Naurettavimmat ja lähes käsittämättömimmät asiat joilla ihmiset ovat lesoilleet? Kertokaa mitä huvittavaa olette kuulleet :D
Tuttava leuhki kovaan ääneen että on ostanut oikein erityistä Cosmopolitan-salaattia evässalaattiin laitettavaksi, että se on vähän kuin Sinkkuelämää-sarjasta ja sellainen parempi salaatti kuin niillä on se parempi ja hienompi drinkki Cosmopolitan myös aina siinä sarjassa mukana :D
Tuo Cosmopolitan on marketista saatava suomalainen salaattipuska eli sekoitus romainesalaattia ja jäävuorisalaattia, ei siis mikään hieno amerikkalainen tuontijuttu vaikka hän niin kuvittelikin!
Kommentit (1065)
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kutsun juhliin Brändöhön. (Tosiasiassa siis Palosaareen Vaasassa...)
Minulla on suomenmestaruus xxx:ssä. (Tosiasiassa tuo oli nuorten suomenmestaruus xxx-lajin tietyn variaation joukkuekisassa...)
Miesystäväni oli erikoisjoukoissa. (Mittaustiedustelu, vänrikki...)
Harrastan matkustelua. (Alanya, Kos, Teneriffa...)
Pidän tulisesta ruuasta. (Iskender kebab...)
Minua kosittiin timanttisormuksella. (14k, zirkoni...)
Olen filosofian maisteri. (Gradu yllättäen muodollista 50-luvun kieltä, aiheessa ei mitään nykyaikaista, mummo samalla alalla ja ylpeä lapsenlapsestaan...)
Kandityö on sitten jo todella vaativa, lähestulkoon väitöskirjan tasoa. (Tätä ei tarvinne selittää)
Olen kielitaitoinen. (Englanti jota ei pysty puhumaan spontaanisti...)
Pidän kuntoa yllä lenkkeilemällä koiran kanssa. (Korkeintaan korttelin ympäri, kädessä kännykkä tai rööki)
Olen hyvä sisustamaan. (Kaikki valkoista paitsi tähtikuvioinen sohvatyyny...)
Pikkuveljeni on meidän suvun tietokoneguru. (Saarioisten pizzaa, lihapiirakkaa, NHL-jääkiekkoa ja some...)
Olen aikanaan seurustellut xxx:n kanssa. (Kertapano kännissä erään suomipop-staran kanssa...rumpali pani kaveria viereisellä sängyllä...)
Sama muija kehui aikanaan omia sääriään hyvännäköisiksi. (Kun olette saaneet liioittelun tasosta kuvan niin voitte arvata olivatko ne. Miten kukaan kehtaa kehua noin näkyvää ja helposti todennettavissa olevaa asiaa...)
Suhtautumisesi ko. ihmiseen ei vaikuta olevan aivan terveellä tasolla. Muistikirjako sinulla on vai pikku nauhuri taskussa puheiden taltiointiin?
Vierailija kirjoitti:
Oltiin parikymppisiä ja kaverin kaveri hengas nelikymppisen äijän kanssa. Oli kuulemma maaliman parasta seksiä yms. Oli parikymppisesta aika irstaan näköistä, kun istuivat sylikkäin ja vaihtoivat limaa. No sitten tämä emäntä, joka oli tavallinen tallukka, lesoili sillä, "Make sanoi, et mulla on kaupungin paras perse!" No kyllä se Make sen tietää, onhan sillä jo kokemusta... :)
Kyllä Jenni Haukionkin mies on 29 vuotta vanhempi, monen vielä enemmän. Mitä irstasta siinä on jos kaksi ihmistä toisistaan pitävät?
Mun perhepäivähoitaja sai 30-vuotiaana tekarit ja oli onnensa kukkuloilla. Vuosi oli ehkä 1979.
