Ei salijäsenyyttä; jumppaa kotona.
-Ei maksullisia harrastuksia. Käsitöitä kierrätysjutuista.
-Melkein kaikki minkä voi myydä on myyty (siis itselle turha). Pari tavaraa odottaa vielä, että saisin energiaa laittaa myyntiin.
-Leikkaan omat, ja miehen hiukset.
-Meikit ostan kerran vuodessa, meikkaan aika harvoin. Meikkivoide, ripsari, peiteaine ja muutamat huulipunat.
-Asuntolainaa maksetaan kaikkein pienimmällä mahdollisella mitä voi.
-Ei tupakkaa eikä alkoa yms.
Tässä voi vielä petrata:
-Herkut. Viikottainen irtokarkkipussi alennuksesta (kilohinta 4€).
-Liharuuat. Mies on fyysisessä työssä, ja meinaa ettei kasvisruuat täytä yhtä hyvin. Useimmat meidän ruuat sisältää lihaa jossain määrin. Nyt olen pyrkinyt korvaamaan osan kasviksilla.
-Kavereita näen kerran-pari kuussa, ja silloin kahvilassa. Halvemmaksi tulisi kotona.
-Pihalle on tarkoitus laittaa kasvamaan jotain ruoaksi kelpaavaa. Piha on pieni, ja en oikeastaan ole kasvattanut kuin jotain persiljaa aiemmin, joten saa nähdä kuinka käy (ensi kesänä).
-Käytän palashampoota ja hoitoainetta. Nämä saattaa ehkä tulla kalliimaksi, kuin halvimmat markettishampoot, en ole varma. Toistaiseksi olen tahtonut pitää näistä kiinni (ekologinen ajatus), mutta en tiedä miten jatkossa.
-Pari kertaa kuussa haetaan ruokaa, pizzaa, kiinalaista tms. Tuon jos karsii täysin pois, niin tulisi jonkin verran säästöä. Toistaiseksi tuo on ollut väsyneille päiville piristys ja pieni luksus.
Tuossa nyt ainakin osa, mitä tuli mieleen. Ideoita ja ajatuksia otetaan vastaan!
Kommentit (109)
Tarvitset ravintolisiä, ja kenties mikrobilääkkeitä, etkä lääkärien määräämiä nappeja. Siis mikäli meinaat vähentää mikrobikuormaa elimistössäsi, joka aiheuttaa terveysongelmasi. Mikrobien aiheuttama tulehdus ja kudostuho aiheuttaa yleisesti ottaen biokemiallisia solmuja, joita pitää korjailla ravintolisillä. Kaikki myrkytysten mahdollisuudet pitää myös selvittää, mikä voi aiheuttaa immuunipuolustuksen vajaatoiminnan, ja sitä kautta mikrobimassan kerääntymisen elimistöön normaalitahtia nopeammin. Tavallisin myrkytyksen lähde ovat amalgaamipaikat (elohopea), mutta myös hometalossa asuminen voi selittää terveysongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kyseenalaistan että onko nyt kyse enää pakollisesta säästämisestä, vai onko tuosta tullut sinulle vain pakko-oire. Se että ihan tosissasi pohdit voitko käyttää pari euroa kuussa karkkiin ei ole enää tervettä! Sillä parilla eurolla kuussa ei ole minkään maailman merkitystä. Oikeastaan kaikki nuo sun säästämiset oli pikkunäpertelyä. Jos teillä oikeasti on rahasta pulaa ja se stressaa, tuollainen vain lisää stressiä ja silti säästö on muutamia euroja. Elämä alkaa pyöriä sen säästämisen ympärillä. Myykää asunto ja muuttakaa lähemmäs miehen töitä niin että voitte luopua autosta, siitä se todellinen säästö tulee ja tarvittaessa saatte ehkä paremmin tukia.
Tuohan se olisi paras säästö, mutta siihen en ihan mielelläni ryhtyisi. Mies etsii lähempää töitä jatkuvasti, mutta ei ole onnistunut saamaan. Haaveena olisi tosiaan se, että pääsisin myös pian työelämään, ja saataisiin asunto maksettua pois ja sitten olisi auvoista. Tietty tuo pihistely voi olla jonkinlainen pakko-oire. Toistaalta, olen lapsesta asti tottunut tuollaiseen elämään, kun oli köyhää, joten en koe sitä ihan mahdottomana urotekona. [b]Pikunäpertelyähän tuo kaikki vielä on, kun en parempaakaan keksi.[\b]
Ap
Onko tuossa se avainlause. Näpertelet säästämisen kanssa, koska se on tuttua ja turvallista, ja koska sillä saat päiviisi sisältöä ja tunteen elämänhallinnasta? Onko säästäminen aina ollut se "pelastaja" johon turvata? Turvaton ihminen monesti takertuu juuri tuollaiseen turhaan, jolla täyttää päivät ja ajatukset ja joka pelastaa "kunhan tämä on kunnossa niin olen turvassa".
