Lue keskustelun säännöt.
Työtön: miksi olet työtön?
25.09.2018 |
Kysymys otsikossa.
En provoile vaan tämä on hyväntahtoinen kysymys toiselta työttömältä, jota kiinnostaa, miksi jotkut (ml. minä itse) eivät vaan saa töitä.
Kommentit (86)
Psyykelääkkeet vie toimintakyvyn, ilman niitä kouluttautuisin ja hakisin töitä, mutta järjestelmän muodollisuuden takia minun pitää syödä lääkkeitä loppuelämäni ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinmyyntiin en suostu ja muualle ei pääse edes haastatteluun. Ei vaikka on kolme ammattitutkintoa ja ikää vain vähän yli 30.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miten jotkut ei muka löydä töitä!
Minulla on tällä hetkellä neljään työpaikkaan sopimus ja töitä ois enemmän kuin ehdin tekemään,osasta on jo pakko kieltäytyä.
Ja asun kuitenkin korkean työttömyysasteen alueella.
En minäkään ymmärrä. En vaikka en itsekään löydä työtä. Täysin käsittämätöntä, että maassa, jossa vouhkataan suurista työttömyysluvuista, ei silti oteta ihmisiä töihin. Ei vaikka kuinka olisi aktiivinen ja yrittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tietäisin miksi en työnantajille kelpaa, voisin sen asian korjata enkä enää olisi työtön. Olen oman alani työnantajien mielestä passelin ikäinen, työkokemusta ja suosittelijoita löytyy, mutta työpaikka (palkallinen) tuntuu olevan kiven alla.
Sipilän hallitus on tosiaan poistanut työttömyyttä. Palkkaa ei työstä saa, pikkujuttu heille?
Otapa asiasta selvää ennen kuin tulet huutelemaan.
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/09/23/tyollisyys…
Mikä on sinun argumenttisi huudella vaikka juristi Saku Timosta vastaan? Kyllähän tämä ilmaistyön teettäminen on muutenkin ihan yleistietoa.
Mulla on koulutus elintarvikealalle ja työkokemusta neljä kesää ja myös opintoihin kuuluneet harjoittelut. Olen työtön, koska en ole edes hakenut töihin. Nyt työttömänä jo vuosia, tuskin pääsisin vaikka hakisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen liian vanha (52v.) ja vajaakuntoinen - aivoleikkauksen jäljiltä mulla on kuulo- ja liikuntavamma. Työhalua kyllä olisi mutta kun en kelpaa mihinkään... Vammat eivät ole nin pahoja, ettenkö jotain voisi tehdä, mutta toki estävät raskaan fyysisen työn ja hommat, jossa kuulo on tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa itse:
Valmistuin yliopistosta alalle, jonka osaajia koulutetaan liikaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Työvoimaa on runsaasti tarjolla, työt menevät tiskin alta tutuille ja kilpailu on kovaa.
Aluksi hain aktiivisesti paikkoja ja pääsin haastatteluihin, mutta lannistuin, kun "valitettavasti valintamme ei tällä kertaa"-viesti napsahti tarpeeksi monesti sähköpostiin.
Enää en ole hakenut töitä juuri ollenkaan, vaan suunnittelen täydennyskouluttautumista niin, että pääsisin parempien työmahdollisuuksien äärelle. Tai harjoittelua tmv. jolla saisi jalkaa oven väliin. Hakemalla töihin ei ilmeisesti pääse, aina joku kokeneempi tai muuten parempi menee valinnassa ohitse.
Sama. Piti olla hyvät mahdollisuudet, mutta opiskelija määriä nostettiin ja tässä tulos. En tiedä kuinka kauan jaksaa hakata päätä seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa vastata kysymykseesi. Ehkä te osaisitte, joten tässä perustiedot minusta:
Ikää pian 35
Koulutuksena kauppatieteiden maisteri
Olin yhtäjaksoisesti töissä 2007-2016 (firma lopetti toimintansa, siksi ei ollut töitä pidempään). Sitä ennen tein koko opiskeluajan osa-aikatöitä. Eli olen nyt ensimmäistä kertaa aikuisiällä kokonaan ilman työtä.
Töitä haen aina kun sopiva paikka ilmaantuu hakuun. Jätän pois vain pelkän provisiopalkan paikat sekä työt, joihin en oikeasti kykene. En esim. hae hitsaajan paikkaa, koska en ole edes ikinä nähnyt hitsauslaitetta jne. Muuten käyt työ kuin työ.
Miksi siis olen työn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa itse:
Valmistuin yliopistosta alalle, jonka osaajia koulutetaan liikaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Työvoimaa on runsaasti tarjolla, työt menevät tiskin alta tutuille ja kilpailu on kovaa.
Aluksi hain aktiivisesti paikkoja ja pääsin haastatteluihin, mutta lannistuin, kun "valitettavasti valintamme ei tällä kertaa"-viesti napsahti tarpeeksi monesti sähköpostiin.
