Olisitko mustasukkainen tästä vai hyväksyisitkö?

Vierailija kirjoitti:

Taas eräs variaatio aiheesta, voiko mies ja nainen olla pelkkiä kavereita. Mielestäni on epäkorrektia esittää tällainen kutsu yhdelle "puolitutulle" työkaverille. En oikein ymmärrä kutsujan tarkoitusta. Jos motiivit ovat työperäiset, niin silloin olisi kutsuttava myös muita työkavereita. Miksi näin ei tapahtunut?Jos syynä on ystävyys ja tuttavien saaminen niin omituista on kutsua pelkästään jonkin pariskunnan mies omaan kotiin.

On kuulemma kokannut kerran jollekin toisellekin miespuoliselle kollegalle kotonaan, silloinkaan ei ollut oma ukkonsa ollut kotona. Eikä ole ravintola-alalla eikä illallinen ole mikään menu, vaan kotiruokaa. Jostain syystä tää vaivaa mua niin paljon, mikä sitä naista vaivaa?

Yhtäkään miespuolista työkaveriani en kutsuisi kotiin illalliselle, jollei taka-ajatuksena ole ihastus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmettelisin ja isosti mikä on naisen motiivi? Miksi haluaa haluaa kutsua, jos ei ole syytä käydä jotain työjuttua läpi? Jos ei ole mitään vapaa-ajan samoja kiinnostuksen kohteita? Jos oma mieheni päättäisi mennä niin sanoisin että takaisin ei tarvitse tulla. Silloin tuo olisi ok jos puolisot olisivat paikalla eli sinutkin olisi kutsuttu. Itse olen saanut mieheni työkaverin luokse kutsun viettämään iltaa pariskuntana ja se oli kiva juttu.

Naisen motiivi on kuulemma se, että hän on niin mukava ihminen, että siksi. Mä en sitten varmaan ole riittävän mukava, kun en halua ruokkia kotonani aikuisia mieskavereita. 

Jos nainen on huomionhakuinen eikä ulkoisesti kovin viehättävä, niin sitten käyttää niitä avuja joita on. Moni mies tykkää kun nainen osaa laittaa ruokaa, joten se on kyllä paras tapa tehdä vaikutus mieheen: illallinen.

Mun ei tarvis edes miettiä olisinko mustasukkainen, koska mieheni kieltäytyisi kutsusta. Ajatuksenakin ihan älytöntä kutsua muka kotiinsa syömään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin miehenä pitäisin niin omituisena, että sanoisin kiitos ei.

Näin minäkin luulin, että meidän suhteessa sanotaan ei vieraitten ihmisten illalliskutsuille, mutta ilmeisesti luulin olevani eri suhteessa. Mulla meni itsellä fiilis ja jotenki menin lukkoon, kun en pääse yli tästä, miten eri tavalla ajatellaan suhteesta. Koitan ajatella tätä miehen puolelta, mutta hän ei näe tässä edes mitään kummallista, koska työkaveri, vaikka ei edes tunne sitä ihmistä erityisemmin ja näkeekin harvoin töissä.. :/

Kutsun hyväksyminen käy vielä omituisemmaksi jos ei edes olla läheisiä työtovereita.

Eivät ole samassa firmassa edes, vaan ikään kuin yrityksissä jotka käyttävät ajoittain toistensa palveluita. Näkevät työn merkeissä ehkä muutaman kerran vuodessa. Mies sanoi itsekin yllättyneensä kutsusta, mutta kun nainen kuulemma vaikuttaa niin reilulta ja mukavalta, että ei kehdannut kieltäytyä. Mulle alkaa olla oikeastaan ihan sama meneekö se vai ei, meillä on niin iso näkemysero tässä...