Lapsuuteni kotipaikkakunnalla asuu rasittava nainen, lesoilujaan saa lukea paikallisesta puskaradiosta ja välillä en tiedä itkeä vaiko nauraa.. Eräs lentopallon maajoukkueessa pelaava mies on kotoisin tuolta paikkakunnalta myös ja tämä edellämainittu nainen linkkasi puskaradioon jonkun Ylen jutun, missä tätä miestä haastateltiin. Oli kommentoinut että X asui Irmelin (naisen serkku, nimi muutettu) naapurissa ja muistaakseni tämän naisen mies puolestaan kommentoi että vaimonsa laski pisteitä tämän matseissa joskus kivi ja kanto. Siis jeee 🙄
Olen jonkin sortin uranainen ja aikoinaan hieman alle kolmekymppisenä lapsettomana sinkkuna joku veljen naispuolinen kaveri töksäytti mulle veljen lapsen ristiäisissä tyyliin että "On se kiva kun on lapset hankittuna, tuntuu että on saavuttanut niin paljon." Olin että öö aijaaha, no hyvät sulle. Tämä kommentti tuli täysin puskista ja jotenkin tuntui että tämä kaveri halusi minulle vain ilmaista että on hänkin jotain elämässään tehnyt. Yleensä en itse mainosta mitään työsaavutuksiani kenellekään, ne saavat minut tuntemaan itseni vain vaivautuneeksi jos niistä pitäisi puhua.
”Mun veli asuu Vantaan Tammistossa.” Tällä annettiin ymmärtää, että veli on vähän paremman luokan ihminen ja todellinen menestyjä. Kuultu Oulussa yliopisto-opiskelijan suusta.
Vierailija kirjoitti:
Monikin tuttava jaksaa aina kuuluttaa kovaan ääneen menevänsä mökille ja puhua kesäasunnoista siihen malliin, kun olisivat ihan omiakin. Facebookkiinkin pitää aina muistaa kirjoittaa olevansa "meidän mökillä", vaikka paikka on joko vanhempien tai muiden sukulaisten tai peräti vuokrattu.
Mitä ihmeellistä ja mainitsemisen/korostamiseen arvoista tuossa on, kun joka toisella suomalaisella on melkeinpä mökki :D
Naurettavaa.
Työkaverini aina kanssa puhuu mökille menemisestä, mökki sitä mökki tätä. Toinen työkaveri paljasti ettei se mökki ole edes sen, eikä edes perheen vaan siskonsa ex-miehen xD
Lesoilu on typerää, oli aihe mikä tahansa.
Ylpeä saa olla, asioita saa kertoa eikä saavutuksiaan tarvitse salailla. Mutta se varsinainen LESOILU on noloa huonon itsetunnon pönkittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Eräs vanhemman puoleinen sukulainen jaksaa aina kehua, että kuinka paljon iloa ja apua hänellä on kuopuksestaan. Oikeasti hänen poikansa on ruma, lyhytkasvuinen, sairaalloisen ylipainoinen, todella lapsellinen, avuton ja aivan taatusti kehitysvammainen, mutta äitinsä puheiden mukaan poikansa on oikeasti muka todella viisas, tietää paljon asioista ja osaa vaikka mitä. Kuitenkin aina kun minä näen kyseisen henkilön, niin hän tutkii kaupassa kiinnostuneena jotain pienille lapsille tarkoitettua lelua tai selaa kirjastossa jotain lasten kuvakirjaa. Hän on jo lähemmäs 40v, mutta viettää silti pitkiä aikoja äitinsä luona ja äiti joutuu häntä todella paljon auttamaan esimerkiksi vaatteiden ostamisessa, laskujen maksamisessa, kodin siivoamisessa, kaavakkeiden täytössä jne. Lisäksi kyseisellä henkilöllä on mielenterveysongelmia ja autismi.
Onko tämä provo? Ihana äitihän tuollainen on, joka jaksaa auttaa autistista lastaan ja puhua tästä kauniisti.
Sisko kehuskeli sillä, että hänen avomiehensä on voittanut urheilukisoissa jotain palkintoja 1970-luvulla. Palkintopytyt ovat keittiön liesituulettimen päällä näytillä, että kaikki vieraat varmasti näkevät ne. Minä en sanonut mitään, mutta jälkeenpäin nauratti tosi makeasti. Mitä järkeä on lesoilla asioilla, joita joku vanha äijä on tehnyt ENNEN kuin sisko edes syntyi? Sisko ei kykene löytämään itsensä ikäistä miestä, joten hän roikkuu epätoivoisesti 20 vuotta vanhempien miesten kanssa. Tämä nyhkyinen "palkintoja voittanut" setämies on syntynyt joskus vuonna 1962 ja sisko itse näki päivänvalo juuri 1980-luvun vaihteessa. Aika huvittava ajatus, että sisko paneskelee miestä joka on samaa ikäluokkaa kuin oma isänsä.