Enää en ole hakenut töitä juuri ollenkaan, vaan suunnittelen täydennyskouluttautumista niin, että pääsisin parempien työmahdollisuuksien äärelle. Tai harjoittelua tmv. jolla saisi jalkaa oven väliin. Hakemalla töihin ei ilmeisesti pääse, aina joku kokeneempi tai muuten parempi menee valinnassa ohitse.
Sama. Piti olla hyvät mahdollisuudet, mutta opiskelija määriä nostettiin ja tässä tulos. En tiedä kuinka kauan jaksaa hakata päätä seinään.
*opiskelijamääriä
Ennen ku joku irvileuka kerkeää puuttumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- olen kouluttautunut ammattiin, joka työllistää 90% vain kausiluontoisesti
- asun nykyisin maakunnassa, jossa oli kyseiselle kaudelle kokonaiset kaksi työpaikkaa avoinna
- mielenterveysongelmat estävät esim. vuorotyön (tarvitsen elämääni vakautta ja säännöllisiä rutiineja että pysyn toimintakuntoisena)
- tuki- ja liikuntaelinsairaudet estävät vähän kaikenlaisen työn tällä hetkellä... saikulla siis ollaan vaikka olen työtön. Pakko kouluttautua uudestaan.
Lähinnä nämä terveysongelmat ovat nyt se syy, miksi en voi hakea sellaisiin paikkoihin kuin kaupan kassalle tai muihin vastaaviin jämätöihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin työttömänä, kolmeen otteeseen pätkien välissä. Nyt vakityö taas samaiselta alalta. Syyt:
- opiskelin uuden ammatin valmistuen 38-vuotiaana
- alan työpaikat on suhteellisen kilpailtuja, mutta selvästi me "tätiosasto" oltiin kakkoskaartia palkatessa kokemattomana vs. nuoret valmistuneet. Nuorilla ei ollut työllistymisongelmia pätkiin, tädeistä minä taisin pärjätä parhaiten, mutten niin hyvin kuin nämä nuoret. Vähän tuntui jopa katkeralta, koska meillä oli paljon muita taitoja ja kokemusta vaativista töistä aiemmin, nöyränä oltiin menossa, mutta kaikki meille iän ja työkokemuksen tuoma kokemus tuntui olevan yhdentekevää rekrytoijille. Luulisi, että olisi edes samalla viivalla nuorten kanssa, mutta oli alapuolella. Oikeasti olisi pitänyt olla vähän edellä johtuen noista laajemmista taidoista entisen koulutuksen ja alan kautta. Sehän pitäisi olla rikkaus, että on tehnyt jotain muuta työtä aiemmin, vaikkei se suoraa sen alan kokemusta korvaakaan. Sen sijaan siitä tuli painolasti. Yksikin kysyi haastattelussa pilkallisesti, että mites tämmöisellä taustalla sopeudut tämmöiseen työhön. Sanotaan nyt esimerkkinä, että olisin aiemmin ollut rahoitusalalla ja hakisin sosiaalityöntekijäksi. Eli kun olen ollut "kovalla alalla", niin olen varmaan liian teknokraattinen humaaniin työhön. HOIHHOIJAA.
- muuttaminen työn perässä on vaikeaa... lapset, mies ja talo, miehen yritys
Olin työttömänä yhteensä noin vuoden, mutta kerralla pisimmillään 5kk. Ei siis mitään toivotonta.
Koska ei ole töitä.
T. työtön sähköasentaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ammatti löytyy. Mut työnkuva on kapea. Olen ahkera ja opin nopeasti, mut lapsuudesta johtuvat mielenterveysongelmat aiheuttivat sen, että työnantaja selkeästi alkoi syrjiä. Liitto levitteli käsiään.
Olen liian vanha. En kelpaa kaupan kassalle enkä mihinkään. Yliopistokaupungissa on parikymppisiä tyttöjä roppakaupalla työvoimaksi. Edes henkilökohtaiseksi avustajaksi ei pääse. Ja paikalliset keittötyöt vaativat kokemusta, näin sanottiin ihan vuokratyöfirmassa. Sain vähän keikkaa yhdessä firmassa lastenhoitajana...
Eräästä teollisuusyrityksestä tuli irtisanominen minulle ja yhtäaikaa aloittaneelle neljän päivän jälkeen.
Ei pääse välttämättä edes 9 euron hommiin, koska tulijoita niin paljon. Se kuvastaa räikeästi jo tätä aikaa.
Puhelinmyynti tuntuu irvokkaalta, en ole yhtään sitä tyyppiä, et pakottaisin ihmisiä ostamaan jotain.
Meilläpäin tarvitaan inssejä, lääkäreitä, puheterapeutteja, sossuja, lastentarhanopeja, sairaanhoitajia, fyssareita, raksamiehiä, kuskeja, metallimiehiä.....
