Syrjäytyminen: Rikkaan ja koulutetun perheen 2v lapsi tunnistaa esimerkiksi köyhempää ikätoveriaan enemmän sanoja

Vierailija kirjoitti:

Näissä olisi todella kiinnostava avata enemmän syy-seuraus yhteyksiä. Uskon kyllä tulokseen, mutta kun puhutaan vain rahasta (rikas vs. köyhä), niin olen varma, että jotain unohtuu.

Julkishallinnon kanssa työskennelleenä tiedän mm. sen, että kirjastoja käyttää eniten hyvätuloiset tai ainakin koulutetut (näillä siis selkeä korrelaatio, muttei täysin sama asia). 

Onko siis kyseessä se, että virikkeet maksaa aina jotkakin - esim. köyhällä lapsella ei ole samalla tavalla vaikka askartelutarvikkeita vai enemmän siitä, että passiiviset vanhemmat ovat köyhiä (tässäkin voi pohtia syy-seuraussuhdetta) ja eivät jaksa tai osaa antaa virikkeitä lapsilleen. 

Askartella voi kyllä ihan ilmaisilla välineillä. Okei, no jonkinlaiset sakset ja halpaa liimaa mielellään. Kirjastot on ilmaisia.

Suurin ongelma on tyhmyys ja laiskuus. Ei tajuta, ei viitsitä.

Vierailija kirjoitti:

Kai spurgutkin voi alkaa lukea lapsille ja kartuttaa sanavarastoa?

Spurgu voi olla tohtori.

Meillä käydään jokaikinen lauantai kirjastossa. Kesät talvet. Ilmainen harrastus. Koululaisten kouluissa jaetaan myös joka vuosi ilmaisia pääsylippuja kirjamessuille. Kirjoittamiseen ei tarvitse kuin halvan vihon.

Askarrella voi vaikka vanhoilla naistenlehdillä ja luonnosta löytyvillä asioilla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi eriarvoisten ihmisten annetaan yhä edelleen kasvattaa lapsensa itse? Miksei lapsia oteta pois kaikilta ja kasvateta laitoksissa, jossa jokainen saa taustaan, vanhempien varallisuuteen, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta 100% samanlaisen kasvatuksen, jottei kenellekään tule etusijaa eliittiin eikä kukaan joudu syrjäytymään ilman omaa syytään?

Tähänhän päivähoitosysteemi pyrkii eli ei suinkaan siihen, että syrjäytyneiden lapset saavat laadukkaasta varhaiskasvatuksesta tukea kehitykselle vaan siihen, että parempiosaisten lapsilta viedään pois niitä elementtejä, jotka edistävät oppimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi eriarvoisten ihmisten annetaan yhä edelleen kasvattaa lapsensa itse? Miksei lapsia oteta pois kaikilta ja kasvateta laitoksissa, jossa jokainen saa taustaan, vanhempien varallisuuteen, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta 100% samanlaisen kasvatuksen, jottei kenellekään tule etusijaa eliittiin eikä kukaan joudu syrjäytymään ilman omaa syytään?

Tähänhän päivähoitosysteemi pyrkii eli ei suinkaan siihen, että syrjäytyneiden lapset saavat laadukkaasta varhaiskasvatuksesta tukea kehitykselle vaan siihen, että parempiosaisten lapsilta viedään pois niitä elementtejä, jotka edistävät oppimista.

Tämän takia myös tasokurssit poistettiin. Rauhallisille, oppimisesta nauttiville ei voi antaa koulurauhaa edes niille tunneille, vaan heidät pakotetaan samaan luokkaan niiden kanssa, joita ei voisi vähempää integraalit ja derivaatat kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi eriarvoisten ihmisten annetaan yhä edelleen kasvattaa lapsensa itse? Miksei lapsia oteta pois kaikilta ja kasvateta laitoksissa, jossa jokainen saa taustaan, vanhempien varallisuuteen, ihonväriin ja sukupuoleen katsomatta 100% samanlaisen kasvatuksen, jottei kenellekään tule etusijaa eliittiin eikä kukaan joudu syrjäytymään ilman omaa syytään?

