Lue keskustelun säännöt.
Alatiesynnyttäjät! Käsi sydämelle: kärsitkö pissavaivoista/muista alapään ongelmista?
27.09.2018 |
Otsikossa kysymys onkin. Ei muuta löpinää, vaan rehellinen vastaus.
Kommentit (177)
En. Viimeisimmästä synnytyksestä on tosin jo 17vuotta. Eikä kumpikaan ollut erityisen isokokoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo. Te +3 lasta synnyttäneet: te ehkä ette kärsi mutta miehenne kärsii koska olette löysiä :(
Ihme harhaluulo tämä. Kolme lasta synnyttänyt ja lihakset kunnossa niin ei ole väljät paikat. Mieskin tykkää ja ei huomaa tiukkuudessa eroa vaikka hänen aiemmat naisystävät ovat olleet nuorempia ja synnyttämättömiä.
Mulla on kaksi lasta ja nuorempi nyt 4kk. Kyllä välillä tuntuu, etten pysty pidättämään. Jos on kova pissahätä niin toisinaan joutuu pelkäämään että lorahtaa housuun. Koskaan ei ole kyllä niin käynyt, mutta ihan selvästi tuntuu etten pysty samalla tavalla pidättämään kuin ennen. Sama isommalla hädällä, joskus joutuu kiireellä menemään vessaan kun tuntuu, ettei kertakaikkiaan vain pysty pidättämään, että se vain tulee. Vaikka ei siis olisi vatsa löysällä.
2 synnytystä, yksi eppari ja yksi repeämä. Hyvin parantuneet. Mitään ongelmia ei ole ollut minkään suhteen. Seksikin on yhtä hyvää kuin ennenkin.
Mulla toimii kaikki normaalisti.
Ainoa muutos on se että seksi ei enää tunnu lähes miltään, tai jos tuntuu niin ei kovin hyvältä.
En tiedä onko vika pääkopassa vai johtuuko III-asteen repeämästä. Synnytyksestä lähes viisi vuotta aikaa. Kokemuksia/näkemyksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme lasta, joista nuorin jo 10v. Kyllä mulla tahtoo pissat tulla housuun, jos yhtään pitkitän. Ihan perheen sisäinen vitsi jo, että äidin on päästävä heti vessaan jonon ohi.
Eppariarpi kiristelee ja kipuilee päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen synnyttänyt alakautta kaksi n. 4kiloista lasta parin vuoden välillä kolmenkympin molemminpuolin.
Esikoisessa epparia leikattiin ja kuopuksessa se vanha arpi vähän repesi. Voi olla että se ommeltiin jotenkin kummasti koska minusta tuntuu että emättimen aukon alaosaan sisälle jäi pehmeä pallukka. Tosin en aiemmin paljoa itseäni tutkiskellut niin voi olla että kuvittelen. Vaivoja ei ole. Ellei roikkuvaa vatsanahkaa lasketa...
Parhaita kohteliaisuuksia varmaan on ollut se että seksikumppani, sisällä ollessaan, oli ihmeissään kuullessaan että minulla on lapsia ,:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kärsin. Tosin mulla on sekä kokemus sekä sektiosta että kolmesta alatiestä. Phimmat virtsankarkailut tuli sektion jälkeen mutta nämä sai kuntoutettua. Sen sijaan alatien 3. Asteen repeämästä ei peräsuoli parantunut kokonaan koskaan. Jäi pierunkarkailua ja löysän ulosteen karkailua (eli ripulilla ollessa kakin housuun).
Pahinta oli että repeämän jälkeen en saanut apua. Laitettiin vaan kotiin kakkavaipoissa, ei fysioterapiaa tai kontrollia. Itse omalla rahalla yksityisellä kuntoutin alakertaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo. Te +3 lasta synnyttäneet: te ehkä ette kärsi mutta miehenne kärsii koska olette löysiä :(
Ihme harhaluulo tämä. Kolme lasta synnyttänyt ja lihakset kunnossa niin ei ole väljät paikat. Mieskin tykkää ja ei huomaa tiukkuudessa eroa vaikka hänen aiemmat naisystävät ovat olleet nuorempia ja synnyttämättömiä.
Jotkut ilmeisesti kuvittelevat että yhdyntä on vaan suoraviivaista sisään-ulos-menoa. Naisen, ja miehenkin, lantioliikkeet tuottavat enemmän nautintoa kun tuollainen tasainen lykkiminen. Ja siinä ei tarvitse olla mikään tiukoista tiukin mutta tuntuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, kolme alatiesynntystä tehneenä joista ekassa repesi viillosta huolimatta ja imukupilla vedettiin.
