Jäisitkö kotiäidiksi jos se olisi taloudellisesti mahdollista?
Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.
Kommentit (55)
Varmasti jäisin.
Olisi ihanaa elää ilman jatkuvaa kiirettä ja painetta. Aina on sellainen olo että on väärässä paikassa väärään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Minusta tulisi kamala ja katkera.
Miksi?
Olen ollut koti-isä ja jäisin heti jos se olisi mahdollista. Pitää olla tietyn tyyppinen ihminen että jaksaa ja kokee sen kaiken mielekkäänä.
En missään nimessä. Meillä on nyt ollut mies koti-isänä kohta vuoden ja ratkaisu toimii hyvin.
Olinkin aika pitkään kotona kun lapset pienempiä, nyt vanhin jo lukiossa niin eivät tartte niin paljoa eli en jäisi tällähetkellä=).
Mutta suosittelen, jos yhtään tekee mieli ja mahdollista niin jää. Enpä usko että kadut, päinvastoin suhteesi lapsiisi vahvistuu entisestään <3 Klisee, mutta lapset kasvaa hurjan nopeasti, ja töitä ehdit tehdä myöhemminkin!
Vierailija kirjoitti:
Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.
Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.
Olen kotona. Lapset ovat 6v. 10v. ja 14v. Meillä mies niin paljon töissä että eihän noi lapset näkis vanhempiaan ikinä jos minä vielä lähtisin töihin. Plus että lähes parikymmentä vuotta pois työmarkkinoilta niin työllistymis mahdollisuudet olis suunilleen tyyliin kaupankassa. Ei kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.
Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.
Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.
Ap
Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.
Ap:n tilanteessa jäisin heti! En olisi kyllä noin montaa lasta tehnyt noin työntäyteiseen arkeen. 7-17 huhuhh! Ei tarvis miettiä kahtakertaa.
Vierailija kirjoitti:
Olinkin aika pitkään kotona kun lapset pienempiä, nyt vanhin jo lukiossa niin eivät tartte niin paljoa eli en jäisi tällähetkellä=).
Mutta suosittelen, jos yhtään tekee mieli ja mahdollista niin jää. Enpä usko että kadut, päinvastoin suhteesi lapsiisi vahvistuu entisestään <3 Klisee, mutta lapset kasvaa hurjan nopeasti, ja töitä ehdit tehdä myöhemminkin!
Olin aikoinaan pitkään äitiys- ja hoitovapailla ja nautin kyllä kotona olosta lasten kanssa. Ei ollut ollenkaan tunnetta ruuhkavuosista.
Ap
En jäisi. Mulla on ihana ja mielekäs työ, jota haluan tehdä ja siinä kehittyä! Mutta voisin jäädä hyvin kotiin siihen asti että nuorin olisi 3v, ja myös lyhennettynä työaikaa voisin miettiä
Itse olen luonteeltani sellainen kotiäiti-ihminen, jonka mielestä lasten kotihoitaminen on parasta mitä tiedän. Siitä saisinkin enemmän rahaa kuin opiskelemisesta, jota tällä hetkellä teen, mutta samaan aikaan haluan itselleni koulutuksen ja tulevaisuudessa mieleisen työpaikan. Jos minulla olisi vakituinen työpaikka, josta olla pitkään perhevapailla niin takuulla käyttäisin sitä mahdollisuutta.
En jäisi. Liian monta riskitekijää, kuten esim. ero, miehen mahdollinen työttömyys, sairaus ja jopa kuolema. Kaikkea varten voi toki vakuttaa, mutta silti en uskailtasi.
Mitä mieltä ap:n mies tästä on? Jos hänkin on ehdottomasti sitä mieltä, että hyvä idea, niin voisithan sitä kokeilla. Jos alkaa tympiä, voit etsiä töitä uudelleen - tosin löytyminen riippuu alasta ja itsestäsi sekä suhdanteista.
Olisiko ko. työssäsi mahdollista tehdä puolta päivää? Tai 3 pvä/vko, noin niinkuin kokeilumielessä aluksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Minusta tulisi kamala ja katkera.
Miksi?
Olen opiskellut lukion jälkeen yli 10 vuotta päästäkseni nykyiseen ammattiini. En missään nimessä uhraisi sitä lasten takia, kun voin saada kummatkin - sekä työn että lapset.
en, mutta kotirouvana olisi kivaa :D teen mielellään kotitöitä, kokkaan, neulon, luen ja askartelen. aijuku jos olisikin koko päivä aikaa tommosiin! voisin jopa siivota ja sisustaa!
lapset on jo isoja, toinen muutti pois kotoa. en kaipaa kotiäitiaikoja, ei ole kullannut aika muistoja vieläkään.
Kyllä jäisin! Sisältöä elämään saisin perheen ja ystävien lisäksi kulttuurin harrastamisesta ja avoimessa yliopistossa opiskelusta. Kodinhoito käy minulta ihan luonnostaan. En ole myöskään päässyt kiinni töihin, jotka heräittäisivät minussa minkäänlaista intohimoa. Eli töissä käyn vain ja ainoastaan rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.
6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.
Ap
En missään tapauksessa. Minusta tulisi kamala ja katkera.