Tähänhän päivähoitosysteemi pyrkii eli ei suinkaan siihen, että syrjäytyneiden lapset saavat laadukkaasta varhaiskasvatuksesta tukea kehitykselle vaan siihen, että parempiosaisten lapsilta viedään pois niitä elementtejä, jotka edistävät oppimista.

Tämän takia myös tasokurssit poistettiin. Rauhallisille, oppimisesta nauttiville ei voi antaa koulurauhaa edes niille tunneille, vaan heidät pakotetaan samaan luokkaan niiden kanssa, joita ei voisi vähempää integraalit ja derivaatat kiinnostaa.

Totta. Ja nyt meillä ihmetellään, miksi peruskoulusta pääsee ulos osaamatta kertotaulua tai alkeellisia pilkkusääntöjä. Kun opetuksessa mennään koko ajan osaamattomimman kolmanneksen mukaan, jää parhaan kolmanneksen potentiaalista hurjasti käyttämättä. Mutta kun olennaista ei ole osaaminen vaan se, että osaamiserot ovat mahdollisimman pienet.

Viitseliäisyys ei rahalla parane. Tasa-arvo on huuhaata. Toinen yrittää, toinen lintsaa.

Ongelma on se että köyhissä perheissä menee rakennekynnet, tupakka, baareilu jne lapsen edelle. Lapsiin ei uhrata aikaa vaivaa tai rahaa.

Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.

t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.

t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.

9,4 - 9,7.

5-vuotiaina.

Minkälaisista lähtökohdista teiniäiti lähtee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä olisi todella kiinnostava avata enemmän syy-seuraus yhteyksiä. Uskon kyllä tulokseen, mutta kun puhutaan vain rahasta (rikas vs. köyhä), niin olen varma, että jotain unohtuu.

Julkishallinnon kanssa työskennelleenä tiedän mm. sen, että kirjastoja käyttää eniten hyvätuloiset tai ainakin koulutetut (näillä siis selkeä korrelaatio, muttei täysin sama asia). 

Onko siis kyseessä se, että virikkeet maksaa aina jotkakin - esim. köyhällä lapsella ei ole samalla tavalla vaikka askartelutarvikkeita vai enemmän siitä, että passiiviset vanhemmat ovat köyhiä (tässäkin voi pohtia syy-seuraussuhdetta) ja eivät jaksa tai osaa antaa virikkeitä lapsilleen. 

Tietämäni kiireinen uraäiti käy kirjastossa lastensa kanssa. Uimassa (edullista) myös. Kulkevat noihin julkisilla tai lihasvoimin. Tietämäni kouluttamaton teiniäiti on kotona, jossa katsoo telkkaria ja lukee blogeja. Valittaa kun ei ole varaa kalliisiin harrastuksiin ja mies on aina auton kanssa jossakin kaverilla niin ei pääse minnekään (en käsitä miten on autoon varaa).

Teiniäidin lähtökohdat?

Ja taas huuhaata. Ei ole mahdollista verrata jotain "tunnistaa enemmän sanoja", kun sanaston sisältöä ei voi millään tietää.

Miksi kaikessa pitäisi aina mennä heikoimpien, tyhmimpien, köyhimpien ja/tai laiskimpien ehdoilla? Eikö heiltä voi vaatia itseltään hieman vastuuta oman tai edes lastensa osan parantamisesta, kun mahdollisuuksia siihen kuitenkin tarjotaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.

t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.

9,4 - 9,7.

5-vuotiaina.

hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisintä on että koulutetun perheen lapsi oppii lukemaan aikaisin ja menestyy elämässään. Rikkaus ja koulutus eivät aina kulje käsikädessä. Rikkaiden lapsilla vaikuttaa olevan onglemana liian helpolla pääseminen. Selvää on, että kouluttamattoman ja köyhän perheen lapsi pärjää huonoiten ainkain jos virikkeet ovat salkkareiden katsomista ja vanhemmat istuvat lähibaarissa.

t. Kahden teinin vanhempi. Ka. molemmilla n. 9.4-9.7. Harrastuksia löytyy ja menestystä niissä. Lukemaan molemmat ovat oppineet n. 5 vuotiaina. Molemmat omatoimisia ja itsenäisiä. Rahaa taas ei aikanaan ollut yhtään ja nykyään ylempää keskiluokkaa.

