Mitä järkeä kertoa työhaastattelussa harrastuksia, jotka ei liity haettavaan työhön mitenkään?
Tietysti, jos vaikka aikoo eräoppaaksi, on ihan osuvaa että hakija on ulkoilmaihminen. (paitsi onko tuokin vähän teennäistä??)
Sitten taas jos haetaan osa-aikaista siivoustyötä, ei haastattelijaa kiinnosta yhtään hakijan jooga- ja sarjakuvaharrastus. Miksi niitä harrastuksia kuitenkin kehotetaan kertomaan? Ja miten taiteillaan epärelevantin ja liiallisen teennäisyyden välillä? Että ei sitten kuitenkaan sanota että "siivoan kotiani" :)
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Nekin kertovat paljon ihmisestä itsestään, esim aktiivisuudesta, onko ryhmä vai yksilö ihminen ja siitä pitääkö huolta omasta terveydestä ja h6vinvoinnistaan.
Jos pyöräilee ja kävelee paljon muttei ole varsinaisesti pyöräilyharrastaja tai kävelyharrastaja kilpailumielessä niin kannattaako tuosta edes kertoa? Kyllähän pyöräillessä ja kävellessä kunto kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo samaa mieltä että typeriä haastattelu kysymyksiä joissain firmoissa esim.mitä odotat tulevaisuudelta?
Outo kysymys. Luulisi kaikkien odottavan pysyvänsä terveenä ja toimintakykyisenä sekä voivansa viettää hyvän vanhuuden. Harva nyt odottaa meteoriitin iskeytyvän kotitaloon keskellä yötä, hirvikolaria jne.
Katsoo osaatko small talkata ja käyttytyä.
"Kerro lyhyesti itsestäsi."
Hah hah hah! En todellakaan kerro pitkästi! En kerro mitään muuta kuin ikäni, koulutukseni ja työssä merkitykselliset luonteenpiirteeni. En ole hakemassa kirjeenvaihtoystävää enkä halua kertoa kellekään tuntemattomalle mitään muita epävirallisia asioitani. En kerro siviilisäätyäni, uskonnollisuuttani tai harrastuksiani. En halua niitä vatvottavan kahvipöydässä, kun esimies ehkä vuotaa tietoja hakijoista muille työntekijöille. Kerron tarvittaessa enemmän, jos pääsen haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
"Kerro lyhyesti itsestäsi."
Hah hah hah! En todellakaan kerro pitkästi! En kerro mitään muuta kuin ikäni, koulutukseni ja työssä merkitykselliset luonteenpiirteeni. En ole hakemassa kirjeenvaihtoystävää enkä halua kertoa kellekään tuntemattomalle mitään muita epävirallisia asioitani. En kerro siviilisäätyäni, uskonnollisuuttani tai harrastuksiani. En halua niitä vatvottavan kahvipöydässä, kun esimies ehkä vuotaa tietoja hakijoista muille työntekijöille. Kerron tarvittaessa enemmän, jos pääsen haastatteluun.
Tarkoitin siis työpaikkahakemusta, jossa usein on tuo "Kerro lyhyesti itsestäsi"-kohta.
AP on asperger? Kuulostaa ainakin siltä. Äärimmäisen rasittava työkaveri sellainen joka ei tajua muuta kuin työtä, ja sellainen ei ole ns. "hyvä tyyppi".
Muistan, että 80-luvulla kerroin haastattelussa harrastavani kokkaamista. Haastattelija kysyi mitä se tarkoittaa, ja kerroin. Hän puolestaan totesi, että ensimmäisen kerran hän työuransa aikana kuulee tällaisesta harrastuksesta. Näin silloin. - Sain muuten paikan.
Vinkkinä, älä esimerkiksi kerro harrastavasi veneilyä, jos et omista venettä jne. Ole ennen kaikkea rehellinen.
Kyllähän se, miten ihminen käyttää vapaa-aikansa, kertoo ihmisestä, vaikka ei vapaa-ajan käyttö sinänsä työnantajalle kuulu.
Mietin samaa, kun eräässä hakemuksessa pyydettiin kertomaan harrastuksista ja työkokemuksesta. Minulla ne eivät liittyneet haettavaan työhön mitenkään, vaikka se olisi varmaan ollut se pointti siinä.
Kerroin kuitenkin lyhyesti jotain ja mietin pitääköhän ne nyt minua tyhmänä, kun kerron että olen ollut kaupan kassana ja harrastan lukemista ja luontokuvausta.
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikasiivoojan joogaharrastus saattaa ehkäistä sairauspoissaoloja ja auttaa palautumaan fyysisestä työstä. Noin, jos tuota käyttämääsi esimerkkiä sovelletaan.
Samoin ajattelen. Minäkin vedän tuosta mielikuvan, että hakija huolehtii kehostaan eli ei ole välttämättä sairas niin usein. Siivoojien työssä varmasti fyysiset rasitusvammat ja kulumat tavallisia.