Haaveena olisi tosiaan se, että pääsisin myös pian työelämään, ja saataisiin asunto maksettua pois ja sitten olisi auvoista.
Haaveet ihan jees, mutta nyt liian kaukana realismista. Sitku elämä kannattaa vaihtaa tähän hetkeen.
Tätä mä en ymmärrä, että ihmisillä on kammottava pakko ajatus tosta omistusasunnosta ja sen tuomasta onnesta...
Ap millaisessa terapiassa käyt? Ajattelisin (myös terapiassa käyneenä) että olis hyvä keskittyä tuohon sun kontrollintarpeeseen...ei niinkään syihin koska niihin ei voi enää vaikuttaa vaan helpompiin hetkiin ja tulevaisuuteen...
Jos koko ajan kuulostelet jaksamistasi saattaa pieninkin oire pilata koko päivän- ja kun niitä oireita tulee tarpeeksi, elämän. Mitä hyvinä päivinä on eri tavalla? Sitä lisää!
Helpommin tuota voisi katsoa, kun listaisit kaikki menot ja tulot ihan määrinä. Kuinka paljon menee ruokaan kuussa, asumismenot, kaikki ne puhelinliittymät ja netit, lainat ym kaikki erikseen. Siitä saa paremman idean mistä leikata, kuin listasta mihin ei ole edes laitettu määriä.
Kevytyrittäminen. Alat avustamaan vaikka vanhuksia vointisi mukaan. Kun yrittäjänä saat itse valita sen verran mitä jaksat päivässä tehdä. Se voi olla 30min. tai sitten useampi tunti. Oman vointisi mukaan. Siivousta ja muuta sellaista, missä voit vaikka kuunnella musiikkia samalla.
Jalan murtuma ei kyllä ole sairaus, vaan vamma. Sori ot.
Yrttien pitäminen elossa on vaikeaa, koska ne ovat kasvaneet kasvihuoneessa ohutlehtisiksi kosteudessa ja saaneet kuljetuksessa ja kaupassa sokin. Sinulla pitäisi olla hyvä valo niille ja ilmankosteutta, ja siltikin ne on kylvetty niin taajaan, että vähäiset juuret kärsittyään eivät jaksa pitää tainta hengissä. Eli vähintäänkin niistä pitää harventaa lehtiä radikaalisti, jotta haihdutus ei ole suurempaa kuin mitä juuret jaksavat juoda. Eli kannattaa opetella kylvämään itse.
Aloita kylvöhommat herneenversoista nyt heti, ja kun hurahdat, niin jatkamaan. Siinä saa ilmaista uskoa itseensä, kun ottaa kunnian siitä, mitä siemen osaa ihan itse tehdä kunhan vähän autat.
Miten pieni se piha on - pari kolme kesäkurpitsan tainta sinne ja saat pakkaseen niistä herkullista jatketta moneen ruokaan. Ovat koristeellisiakin.
Kyllä te nyt jo aika paljon säästätte ja elämässä on ihan ok olla jotain pientä ns. luksusta kuten lemmikki tai noutoruoka kerran kk. Ei sitä muuten jaksa, jos on kauhea syyllisyys koko aika tuhlaamisesta. Ymmärrän, että pakko venyttää penniä. Mutta kuule ap, oletteko toimeentulotukiasiakkaita? Harkinnanvaraista toimeentulotukeakin voi koettaa hakea. Jos vaikka haluaa välillä piristykseksi käydä oikealla salilla tai uimahallissa, tai kaverin luona toisessa kaupungissa bussilla. Itse olen perheellinen, olen joskus hakenut mm. lapsen harrastukseen ja käytettyihin huonekaluihin.
Tosi kattavat säästövinkit, jotka käytössä meilläkin.
Muutama vielä:
- kiinalainen ja pizza piristää, mutta ne saa edullisemmin pakasteaterioina.