halutaan ilmeisesti aika erilaisia asioita suhteelta. Luulin, että nää on itsestäänselvyyksiä kahden aikuisen suhteessa, etenkin kun meidän suhteen alussa miehen puolelta ei ollut täyttä rehellisyyyttä juurikin näiden naisten suhteen. Hämmentää vaan toi avoimuus, että se ihan pokalla sanoi menevänsä syömään, kun niin reilusti tarjosi.

ap

Toisaalta miehen ei olisi ollut mikään pakko kutsusta ja sen hyväksymisestä sinulle kertoa. Toisaalta tämän naisen "ystävällisyyden" motiivit ihmetyttävät. Mielestäni ei ole tavallista kutsua pelkästään puolituttuja ihmisiä omaan kotiin illalliselle. Itse kyllä kertoisin miehelle suoraan, etten pidä siitä , että hän aikoo mennä sinne. Miehets on joko typerän sinisilmäinen tai sitten kiinnostunut naisesta. Estää aikuista ihmistä ei voi, mutta tekisin kyllä asiasta omat johtopäätökseni.

Vierailija kirjoitti:

Mun ei tarvis edes miettiä olisinko mustasukkainen, koska mieheni kieltäytyisi kutsusta. Ajatuksenakin ihan älytöntä kutsua muka kotiinsa syömään.

Jos kutsu olisi koskenut muitakin miespuolisia työkavereita, niin en näkisi mitään outoa. Tai jos miehellä olisi ollut aina tapana vierailla naispuolisten kavereitten luona syömässä. Tästä asiasta on meillä nyt riita, koska miehen mielestä hän ei ole toiminut väärin ja kun kyseenalaistin tuon naistyökaverin motiivit, niin pahoitti mielensä sen naisen puolesta, se kun vaan hyvää hyvyyttään illallista tarjosi. :P

ap

Ilmeisesti ette ole naimisissa, vaikka puhut miehestä? Jos ette kerran naimisissa ole ja näkemyserot parisuhteesta on tätä luokkaa, niin eiköhän ole parempi päästää tuo miesystävä jatkamaan matkaansa.

Lounas on ok, mutta illallinen menee jo vähän liian pitkälle. Itse en kutsuisi kotiini puolituttua työkaveria. 

Jos miehesi pitää tuota normaalina, hän ei käy täysillä valoilla.

Musmies sanoi ettei missään nimessä menisi, ihan selvä juttu mitä tarkoittaa tai sitten nainen on niin outo, ettei menisi sen takia, jos olisi sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta miehen ei olisi ollut mikään pakko kutsusta ja sen hyväksymisestä sinulle kertoa. Toisaalta tämän naisen "ystävällisyyden" motiivit ihmetyttävät. Mielestäni ei ole tavallista kutsua pelkästään puolituttuja ihmisiä omaan kotiin illalliselle. Itse kyllä kertoisin miehelle suoraan, etten pidä siitä , että hän aikoo mennä sinne. Miehets on joko typerän sinisilmäinen tai sitten kiinnostunut naisesta. Estää aikuista ihmistä ei voi, mutta tekisin kyllä asiasta omat johtopäätökseni.

Juu mä en aio estää enkä ole estänyt, pahoitin tosta mieleni kyllä ja tällä hetkellä kyseenalaistan aidosti meidän suhteen. 

Ei tää vaan mahdu mun moraalikäsitykseen eikä käsitykseen siitä, mitä parisuhde on. Ehkä mies tarvitsisi jonkun vähemmän konservatiivisemman hipin rinnalleen.  Luulin, että mä olen avoin ja rento, kun vastakkaista sukupuolta olevat ystävät on ok ja niiden tapaaminen, vierailu ja kyläily.. mutta jossain se raja pitää mennä.

Ja jos mies ei itse olisi aika mustasukkaista sorttia itse, niin tääkin olisi fine, kyseessä olisi vaan avoin tyyppi. Mies ite on tuntenut mustasukkaisuutta siitä, että mua pyydetään kahville töiden merkeissä ( en ole mennyt), ja mies olisi tasan tarkkaan mustasukkainen itsekin jos tilanne olisi päinvastoin. Mutta sitä hän ei nyt tässä näe.