Itse kysyn harrastuksista lähinnä muodon vuoksi, päätös rekrytoinnista tapahtuu lähes täysin jo kättelyvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
"Kerro lyhyesti itsestäsi."
Hah hah hah! En todellakaan kerro pitkästi! En kerro mitään muuta kuin ikäni, koulutukseni ja työssä merkitykselliset luonteenpiirteeni. En ole hakemassa kirjeenvaihtoystävää enkä halua kertoa kellekään tuntemattomalle mitään muita epävirallisia asioitani. En kerro siviilisäätyäni, uskonnollisuuttani tai harrastuksiani. En halua niitä vatvottavan kahvipöydässä, kun esimies ehkä vuotaa tietoja hakijoista muille työntekijöille. Kerron tarvittaessa enemmän, jos pääsen haastatteluun.
Onko sinulla joskus ollut jokin merkittävä työpaikka? Tuskinpa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Entä jos ne omat rakkaat harrastukset ovatkin videopelit, aikuisviihde, ja kavereiden kanssa kaljottelu? "Rassaan tietokonetta ja tapaan kavereita"?
Harrastan kulttuuria ja kulinarismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kerro lyhyesti itsestäsi."
Hah hah hah! En todellakaan kerro pitkästi! En kerro mitään muuta kuin ikäni, koulutukseni ja työssä merkitykselliset luonteenpiirteeni. En ole hakemassa kirjeenvaihtoystävää enkä halua kertoa kellekään tuntemattomalle mitään muita epävirallisia asioitani. En kerro siviilisäätyäni, uskonnollisuuttani tai harrastuksiani. En halua niitä vatvottavan kahvipöydässä, kun esimies ehkä vuotaa tietoja hakijoista muille työntekijöille. Kerron tarvittaessa enemmän, jos pääsen haastatteluun.
Onko sinulla joskus ollut jokin merkittävä työpaikka? Tuskinpa vain.
Rekrytoija näkee ei-merkittävät tutkintoni ja työkokemukseni hakemuksestani. Toivottavasti hän pitää nekin omana tietonaan.
Harrastuksista oppii myös yllättävän paljon asioita. Esimerkiksi koko ikänsä jotain urheilua harrastanut ja järjestössä toiminut todennäköisesti osaa järjestää ja organisoida tapahtumia ja ylipäätään toimia tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
No, meillä tuo kysytään ihan vain siksi, että näemme, saako henkilö vastattua tuohon yhtään mitään. Sillä, mitä sieltä suusta tulee ei niinkään ole vaikutusta, vaan lähinnä tsekkaamme, kuinka henkilö pystyy reagoimaan kysymykseen ja osaako hän muodostaa edes jotenkin järkevän lauseen "yllättäen", vaikka ei tuon kyssärin nyt mitenkään yllätyksen tulisi tulla.
Miksi näin? Meillä on sellainen toimiala, että ihmisten kanssa pitää pystyä keskustelemaan ja pitämään yllä kevyttä, ystävällistä virettä, minkä takia toivomme, että tämä käy ilmi haastattelussakin. Jos rekrytoisin johonkin muualle, tämä voisi olla tarpeetonta. Meillä on negatiivisia kokemuksia siitä, että henkilö ei ole sopinut työyhteisöön liiallisen kulmikkuuden takia. Asiakkaat alkavat valittaa ja sehän on loppujen lopuksi aika iso ongelma. Muitakin tätä kartoittavia kysymyksiä on eli tuo on vain yksi. Ja kyllä, kerran siihen vastattiin, että "urputan koiralle ja se pussailee takaisin", mikä viimeisteli erittäin hyvän rekrytointipäätöksen. Eli emme todellakaan odota mitään sokeroitua hattaraa vastaukseksi.
hyvää päivää kirvesvartta
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jolla ei ole mitään työn lisäksi elämässä on harvoin kovin hyvä työntekijä. Usein sellaiset ottavat pienet asiat vähän liian suurina.
Minä tarvitsen unta 10h. Matkoihin menee 1,5 h päivässä. Missä välissä minä harrastaisin?
Itse olen myös huomannut, että tuosta metsässä kävelystä tuntuu joillakin olevan aika valmiit mielipiteet sen suhteen, milloin se on hyödyllistä ja milloin ei. Jos sinne metsään menee poimimaan sieniä ja marjoja, tai vaikka kävelemään pururadalle nopeassa tahdissa askelmittari mukana, se koetaan kehittäväksi tekemiseksi. Sen sijaan jos sinne menee esim. kävelemään verkkaisesti, kuuntelemaan luonnon ääniä ja ihailemaan maisemia (niinkuin itse tykkään tehdä), se koetaan turhaksi tekemiseksi, joka ei kehitä ihmistä mitenkään.
Tuo on aivan järjettömän ärsyttävä ajattelutapa.