9,4 - 9,7.

5-vuotiaina.

hmmm...sulla on vähän vaikeuksia hahmottaa asiaa. Teinit harvemmin ovat 5-vuotiaita ja 5-vuotiaat harvemmin saavat koulusta numeroita....

Korjasin äidinkielen kielivirheitä.

Sinulla puuttuu isoja alkukirjaimia. Kolmen pisteen jälkeen tulee väli. Ja niitä pisteitä on kolme, ei neljä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä olisi todella kiinnostava avata enemmän syy-seuraus yhteyksiä. Uskon kyllä tulokseen, mutta kun puhutaan vain rahasta (rikas vs. köyhä), niin olen varma, että jotain unohtuu.

Julkishallinnon kanssa työskennelleenä tiedän mm. sen, että kirjastoja käyttää eniten hyvätuloiset tai ainakin koulutetut (näillä siis selkeä korrelaatio, muttei täysin sama asia). 

Onko siis kyseessä se, että virikkeet maksaa aina jotkakin - esim. köyhällä lapsella ei ole samalla tavalla vaikka askartelutarvikkeita vai enemmän siitä, että passiiviset vanhemmat ovat köyhiä (tässäkin voi pohtia syy-seuraussuhdetta) ja eivät jaksa tai osaa antaa virikkeitä lapsilleen. 

Tietämäni kiireinen uraäiti käy kirjastossa lastensa kanssa. Uimassa (edullista) myös. Kulkevat noihin julkisilla tai lihasvoimin. Tietämäni kouluttamaton teiniäiti on kotona, jossa katsoo telkkaria ja lukee blogeja. Valittaa kun ei ole varaa kalliisiin harrastuksiin ja mies on aina auton kanssa jossakin kaverilla niin ei pääse minnekään (en käsitä miten on autoon varaa).

Teiniäidin lähtökohdat?

Ihan ok

Vierailija kirjoitti:

Viitseliäisyys ei rahalla parane. Tasa-arvo on huuhaata. Toinen yrittää, toinen lintsaa.

Varakkaan perheen lapsella on eri tavalla mahdollisuus olla opiskelun suhteen myöhäisherännäinen. Ja silti kokea, että se on okei.

Köyhän mutta kouluttautuneen perheen ”myöhäisherännäisellä” lapsella on vaikeampaa, mutta hän saattaa saada henkistä tukea opiskeluun, vaikka sitten 30v+.

Jos vanhemmat on köyhiä ja ei ole koulutusta, vanhemmat saattaa halveksia lastaan, joka ”haihattelee”, eli pyrkii kouluttautumaan. Ja lapsella voi aina olla olo, ettei hän ihan ansaitsisi mitään opintoja, rahanhukkaa ja siinä vain typeryys kasvaa!

Jos vanhemmat lukevat paljon, he lukevat myös lapsilleen. Jos vanhemmat ovat liikunnallisia, heidän lapsistaankin tulee liikunnallisia. Jos toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ruotsia, heidän lapsensakin oppii puhumaan ruotsia. Jos vanhempien sanavarasto on laaja, lastenkin sanavarastosta tulee laaja. Itsestäänselvyyksiä. Jos vanhemmat eivät pidä lukemisesta, ei siihen auta, vaikka saisivat lotossa päävoiton.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat lukevat paljon, he lukevat myös lapsilleen. Jos vanhemmat ovat liikunnallisia, heidän lapsistaankin tulee liikunnallisia. Jos toinen vanhemmista puhuu äidinkielenään ruotsia, heidän lapsensakin oppii puhumaan ruotsia. Jos vanhempien sanavarasto on laaja, lastenkin sanavarastosta tulee laaja. Itsestäänselvyyksiä. Jos vanhemmat eivät pidä lukemisesta, ei siihen auta, vaikka saisivat lotossa päävoiton.

Eivät nämä mitään itsestäänselvyyksiä ole. Itse asiassa höpinää.