En tiedä voiko fiilis toiseen ihmiseen mennä tällaisesta, mutta mä näen meidän suhteen nyt ihan eri tavalla.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ette ole naimisissa, vaikka puhut miehestä? Jos ette kerran naimisissa ole ja näkemyserot parisuhteesta on tätä luokkaa, niin eiköhän ole parempi päästää tuo miesystävä jatkamaan matkaansa.

En koe oikein luontevaksi puhua poikaystävästä.. Näkemyserot joo, siltä mustakin tuntuu. En edes jaksa tästä tapella, koska mun mielestä tää on ihan perustavanlaatuinen näkemysero. Mähän olen ihan väärä nainen hänelle, jos hän haluaa elää suhteessa jossa tällainen puolituttuihin työkavereihin koti-illallisen merkeissä tutustuminen on ok. Olen liian tiukkapipo hänelle.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti ette ole naimisissa, vaikka puhut miehestä? Jos ette kerran naimisissa ole ja näkemyserot parisuhteesta on tätä luokkaa, niin eiköhän ole parempi päästää tuo miesystävä jatkamaan matkaansa.

Tämä. Kyllä jokainen seurusteluun tai parisuhteeseen sitoutunut ihminen kieltäytyisi tällaisissa olosuhteissa kutsusta. Eri asia olisi tosiaan jos nainen kuuluisi ystäväpiiriin ja kaikilla olisi tapana kokkailla ja viettää iltaa ystäviensä kanssa.

Mies sanoittaa sen varmaan mustasukkaisuudeksi, mutta ei, ei tuollaisiin kutsuihin vastata myöntävästi. 

Tietääköhän sen naisen mies, että nainen kutsuu puolituttuja illallisille?

Jos tietää, perhe on niin himmeä, että ei sinne uskaltaisi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Mies sanoittaa sen varmaan mustasukkaisuudeksi, mutta ei, ei tuollaisiin kutsuihin vastata myöntävästi. 

Niinpä. Onko mustasukkaisuutta tuntea pahaa mieltä siitä, että poikaystävä menee toisen naisen kotiin syömään? Onko se enää sen mustasukkaisen osapuolen vastuulla silloin, jos toinen pelaa omilla säännöillä. Ei tässä ole enää kyse mustasukkaisuudesta vaan siitä, että mies yksinkertaisesti toimii väärin. Enkä tiedä mitä miehenä ajattelisin jos toisessa kaupungissa asuva tyttöystäväni kokkailisi miespuolisille työkavereilleen kotonaan... en ainakaan hyvällä katsoisi.

Vierailija kirjoitti:

Tietääköhän sen naisen mies, että nainen kutsuu puolituttuja illallisille?

Jos tietää, perhe on niin himmeä, että ei sinne uskaltaisi mennä.

Joo, en osaisi kuvitella, että mieheni poissaollessa kutsuisin jotain hyvää päivää tuttuja kotiimme.

Jos kutsuisin, mieheni sanoisi jyrkästi, että ei .

Yleensä pidän erilaisista ihmisistä. Sellaisista jotka rikkovat tätä suomalaista jurottamisen ja puhumattomuuden kulttuuria. Mutta tuollainen olisi liian outoa jopa minulle. Ja outoa negatiivisella tavalla, koska en vain usko, että tässä on puhtaat jauhot pussissa kummallakaan. Kuulostaa ihan hullulta.

Sano miehellesi että aiot kutsua työkaveris Heikin/Matin/Villen tmv. samaan aikaan teille syömään/viinilasilliselle/kahville kun miehesi on tuon naisen luona syömässä. Katso reaktio ja sano ettei kyse ole "kostosta" vaan siitä että juna kulkee molempiin suuntiin. Eli miehellesi tuo pitäisi sopia koska tuollaisessa toiminnassa ei ole mitään ihmeellistä.