- muutaman euron extrarahaa saa vataavalla kyselyihin esim. Gallup Forum
- voiko mies kulkea osan päivistä pyörällä? Et maininnut kuinka monta kilometriä on matkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kyseenalaistan että onko nyt kyse enää pakollisesta säästämisestä, vai onko tuosta tullut sinulle vain pakko-oire. Se että ihan tosissasi pohdit voitko käyttää pari euroa kuussa karkkiin ei ole enää tervettä! Sillä parilla eurolla kuussa ei ole minkään maailman merkitystä. Oikeastaan kaikki nuo sun säästämiset oli pikkunäpertelyä. Jos teillä oikeasti on rahasta pulaa ja se stressaa, tuollainen vain lisää stressiä ja silti säästö on muutamia euroja. Elämä alkaa pyöriä sen säästämisen ympärillä. Myykää asunto ja muuttakaa lähemmäs miehen töitä niin että voitte luopua autosta, siitä se todellinen säästö tulee ja tarvittaessa saatte ehkä paremmin tukia.
Tuohan se olisi paras säästö, mutta siihen en ihan mielelläni ryhtyisi. Mies etsii lähempää töitä jatkuvasti, mutta ei ole onnistunut saamaan. Haaveena olisi tosiaan se, että pääsisin myös pian työelämään, ja saataisiin asunto maksettua pois ja sitten olisi auvoista. Tietty tuo pihistely voi olla jonkinlainen pakko-oire. Toistaalta, olen lapsesta asti tottunut tuollaiseen elämään, kun oli köyhää, joten en koe sitä ihan mahdottomana urotekona. [b]Pikunäpertelyähän tuo kaikki vielä on, kun en parempaakaan keksi.[\b]
ApOnko tuossa se avainlause. Näpertelet säästämisen kanssa, koska se on tuttua ja turvallista, ja koska sillä saat päiviisi sisältöä ja tunteen elämänhallinnasta? Onko säästäminen aina ollut se "pelastaja" johon turvata? Turvaton ihminen monesti takertuu juuri tuollaiseen turhaan, jolla täyttää päivät ja ajatukset ja joka pelastaa "kunhan tämä on kunnossa niin olen turvassa".
Tuo on kyllä totta. Säästäminen on vahingon ja epäonnistumisen pakoon menemistä, kivun välttämistä, kun taas tulevaisuuteen luottavainen ihminen pitää pääasiana sitä, että katse on suunnattu eteenpäin.
Itsellä oli nuorena työtön poikaystävä, joka keskittyi kodin sisustamiseen halvalla ja muutenkin köyhäilyyn. Voi kunpa olisin tuolloin valinnut kumppanin, jota olisi kiinnostanut opinnot ja työhön pääseminen.
Eli Ap miehineen on hyvin tyypillinen pariskunta nyky-Suomessa - suurin osa kansasta kärsii köyhyydestä yhä suurimmassa määrin, mutta siitä ei saa täällä puhua julkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eli Ap miehineen on hyvin tyypillinen pariskunta nyky-Suomessa - suurin osa kansasta kärsii köyhyydestä yhä suurimmassa määrin, mutta siitä ei saa täällä puhua julkisesti.
No ei kyllä! Itseaiheutettuja, rikkaan valtion mahdollistamia höpöjuttuja! Hetkeksi Intian slummiin että näköala muuttuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä auto ja jos on, niin onko se pakollinen? Jos viihdettä kaipaa, niin kirjastossa voi käydä. Ehkä pizzan hakemisen sijaan voisi itse tehdä pizzaa? Sekin olisi kuitenkin mukavaa.
Tsemppiä kuitenkin tilanteeseen!
Kirjastosta olen nyt hakenut paljon self-help kirjoja. Se on kyllä hyvä vinkki! Nytkin muutama lukusessa, ja yritän oppia mindfullnessia, jos se auttaisi tilannettani.
Ap
Pysy kaukana mindfulnessista!
Se on hindulaisuutta ja sekoittaa päätäsi yhä enemmän - kun tyhjennät itsesi, päästät pahoja henkiä sisällesi ja ne tuhoavat sinut.
Sensijaan rukoile oikeaa Jumala, Jeesusta Kristusta ja pyydä Häntä tulemaan elämääsi, kun alat Häntä seurata, silloin olet oikealla tiellä - eikä Hän koskaan jätä eikä hylkää sinua, jos vaan Hänessä pysyt ja rukoilet Häntä joka päivä.