Vanhalla miehellä ei ole älyä, rahaa, ulkonäköä eikä seksuaalista kykyä joten sisko sitten kehuu jollaoin naurettavilla palkintopokaaleilla 45 vuoden takaa. :D
Minusta tässä ketjussa on paljon aika hulvattoman hauskoja leuhkimisen aiheita. :D
Eiväthän kaikki luettuna tietysti kerro samaa kuin, jos itse kuulisi leuhkijan äänensävyn ja painotukset, joten ei voida suoralta kädeltä tuomita ihmistä vaikkapa itseironiseksi, jos vakavalla naamalla leuhkii ympäriinsä jollain pikkuasialla kuten tyttären kälypuolen kansalaisuus tai veljen ystävän isän ammatti.
.
Minulla oli aikoinaan ystävä, joka usein yhdessä viiniä juodessamme alkoi kovasti ylistää meitä kumpaakin, sitä, kuinka sivistyneistä ja hyvistä perheistä molemmat tulemme, ja kuinka koulutettuja ja hienoja ihmisiä olemme.
Todellisuudessa hän halusi vain luetella oman sukunsa ja verisukuunsa kuulumattomienkin ihmisten mielestäni eivät niin kovin kummalliset ammatit, arvonimet, omasta koulutuksestaan puhumattakaan.
.
Listalle nousivat mm. seuraavat asiat kerta toisensa perään:
1) "Minä opiskelen yliopistossa." (Todellisuudessa hän oli opiskellut ammattikoulussa, käynyt jotain Avoimen Yliopiston kursseja, eikä koksaan valmistunut ammattipätevyyteenkään, koska ei saanut suoritettua paria, kolmea tenttiä.)
2) "Äitini on lääkärin sihteeri."
(Äitinsä oli erään kaupungin terveyskeskuksen vastaanottovirkailija/sihteeri.)
3) "Isosetäni oli kunnallisneuvos!"
(Tämä pitänee paikkansa, mutta mitäs sitten?)
4) "Äitipuoleni on aatelinen!"
(Isänsä oli kuollut jo aikoja sitten ja eronnut ennen kuolemaansa tästä aatelisrouvasta... En tiedä varmasti, pitääkö paikkaansa...)
.
Minä en luetellut koskaan enkä luettele nytkään omaa tai puolisoni koulutusta tai ammattia, suvussani olevia ammatteja enkä neuvoksia. :D
Vierailija kirjoitti:
Kaverini kehuskeli, kun ”pääsi” 20-vuotiaana eläkkeelle ja sai n. 500€/kk eläkettä. Olemme saman ikäisiä ja itse sain silloin vakituisen työpaikan ja tienasin n. 2600-2800€/kk.
Joku random tyyppi kehuskeli internetin keskustelupalstalla tienaavansa jopa 2800 euroa kuukaudessa, samalla, kun kertoi kaverinsa painivan köyhyydessä liian varhaisen eläkkeelle joutumisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oikeasti aika haastavaa vaikkei mitään rakettitiedettä! Olin myös opiskeluaikana vastaavanlaisessa hommassa, ja voin sanoa että se vaati melkein enemmän kanttia kuin nykyinen asiantuntijatyö.
Toki lastensuojelussa on kovat haasteet, henkisesti raskasta ja vaatii paljon osaamista ja hyvän koulutustason. Mutta ei vaadi samanlaista multitaskaamista paineen alla kuin ABC-työ.
Typerää silti tuolta ABC-tyypiltä lähteä nostamaan omaa duunia esille, kun ei varmastikaan itse pärjäisi lastensuojelutyössä.
Kaksi täysin erilaista työtä, kahdet täysin erilaiset haasteet ja vaatimukset.
Anteeksi ohi aiheen kommentointi, mutta siis sinäkö olit oikeasti kokeillut lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtä? Ollut esim. tilaneessa, jossa teet hallinto-oikeuteen sosiaalityöntekijän selvitystä, jonka pitää ehtiä juristille viimeistään huomenna. Samaan aikaan toisesta asiakasperheestäsi tulee ilmoitus, joka edellyttää päivystyskäyntiä poliisin kanssa - perheessä on väkivaltainen, vankilasta vapautunut etäisä, joka on kuulemma huumepäissään mennyt asunnolle päin. Todennäköisesti päivä venyy iltaan asti, ikävimmässä tapauksessa tulet vielä toimistolle tekemään kiireellisen sijoituksen päätöstä illalla. Muotoseikat ovat tarkkoja, joten lain tuntemuksesi ja soveltamiskykysi ovat varsin kehittyneitä.