Olen synnyttänyt alakautta 3 lasta, joista kaksi todella isoja ja virheasennossa. Ei ongelmia pidätyskyvyn, tiukkuuden tai orgasmien kanssa, mutta viimeisestä synnytyksestä jäi hermokipuja lantioon. Niiden lisäksi synnytyksen jälkeen alkoi ilmaantua ilmeisesti laskimoperäisiä syylämäisiä ja kohjumaisia ihomuutoksia ulkosynnyttimiin, etenkin eppariarven ympärille. Ne aiheuttivat paljon päänvaivaa, kun niitä ensin epäiltiin kondyloomaksi mutta kaikkien testien oltua negatiivisia löytyi viimein ihotautilääkäri, joka hoksasi niiden olevan synnytysvaurioita. Niiden varsinaiseen hoitoon vielä jonotan verisuonikirurgialle ja toivon että pääsisin niistä eroon, koska ne ovat kipeitä, kutisevia ja vuotavat runsaasti verta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo. Te +3 lasta synnyttäneet: te ehkä ette kärsi mutta miehenne kärsii koska olette löysiä :(
Ihme harhaluulo tämä. Kolme lasta synnyttänyt ja lihakset kunnossa niin ei ole väljät paikat. Mieskin tykkää ja ei huomaa tiukkuudessa eroa vaikka hänen aiemmat naisystävät ovat olleet nuorempia ja synnyttämättömiä.
Jotkut ilmeisesti kuvittelevat että yhdyntä on vaan suoraviivaista sisään-ulos-menoa. Naisen, ja miehenkin, lantioliikkeet tuottavat enemmän nautintoa kun tuollainen tasainen lykkiminen. Ja siinä ei tarvitse olla mikään tiukoista tiukin mutta tuntuu...
Joo, kyllä ja miten tämä liittyy mitenkään vastaukseeni? Meillä yhdyntä on suoraviivaista lykkimistä, kulli pohjaan painettuna lähekkäin heijailua, lantion keinuttelua ja emättimen puristelua yms. Parhaiten yhdyntäorgasmin saan puristelemalla pimppaa rytmikkäästi ja mieskin tykkää, kun tuntee puristelut.
Itse en ole koskaan kärsinyt minkäänlaisista pidätysongelmista. 3 normaalia synnytystä alle 30-vuotiaana ja lapset syntyneet n. 3,5 vuoden ikäeroilla, joten on ehtinyt palautumaan kunnolla ja jumppaamaan lihaksia. Välttelin myös kaikkea juoksua ja isompia nosteluita. Ja jumppaan joka päivä myös lantionpohjan lihaksia.
Mutta teen nykyään työtä synnyttäneiden kanssa ja kyllä niitäkin valitettavasti on, jotka kärsivät sekä virtsan-, että ulosteenkarkailusta. Myös sektioäidit voivat kärsiä näistä erilaisista vaivoista raskauden jälkeen, tosin ulosteenpidättämisongelmiin vaaditaan kyllä epäonninen alatiesynnytys.
Kaksi olen synnyttänyt alakutta. Trampoliinilla ei pysty hyppimään ja kovasti yskiessä ja aivastaessa saattaa lirahtaa vähän.
Kuitenkin vaikka olisi kuinka hätä pystyn kyllä pidättämään.
Varmaan treenamalla vähenisi nuokin vaivat.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta huomautan (ehkä on jo huomautettu), että ei synnyttämättömienkään värkit ole automaattisesti priimakunnossa. Itse olen vasta kolmekymppinen, mutta lantiopohjalihaksia pitäisi selvästi jumpata, sillä mm. hyppiessä, nauraessa ja yskiessä meinaa olla pientä virtsankarkailua. Enkä ole synnyttänyt yhtäkään lasta.
Samoin vaivaa peräpukamaongelma monia synnyttämättömiä, myös miehiä. Iän myötä tulee vaivoja, synnytti tai ei. Lantionpohjalihakset tarvitsevat harjoitusta, synnytti tai ei.
2 alatiesynnytystä, ensimmäisessä episiotomia. Ei ole mitään ongelmia, voin juosta ja hyppiä huoletta. Orgasmiherkkyys parani. Ainoastaan vatsanahka jäi lörpöksi arpien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joopajoo. Te +3 lasta synnyttäneet: te ehkä ette kärsi mutta miehenne kärsii koska olette löysiä :(
Ihme harhaluulo tämä. Kolme lasta synnyttänyt ja lihakset kunnossa niin ei ole väljät paikat. Mieskin tykkää ja ei huomaa tiukkuudessa eroa vaikka hänen aiemmat naisystävät ovat olleet nuorempia ja synnyttämättömiä.
Jotkut ilmeisesti kuvittelevat että yhdyntä on vaan suoraviivaista sisään-ulos-menoa. Naisen, ja miehenkin, lantioliikkeet tuottavat enemmän nautintoa kun tuollainen tasainen lykkiminen. Ja siinä ei tarvitse olla mikään tiukoista tiukin mutta tuntuu...
Joo, kyllä ja miten tämä liittyy mitenkään vastaukseeni? Meillä yhdyntä on suoraviivaista lykkimistä, kulli pohjaan painettuna lähekkäin heijailua, lantion keinuttelua ja emättimen puristelua yms. Parhaiten yhdyntäorgasmin saan puristelemalla pimppaa rytmikkäästi ja mieskin tykkää, kun tuntee puristelut.
Osallistuin keskusteluun ja liitin vastaukseeni liittyvän ketjun. Älä kimpaannu.
Ei ongelmia, 2 lasta. 33 ja 35 vuotias olin kun syntyivät.