Jumala on hyvä - Jeesus rakastaa sinua ja miestäsi ja haluaa pelastaa teidät ja kaikki ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä te nyt jo aika paljon säästätte ja elämässä on ihan ok olla jotain pientä ns. luksusta kuten lemmikki tai noutoruoka kerran kk. Ei sitä muuten jaksa, jos on kauhea syyllisyys koko aika tuhlaamisesta. Ymmärrän, että pakko venyttää penniä. Mutta kuule ap, oletteko toimeentulotukiasiakkaita? Harkinnanvaraista toimeentulotukeakin voi koettaa hakea. Jos vaikka haluaa välillä piristykseksi käydä oikealla salilla tai uimahallissa, tai kaverin luona toisessa kaupungissa bussilla. Itse olen perheellinen, olen joskus hakenut mm. lapsen harrastukseen ja käytettyihin huonekaluihin.
Aloituksessa sanottiin, että sossun tukia ei saa - mutta käsittääkseni harkinnanvaraista voi saada, vaikka muuten ttt-asiakas ei olisikaan.
Eli sä olet nyt eläkkeellä, ja pelkään että kuntoudut ja alat työttömäksi , etkä pysty täyttämään aktiimallin ehtoja?
Kuvailejusi perusteeella, ei se hetki ole tulossa vielä pitkään aikaan. Ja sitten kun se hetki tulee, olet sen verran kuntoutunut että pystyt aktiivimallin täyttämään. Ajattele näin. Paljonko talo maksoi, paljonko lainaa jäljellä? Paljonko on tulossa kuluja lähivuosina remppaan? Entä jos muuttaisitte vuokralle lähemmäs miehesi työtä kunnes pääset taas sisään työelämään ettei tarvitse kituuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Ap miehineen on hyvin tyypillinen pariskunta nyky-Suomessa - suurin osa kansasta kärsii köyhyydestä yhä suurimmassa määrin, mutta siitä ei saa täällä puhua julkisesti.
No ei kyllä! Itseaiheutettuja, rikkaan valtion mahdollistamia höpöjuttuja! Hetkeksi Intian slummiin että näköala muuttuu!
Huomaan, ettet ole tiedostanut maamme tilannetta - meillä ajetaan ihmiset yhä suurempaan köyhyyteen ja oikein kaksin käsin hallituksemme taholta.
Selvästi tässä maassa halutaan päästä köyhistä kantasuomalaisista kokonaan eroon, ottamalla heiltä yksinkertaisesti kaikki elämismahdollisuudet pois.
näytä kirjoitti:
Eli sä olet nyt eläkkeellä, ja pelkään että kuntoudut ja alat työttömäksi , etkä pysty täyttämään aktiimallin ehtoja?
Kuvailejusi perusteeella, ei se hetki ole tulossa vielä pitkään aikaan. Ja sitten kun se hetki tulee, olet sen verran kuntoutunut että pystyt aktiivimallin täyttämään. Ajattele näin. Paljonko talo maksoi, paljonko lainaa jäljellä? Paljonko on tulossa kuluja lähivuosina remppaan? Entä jos muuttaisitte vuokralle lähemmäs miehesi työtä kunnes pääset taas sisään työelämään ettei tarvitse kituuttaa?
Ei kannata lähteä vuokralle - ne on sikahintaisia ja tyhmää maksaa toisten seiniä.
Minusta kannattaisi vaan ostaa halvempi asunto miehen työpaikan läheltä ja omalla tontilla oleva, sillä tonttien hinnatkin ovat tässä maassa nousseet joillakin jopa 800 %!!
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005834966.html
Sinullehan on Ap ilmeisesti on kai aika sama tässä vaiheessa missä asutte, joten suosittelen tällaista ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli Ap miehineen on hyvin tyypillinen pariskunta nyky-Suomessa - suurin osa kansasta kärsii köyhyydestä yhä suurimmassa määrin, mutta siitä ei saa täällä puhua julkisesti.
No ei kyllä! Itseaiheutettuja, rikkaan valtion mahdollistamia höpöjuttuja! Hetkeksi Intian slummiin että näköala muuttuu!
Ei kukaan ole tahallaan halunnut tulla köyhäksi, vaan siihen ajaudutaan tai ajetaan, kuten meillä Suomessa.
Hyvä vinkki! Mutta itse olen kyllä niin introvertti, että voisi olla liian raskasta. Ja en uskalla luvata mitään lenkkejä, kun ei voi koskaan tietää missä kunnossa on minäkin päivänä. Joskus kunto saattaa romahtaa kesken päivää, niin ettei jaksa mitään.
Ap