En ole koko aikuisikääni ollut työtön; ( työhistoriani on monipuolinen mukaan lukien koulutukset ja kurssit), mutta nyt olen, ja aivan ykkössyy on se, että oman koulutusalani ja työhistoriani huomioiden ei yksinkertaisesti ole sellaisia työpaikkoja ollut avoinna enää vuosikausiin omassa asuinkaupungissani, eikä naapurikaupungeissakaan, johon minulla olisi edes mahdollisuuksia työllistyäkään enää näinä päivinä. Toinen vakava syy on miltei 60 vuoden ikäni, vaikkakin ei sen puoleen työllistymiseni on vaikeutunut tuoreemmallakin ikäluvullani ja omat lapseni synnytettyäni ja hoideltuani heitä kotihoidontuella aikoinaan oli aivan taatusti yksi jarruttava kohta päästä ns.vakituiseen työpaikkaan, joskin niitä ei alaltani ole kummoisemmin ollut haussakaan täällä päin, ja jos joskus on ollutkin, niin hakijoita on ollut useampi sata hakijaa harvoin avoinna olevaan alani työpaikkaan. Sitten oleellisin syy työttömyyteni on nyt ja ollut jo ajan myötä ilmentyneet kipuja ja oireita aiheuttavat fyysiset vaivat jo pitkän aikaa. Työkyvyttömyyseläkehakemukseni olen saanut hyljättynä vakuutusyhtiöiltä.
Ja jos joku nyt alkaa nillittämään siitä, että miksi en ole ollut valmis muuttamaan työpaikan perässä, noh, sitä voinee sitten kysyä aviomieheltäni, jolla on töitä piisannut alallaan tähän päivään saakka täällä kaupungissa, ja jo aikuisilta lapsiltamme, jotka kylläkin ovat joutuneet täältä lähtemään opiskelujensa takia isompiin kasvukeskuksiin ja välittömästi lukion jälkeen.
Yksi melkoisen suuri este on varmasti myös se, että kun ihminen on liian monta vuotta ollut poissa työelämästä, niin tuskin työtön on ensimmäisten haluttujen joukossa työnantajalle, ja tottahan se on, että työnantaja ottaa mieluiten nuoremman ja uusimmat opit omaavan henkilön töihin kuin ikääntyneen ja osittain ramuuntuneen vanhanaikaisin ammattitutkintoineen.
Eli vaikka itse uskoisin vielä oppivani uuden duunin, niin työnantaja ei siihen luota. Piste.
Olen vuokrafirmassa töissä ja tällä viikolla ei ole yhtään keikka. Iso firma on aloittanut kokeilun jonka tarkoitus on vähentää vuokrafirman käyttöä kun vuokratyöntekijät ovat kalliita Ja tämä kokeilu vei meidän vuokratyöntekijöiden työt.
Vierailija kirjoitti:
Ikää 48, en pääse edes haastatteluihin. Koulutusta ja osaamista kyllä olisi ja työuraa 20 vuotta edessä, mutta ikärasismi estää. Hakemuksia teen jatkuvasti.
Tuo syy oli mullakin jo aikoja sitten eli naisen iän heilahdettua tiettyihin vuosilukumääriin, niin kyllähän olet OUT työnantajien silmissä, vaikka naama ja kroppa olisi vielä ihan viriili ja jees!
tervehtien työtön, joka on nyt myös liian vanha ja kipee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse töihin koske ei ole kokemusta, enkä saa kokemusta koska en saa töitä.
T. Vastavalmistunut FM
No tämähän se. T. Toinen samassa tilanteessa
P.S. Kaikki kyllä kannustavat, että kyllä se siitä vielä, mutta valitettavasti tilastollisesti a) työllistyminen yli 3 kk:n työttömyyden jälkeen on hankalaa ja b) töihin pääsee varmimmin, jos on jo töissä. Kannustavaa!
Kolmen kuukauden? Olen ollut työttömänä yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta. Ilmeisesti työllistymistodennäköisyyteni on tässä vaiheessa jo negatiivinen.
Mä olen ollut yhtäjaksoisesti työtön jo noin 16 vuotta, jos ei noin kymmenen vuotta sitten viimeisintä työllisyyskurssia oteta huomioon, jonka jälkeen en ole ollut missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tietäisin miksi en työnantajille kelpaa, voisin sen asian korjata enkä enää olisi työtön. Olen oman alani työnantajien mielestä passelin ikäinen, työkokemusta ja suosittelijoita löytyy, mutta työpaikka (palkallinen) tuntuu olevan kiven alla.
Sipilän hallitus on tosiaan poistanut työttömyyttä. Palkkaa ei työstä saa, pikkujuttu heille?
Otapa asiasta selvää ennen kuin tulet huutelemaan.
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/09/23/tyollisyys…
Mikä on sinun argumenttisi huudella vaikka juristi Saku Timosta vastaan? Kyllähän tämä ilmaistyön teettäminen on muutenkin ihan yleistietoa.
Timonen puhuu paskaa, kuten aina. Kaikki tilastot kertovat hallituksen luoneen satojatuhansia pysyviä työpaikkoja, eikä työttömyyden lasku selity millään ilmaistyöpaikoilla. Tästä on dataa olemassa ja on ikävää, jos et pysty sitä ymmärtämään vaan joudut turvautumaan ulkoiseen auktoriteettiin paikataksesi vajetta omassa ymmärryksessäsi.
Olen ollut työttömänä 12 vuotta, ei kukaan enää palkkaa kun kahvinkeittäjäksi ja siihen en lähde.