Olen itse ollut tuon kaltaisessa tilanteessa lastensuojelussa ollessani. Mutta kiva, jos sinun mielestäsi ABC-työ on raskaampaa ja vaatii enemmän. Varmaan siksi lastensuojelun virat pullistelevat täynnä työntekijöitä ja ABC:n kassat ammottavat tyhjyyttään.
Ja joo, en ole enää enkä kerro koskaan kenellekään aiemmasta työstäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, oikeasti aika haastavaa vaikkei mitään rakettitiedettä! Olin myös opiskeluaikana vastaavanlaisessa hommassa, ja voin sanoa että se vaati melkein enemmän kanttia kuin nykyinen asiantuntijatyö.
Toki lastensuojelussa on kovat haasteet, henkisesti raskasta ja vaatii paljon osaamista ja hyvän koulutustason. Mutta ei vaadi samanlaista multitaskaamista paineen alla kuin ABC-työ.
Typerää silti tuolta ABC-tyypiltä lähteä nostamaan omaa duunia esille, kun ei varmastikaan itse pärjäisi lastensuojelutyössä.
Kaksi täysin erilaista työtä, kahdet täysin erilaiset haasteet ja vaatimukset.
Anteeksi ohi aiheen kommentointi, mutta siis sinäkö olit oikeasti kokeillut lastensuojelun sosiaalityöntekijän työtä? Ollut esim. tilaneessa, jossa teet hallinto-oikeuteen sosiaalityöntekijän selvitystä, jonka pitää ehtiä juristille viimeistään huomenna. Samaan aikaan toisesta asiakasperheestäsi tulee ilmoitus, joka edellyttää päivystyskäyntiä poliisin kanssa - perheessä on väkivaltainen, vankilasta vapautunut etäisä, joka on kuulemma huumepäissään mennyt asunnolle päin. Todennäköisesti päivä venyy iltaan asti, ikävimmässä tapauksessa tulet vielä toimistolle tekemään kiireellisen sijoituksen päätöstä illalla. Muotoseikat ovat tarkkoja, joten lain tuntemuksesi ja soveltamiskykysi ovat varsin kehittyneitä.
Olen itse ollut tuon kaltaisessa tilanteessa lastensuojelussa ollessani. Mutta kiva, jos sinun mielestäsi ABC-työ on raskaampaa ja vaatii enemmän. Varmaan siksi lastensuojelun virat pullistelevat täynnä työntekijöitä ja ABC:n kassat ammottavat tyhjyyttään.
Ja joo, en ole enää enkä kerro koskaan kenellekään aiemmasta työstäni.
No onhan se veikkauksen tekeminen ihan sama asia kun se, että teet ensin huostaanottoasiakirjat ja olet sitten asiakasvanhemman juristin kanssa hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä käymässä pilkku kerrallaan läpi kaikkea tehtyä. Muotovirhe voi kaataa sinänsä aiheellisen huostaanoton, joten ei paineita! Mieti, jos joutuisit olemaan kassalla... o_o
mokat ja muut? kirjoitti:
Tuttava leuhki kovaan ääneen että on ostanut oikein erityistä Cosmopolitan-salaattia evässalaattiin laitettavaksi, että se on vähän kuin Sinkkuelämää-sarjasta ja sellainen parempi salaatti kuin niillä on se parempi ja hienompi drinkki Cosmopolitan myös aina siinä sarjassa mukana :D
Tuo Cosmopolitan on marketista saatava suomalainen salaattipuska eli sekoitus romainesalaattia ja jäävuorisalaattia, ei siis mikään hieno amerikkalainen tuontijuttu vaikka hän niin kuvittelikin!
Mua vähän huvittaa, kun kaveri lesoilee lähihoitajakoulussa saamistaan hyvistä numeroista. Kyseessä työvoimapoliittinen koulutus, jossa puolet oppilaista tipahtaa jo ekoilla viikoilla pois, koska ovat nistejä, juoppoja, täysin kielitaidottomia tms.
En siis halveksu lähihoitajan työtä tai mitään, mutta se koulutus... siihen pääsee kyllä ihan kuka tahansa. Hyvä että jotkut läpikin.
Samainen tyyppi kehuskelee tyttärensä amis-numeroilla. Kun kerroin että oma tytär tekee kasilla lukion pitkää matikkaa, koska on sen verran asiaan suuntautunut, tämä mamma kehaisi, että hänenkin tytär on saanut kolmosen amiksen matikankokeesta.
Jeps. Ja tiedän, alapeukut, koska av-mammat ja niiden amislapset jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs asiakas sanoi: "voiks täällä maksaa tälläsellä?" ojentaessaan Platinum American Express -luottokorttia maksaessaan.
Otin kortin aloittaakseni maksutapahtuman ja vastasin että kyllä Amex toimii joo. Asiakas kuitenkin pyysi kortin takaisin ja ojensi tavallisen suomalaispankin debit-kortin. Sanoi samalla "ootko nähny koskaan ennen tuollaista?".
"Juu olen, taitaa toi platina amex olla amexeista se yleisin mikä ihmisillä käytössä. On muuten tullut muutama musta centurion Amexi vastaan, se on jo kohtuu harvinainen kortti".
Oli muuten mies aika hiljainen sen jälkeen ja mukana ollut nainen (mahd. paaripoka) oli varmasti syvästi vaikuttunut.
Siinäpä oiva esimerkki suomalaisesta palvelukulttuurista. Baarimikon hyve EI pitäisi olla päästä näpäyttämään asiakasta, van saada asiakas viihtymään ja hyvälle mielelle.
Paljonko sinua olisi kirpaissut jos olisit ollut juonessa mukana ja ollut ihmettelevinäsi korttia hiukan?
Et varmaankaan ole paikan omistaja ja yrittäjä itse, veikkaan.
Jotkut baarityöntekijät käyttävät valtaansa väärin. Saavat nautintoa asiakkaan noloaamisesta. Ja kehtaavat vielä olla ylpeitä kuinka ovat "suorasanaisia". Eli lesoilevat ilkeällä luonteellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs asiakas sanoi: "voiks täällä maksaa tälläsellä?" ojentaessaan Platinum American Express -luottokorttia maksaessaan.
Otin kortin aloittaakseni maksutapahtuman ja vastasin että kyllä Amex toimii joo. Asiakas kuitenkin pyysi kortin takaisin ja ojensi tavallisen suomalaispankin debit-kortin. Sanoi samalla "ootko nähny koskaan ennen tuollaista?".
"Juu olen, taitaa toi platina amex olla amexeista se yleisin mikä ihmisillä käytössä. On muuten tullut muutama musta centurion Amexi vastaan, se on jo kohtuu harvinainen kortti".
Oli muuten mies aika hiljainen sen jälkeen ja mukana ollut nainen (mahd. paaripoka) oli varmasti syvästi vaikuttunut.
Siinäpä oiva esimerkki suomalaisesta palvelukulttuurista. Baarimikon hyve EI pitäisi olla päästä näpäyttämään asiakasta, van saada asiakas viihtymään ja hyvälle mielelle.
Paljonko sinua olisi kirpaissut jos olisit ollut juonessa mukana ja ollut ihmettelevinäsi korttia hiukan?
Et varmaankaan ole paikan omistaja ja yrittäjä itse, veikkaan.
En ole baarimikko.
Siinä mielessä olet oikeassa että en pidä siitä ei-suomalaisesta palvelukulttuurista minkä puolesta sinä ilmeisesti liputat. Koen "lesoilun" naurettavana ja "lesoilun" asioilla jotka ei ole "lesoilun" arvoisia vielä naurettavampana. Jos "lesoilet" minulle asiasta jonka koen typeräksi en todellakaan jaksa leikkiä mukana, olin sitten asiakaspalvelijana tai en.
Koen suomalaisen suoraselkäisyyden ja rehellisyyden hyveeksi ja parjaamasi "suomalainen palvelukulttuuri" on myös osa sitä. Kannattaa myös ymmärtää että töykeys ei ole suomalaista palvelukulttuuria vaan se että asiakasta ei nosteta epäaidosti korokkeelle siksi että se tuo parikymppiä taloon.
Koen ihan asiakkaan roolissa epäaidon ylimielistelevän asiakaspalvelun hyvin vastenmieliseksi.
Onneksi teille suomalaisen asiakaspalvelun haukkujille on asiaan helppo ratkaisu: kantakaa ne rahanne sinne firmaan missä asiakaspalvelija nuolee varpaitasi oli oma käytöksesi millaista tahansa. Vaihtoehtoisesti voit harkita muuttoa toiseen maahan jossa on erilainen kulttuuri.
BMW. Minusta on vaan nolo automerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs asiakas sanoi: "voiks täällä maksaa tälläsellä?" ojentaessaan Platinum American Express -luottokorttia maksaessaan.
Otin kortin aloittaakseni maksutapahtuman ja vastasin että kyllä Amex toimii joo. Asiakas kuitenkin pyysi kortin takaisin ja ojensi tavallisen suomalaispankin debit-kortin. Sanoi samalla "ootko nähny koskaan ennen tuollaista?".
"Juu olen, taitaa toi platina amex olla amexeista se yleisin mikä ihmisillä käytössä. On muuten tullut muutama musta centurion Amexi vastaan, se on jo kohtuu harvinainen kortti".
Oli muuten mies aika hiljainen sen jälkeen ja mukana ollut nainen (mahd. paaripoka) oli varmasti syvästi vaikuttunut.
Siinäpä oiva esimerkki suomalaisesta palvelukulttuurista. Baarimikon hyve EI pitäisi olla päästä näpäyttämään asiakasta, van saada asiakas viihtymään ja hyvälle mielelle.
Paljonko sinua olisi kirpaissut jos olisit ollut juonessa mukana ja ollut ihmettelevinäsi korttia hiukan?
Et varmaankaan ole paikan omistaja ja yrittäjä itse, veikkaan.
En ole baarimikko.
Siinä mielessä olet oikeassa että en pidä siitä ei-suomalaisesta palvelukulttuurista minkä puolesta sinä ilmeisesti liputat. Koen "lesoilun" naurettavana ja "lesoilun" asioilla jotka ei ole "lesoilun" arvoisia vielä naurettavampana. Jos "lesoilet" minulle asiasta jonka koen typeräksi en todellakaan jaksa leikkiä mukana, olin sitten asiakaspalvelijana tai en.
Koen suomalaisen suoraselkäisyyden ja rehellisyyden hyveeksi ja parjaamasi "suomalainen palvelukulttuuri" on myös osa sitä. Kannattaa myös ymmärtää että töykeys ei ole suomalaista palvelukulttuuria vaan se että asiakasta ei nosteta epäaidosti korokkeelle siksi että se tuo parikymppiä taloon.
Koen ihan asiakkaan roolissa epäaidon ylimielistelevän asiakaspalvelun hyvin vastenmieliseksi.
Onneksi teille suomalaisen asiakaspalvelun haukkujille on asiaan helppo ratkaisu: kantakaa ne rahanne sinne firmaan missä asiakaspalvelija nuolee varpaitasi oli oma käytöksesi millaista tahansa. Vaihtoehtoisesti voit harkita muuttoa toiseen maahan jossa on erilainen kulttuuri.
Amen.
Hyvä kirjoitus.
Tuo aiemmin mainittu name dropping. Siis ihmiset ovat ylpeitä siitä, että tuntevat (tai ovat kerran tavanneet) ihmisen, joka on ollut kaksi kertaa televisiossa tms.
Yksi kollega on tällainen. Kerran kysyi minulta kahvipöytäkeskustelussa että "tiedätkö sen ja sen, hän on siis minun hyvä tuttu ja oikea guru tässä, hänen mukaansa asia on näin..." ja perusteli kaikkia argumenttejaan sillä, että tämä hänen ns. hyvä ystävä ja guru on sanonut aiheesta jotain, eli se on sitten oltava totuus.
Pakko oli todeta että ei, en tiedä kenestä puhut, vaikka olikin oikeasti tuttu nimi... Halusin vain saada sen keskustelun nopeasti päätökseen, koska se ei edennyt mihinkään, kun kollegan argumentit oli vain jonkun "gurun" puheiden sokeana toistamista.
Lopulta kävi sitten ilmi, että kollega on tasan kerran ollut tämän "gurun" maksullisella luennolla ja siellä höpötellyt luennon jälkeen kaikkien kanssa jotka halusi. Eli ei edes ole henkilön tuttava. Niin kuin sillä nyt olisi mitään merkitystä minkään suhteen muutenkaan.
Jotenkin aivan typerää ja yhdentekevää tuoda esille sitä, että tuntee jonkun. Puhumattakaan siitä, että ei oikeasti edes tunne tätä ihmistä, jonka väittää tuntevansa. En vaan tajua. :D